Suomalainen väestönsuojelutyö täyttää tänään 85 vuotta: Väestönsuojelussa on koittanut uusien uhkien aikakausi

Suomalainen väestönsuojelujärjestelmä rakennettiin toisen maailmansodan jälkeen vastaamaan kylmän sodan uhkiin. Neuvostoliiton romahdus lopetti kylmän sodan. Kaksi vuosikymmentä myöhemmin suomalainen väestönsuojelu etsii itseään uudessa toimintaympäristössä.

Yhteiskunnan monimutkaistuminen ja toimintojen verkostoituminen ovat synnyttäneet uusia haavoittuvuuksia. Erityisesti globalisaation, teknologiakehityksen ja ilmastonmuutoksen tuomat uhkat korostuvat.

– Ne eivät ole suoranaisia uhkia perinteisen väestönsuojelun alalla, mutta niiden epäsuorat vaikutukset yhteiskunnan toiminnalle ja kansalaisten suojaamiselle saattavat olla merkittäviä. Niihin sisältyy mahdollisuus, että muualla syntyneet konfliktit kärjistyvät sotilaallisiksi kriiseiksi ja ulottavat vaikutuksiaan myös Pohjois-Eurooppaan, sanoo SPEKin hallituksen puheenjohtaja Juha Hakola. 

Väestönsuojelun päätehtävänä on syytä säilyttää edelleen sotilaallisiin uhkiin varautuminen. Sen rinnalle on kuitenkin aiheellista nostaa laaja-alainen varautuminen yhteiskuntaa ja väestöä uhkaaviin onnettomuus- ja häiriötilanteisiin, myös globaalisti vaikuttavia uhkia myöten.

SPEK haluaa, että kansallisessa turvallisuuspoliittisessa keskustelussa otetaan huomioon kansalaisnäkökulma, jolla varmistetaan kansalaisten turvallisuus. Toisaalta väestönsuojeluun on olennaisena osana kuulunut aina myös väestön valmiuksien ja omatoimisuuden edistäminen. Erilaisissa kriisi- ja katastrofitilanteissa juuri paikallisyhteisöjen ja asukkaiden toiminta on ollut merkittävä tekijä kriisin hoitamisessa ja siitä selviytymisessä.

– Yhteiskunnista ja yhteisöistä tulee kehittää yhä kriisinkestävämpiä, joustavampia ja erilaisiin tilanteisiin sopeutuvaisempia – resilienttejä. Tässä korostuu nimenomaan kansalaisten ja lähiyhteisöjen merkitys, SPEKin varautumisjohtaja Karim Peltonen toteaa.

Marraskuun 20. päivä 1927 perustettiin Suomen Kaasupuolustusyhdistys, jonka toiminnasta voidaan katsoa suomalaisen väestönsuojelutyön saaneen alkunsa. Työ siviilien suojelemiseksi jatkui myöhemmin Suomen Kaasusuojelujärjestön ja Suomen Väestönsuojelujärjestön nimellä. Tänä päivänä tätä edeltäjiensä työtä jatkaa Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö. Päivää juhlistetaan suomalaisen väestönsuojelutyön 85-vuotisjuhlaseminaarissa Helsingissä.

Yhteydenotot lisätietoja varten ja haastattelupyynnöt:

Tiedottaja Eevi-Kaisa Yrjölä, 040 481 9122

Viestintäpäällikkö Helena Grönstrand, 040 482 4495