Helsingin yliopisto

Suomalaistutkijoiden havainnosta voi syntyä sydän- ja aivoinfarktien estolääke

Jaa
Tuore suomalaistutkimus voi avata uuden tien valtimokovettumataudin aiheuttamien sydän- ja aivoverenkiertohäiriöiden ehkäisemiseen.
Tutkijoilla on syytä hymyyn.
Tutkijoilla on syytä hymyyn.

Suomalaistutkijat ovat havainneet, että rasvahappojen sitojaproteiini 4 (FABP4) -geenin vähemmän aktiivinen geenimuoto suojaa sydän- ja aivoinfarkteilta. Kyseinen geenimuunnos on poikkeuksellisen yleinen suomalaisilla. Havainto paljasti uuden lupaavan kohteen valtimokovettumatautia ehkäisevän lääkeaineen räätälöinnille.

Helsingin yliopiston ja yliopistollisen keskussairaalan sekä Wihurin tutkimuslaitoksen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) yhteistä tutkimusta johti professori Perttu Lindsberg; kysymyksessä on HUS:n neurologian klinikan pitkäkestoinen kaulavaltimotautiin keskittyvä tutkimushanke. Tutkimus julkaistaan arvostetussa Circulation: Cardiovascular Genetics -tiedelehdessä.

Tutkimus osoitti, että FABP4-geenin ilmentymistä alentavan geenimuunnoksen molemmilta vanhemmiltaan perineillä henkilöillä sydäninfarktit ovat kahdeksan kertaa harvinaisempia kuin muulla väestöllä.

Tutkijat havaitsivat myös, että suojaavaa geenimuunnosta kantavat henkilöt, joilla oli kaulavaltimon valtimokovettumataudista aiheutunut ahtauma, säästyivät aivoverenkiertohäiriöltä yli kolme kertaa useammin kuin ne henkilöt, joilla oli vastaavanlainen ahtauma mutta ei kyseistä geenimuunnosta.

Geenimuunnoksen kantajilla valtimokovettumataudin pysymistä oireettomana saattoi edistää ahtauman solujen vähentynyt solustressi , tulehduksen hillitseminen ja valtimon seinämään kertyvän rasvan, kuten kolesterolin, vähentyminen, toteaa tutkija Jani Saksi Helsingin yliopiston molekyylineurologian tutkimusohjelmasta.

Koe-eläinmallissa on aiemmin osoitettu, että suun kautta otettava, FABP4-proteiinin toimintaa estävä lääkeaine vähentää tehokkaasti valtimokovettumataudin kehittymistä ja jopa taannuttaa valtimon seinämään jo muodostuneita ahtaumia. Ihmisellä ilmiötä ei ole toistaiseksi tutkittu.

Suomalaistutkimuksessa havaittiin myös ensimmäistä kertaa, että FABP4-geenimuunnos liittyy matalampiin veren kokonaiskolesteroliarvoihin. Kokonaiskolesterolitason alentuminen oli korostunein lihavilla henkilöillä, jotka olivat perineet suojaavan geenimuunnoksen molemmilta vanhemmiltaan. Lihavilla geenimuunnoksen kantajilla esiintyikin muuta väestöä vähemmän varhaisen valtimokovettumataudin kliinisiä merkkejä, sekä vähemmän valtimoahtaumia.

– Tulokset viittaavat siihen, että FABP4 on uusi potentiaalinen lääkeaineen kehittelyn kohde valtimokovettumataudin aiheuttamien hengenvaarallisten ja vammauttavien sydän- ja aivoinfarktien ennaltaehkäisyyn, Saksi sanoo.

– FABP4-proteiinin toiminnan estäminen – erityisesti valtimokovettumataudin riskiryhmään kuuluvilla lihavilla henkilöillä – saattaa tulevaisuudessa osoittautua merkittäväksi keinoksi pienentää näiden henkilöiden sydän- ja verisuonitautiriskiä.


Lisätietoja:

Tutkija Jani Saksi
Sähköposti: jani.saksi@helsinki.fi

Viite: Jani Saksi & al. The Low-Expression Variant of Fatty Acid-Binding Protein 4 Favors Reduced Manifestations of Atherosclerotic Disease and Increased Plaque Stability. Circulation: Cardiovascular Genetics. Published online August 13, 2014.

***************************
Ystävällisin terveisin

Päivi Lehtinen, tiedottaja, Helsingin yliopisto / Academic Medical Center Helsinki (AMCH)
paivi.m.lehtinen@helsinki.fi, 050 406 2043
www.med.helsinki.fi

Kuvat

Tutkijoilla on syytä hymyyn.
Tutkijoilla on syytä hymyyn.
Lataa
Kuvassa on esitetty kaulavaltimot ja oikealla suurennettuna kaulavaltimon haarautumiskohta, johon on muodostunut rasvakovettumataudin aiheuttama ahtauma. Epävakaan ahtauman pintaan muodostuneesta verihyytymästä irronneet palaset voivat kulkeutua aivoverenkiertoon, tukkia aivovaltimoita ja aiheuttaa aivoinfarktin. Makrofagivaahtosoluissa esiintyvän FABP4-proteiinin ilmentyminen on kohonnut aivoinfarktin aiheuttaneissa epävakaissa ahtaumissa (yläpaneeli). Vähemmän aktiivisen FABP4 geenimuodon kantajilla geenin ilmentyminen on synnynnäisesti vähäisempää, johon liittyy vakaampi ahtaumatyyppi ja pienempi aivoinfarktin vaara (alapaneeli) (Piirros: Maisa Puranen / Jani Saksi).
Kuvassa on esitetty kaulavaltimot ja oikealla suurennettuna kaulavaltimon haarautumiskohta, johon on muodostunut rasvakovettumataudin aiheuttama ahtauma. Epävakaan ahtauman pintaan muodostuneesta verihyytymästä irronneet palaset voivat kulkeutua aivoverenkiertoon, tukkia aivovaltimoita ja aiheuttaa aivoinfarktin. Makrofagivaahtosoluissa esiintyvän FABP4-proteiinin ilmentyminen on kohonnut aivoinfarktin aiheuttaneissa epävakaissa ahtaumissa (yläpaneeli). Vähemmän aktiivisen FABP4 geenimuodon kantajilla geenin ilmentyminen on synnynnäisesti vähäisempää, johon liittyy vakaampi ahtaumatyyppi ja pienempi aivoinfarktin vaara (alapaneeli) (Piirros: Maisa Puranen / Jani Saksi).
Lataa
Tyytyväinen tutkijaryhmä: Matti Jauhiainen (vas.) Petri T. Kovanen, Perttu Lindsberg ja Jani Saksi.
Tyytyväinen tutkijaryhmä: Matti Jauhiainen (vas.) Petri T. Kovanen, Perttu Lindsberg ja Jani Saksi.
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Tunnetut riskitekijät eivät yksin riitä selittämään sairauksien kertymistä26.5.2025 10:14:01 EEST | Tiedote

Elämänkaaren aikaiset mitatut ja piilevät riskitekijät selittävät jopa kolme neljäsosaa monisairastavuuden kehittymisestä keski-iästä vanhuuteen. Tunnetut riskitekijät, kuten ylipaino, korkea verensokeri ja kohonnut verenpaine, selittävät merkittävän osan sairauksien kertymisestä. Silti yli puolta sairauksien kertymisestä ei pystytä selittämään tunnettujen riskitekijöiden avulla.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye