Suomalaistutkijoiden havainnosta voi syntyä sydän- ja aivoinfarktien estolääke

Suomalaistutkijat ovat havainneet, että rasvahappojen sitojaproteiini 4 (FABP4) -geenin vähemmän aktiivinen geenimuoto suojaa sydän- ja aivoinfarkteilta. Kyseinen geenimuunnos on poikkeuksellisen yleinen suomalaisilla. Havainto paljasti uuden lupaavan kohteen valtimokovettumatautia ehkäisevän lääkeaineen räätälöinnille.
Helsingin yliopiston ja yliopistollisen keskussairaalan sekä Wihurin tutkimuslaitoksen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) yhteistä tutkimusta johti professori Perttu Lindsberg; kysymyksessä on HUS:n neurologian klinikan pitkäkestoinen kaulavaltimotautiin keskittyvä tutkimushanke. Tutkimus julkaistaan arvostetussa Circulation: Cardiovascular Genetics -tiedelehdessä.
Tutkimus osoitti, että FABP4-geenin ilmentymistä alentavan geenimuunnoksen molemmilta vanhemmiltaan perineillä henkilöillä sydäninfarktit ovat kahdeksan kertaa harvinaisempia kuin muulla väestöllä.
Tutkijat havaitsivat myös, että suojaavaa geenimuunnosta kantavat henkilöt, joilla oli kaulavaltimon valtimokovettumataudista aiheutunut ahtauma, säästyivät aivoverenkiertohäiriöltä yli kolme kertaa useammin kuin ne henkilöt, joilla oli vastaavanlainen ahtauma mutta ei kyseistä geenimuunnosta.
Geenimuunnoksen kantajilla valtimokovettumataudin pysymistä oireettomana saattoi edistää ahtauman solujen vähentynyt solustressi , tulehduksen hillitseminen ja valtimon seinämään kertyvän rasvan, kuten kolesterolin, vähentyminen, toteaa tutkija Jani Saksi Helsingin yliopiston molekyylineurologian tutkimusohjelmasta.
Koe-eläinmallissa on aiemmin osoitettu, että suun kautta otettava, FABP4-proteiinin toimintaa estävä lääkeaine vähentää tehokkaasti valtimokovettumataudin kehittymistä ja jopa taannuttaa valtimon seinämään jo muodostuneita ahtaumia. Ihmisellä ilmiötä ei ole toistaiseksi tutkittu.
Suomalaistutkimuksessa havaittiin myös ensimmäistä kertaa, että FABP4-geenimuunnos liittyy matalampiin veren kokonaiskolesteroliarvoihin. Kokonaiskolesterolitason alentuminen oli korostunein lihavilla henkilöillä, jotka olivat perineet suojaavan geenimuunnoksen molemmilta vanhemmiltaan. Lihavilla geenimuunnoksen kantajilla esiintyikin muuta väestöä vähemmän varhaisen valtimokovettumataudin kliinisiä merkkejä, sekä vähemmän valtimoahtaumia.
– Tulokset viittaavat siihen, että FABP4 on uusi potentiaalinen lääkeaineen kehittelyn kohde valtimokovettumataudin aiheuttamien hengenvaarallisten ja vammauttavien sydän- ja aivoinfarktien ennaltaehkäisyyn, Saksi sanoo.
– FABP4-proteiinin toiminnan estäminen – erityisesti valtimokovettumataudin riskiryhmään kuuluvilla lihavilla henkilöillä – saattaa tulevaisuudessa osoittautua merkittäväksi keinoksi pienentää näiden henkilöiden sydän- ja verisuonitautiriskiä.
Lisätietoja:
Tutkija Jani Saksi
Sähköposti: jani.saksi@helsinki.fi
Viite: Jani Saksi & al. The Low-Expression Variant of Fatty Acid-Binding Protein 4 Favors Reduced Manifestations of Atherosclerotic Disease and Increased Plaque Stability. Circulation: Cardiovascular Genetics. Published online August 13, 2014.
***************************
Ystävällisin terveisin
Päivi Lehtinen, tiedottaja, Helsingin yliopisto / Academic Medical Center Helsinki (AMCH)
paivi.m.lehtinen@helsinki.fi, 050 406 2043
www.med.helsinki.fi
Kuvat



Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Itämerennorppien määrästä uusi tarkempi arvio – metsästys jarruttaa kannankasvua16.7.2025 09:02:24 EEST | Tiedote
Itämerennorppakanta on kasvanut viisinkertaiseksi 1970-luvulta, jolloin pitkään jatkunut liikametsästys ja ympäristömyrkyt uhkasivat lajin tulevaisuutta. Uusi tilastollinen malli tarkentaa nyt norpan kanta-arviota.
Liito-orava on taigametsien tulevaisuuden avainlaji9.7.2025 11:26:52 EEST | Tiedote
Tuore geneettinen tutkimus paljastaa yllättäviä piirteitä liito-oravan evoluutiosta sekä vakavia huolia lajin suojelun kannalta. Kaukoidässä saattaa asustaa oma alalaji.
Noin joka seitsemäs hakija pääsi sisään Helsingin yliopistoon3.7.2025 09:42:00 EEST | Tiedote
Yhteishaussa Helsingin yliopistoon valittiin 4 703 uutta opiskelijaa. Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto ensisijaisten hakijoiden määrän sekä hakijoiden kokonaismäärän perusteella.
Kaasuvuoto aloittaa haavan korjauksen kasveissa2.7.2025 18:01:00 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat löytäneet mekanismin, jonka avulla kasvit korjaavat suojaavan uloimman kerroksensa, korkkisolukon. Tällä löydöllä voi olla merkittäviä vaikutuksia maatalouteen ja elintarvikkeiden säilyvyyteen. Etyleenin ja hapen diffuusio haavan läpi käynnistää kasvin luonnollisen paranemisprosessin.
Kaksoisvalohoito vähentää ikenien verenvuotoa ja tulehdusta hammasimplanttien ympärillä1.7.2025 09:59:32 EEST | Tiedote
Kaksoisvalohoito (Lumoral) tarjoaa kotikäyttöön turvallisen ja tehokkaan vaihtoehdon implanttien ympäristön tulehduksen hallintaan ilman antibiootteja.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme