HY:// Nuorten opiskelumotivaatio vaikuttaa hyvinvointiin

Tuominen-Soini hyödyntää tutkimuksessaan henkilösuuntautunutta näkökulmaa, jossa keskeistä on erilaisten yhtenäisten osaryhmien tunnistaminen ja niiden välisten erojen tarkastelu. Ryhmittely tehtiin tavoiteorientaatioiden eli oppimiseen ja suoriutumiseen liittyvien suuntautumistapojen perusteella. Kolmessa osatutkimuksessa tutkittiin millaisia tavoiteorientaatioprofiileja voidaan tunnistaa ja miten erilaisen tavoiteorientaatioprofiilin omaavat nuoret eroavat toisistaan yleisen ja kouluun liittyvän hyvinvoinnin, motivaation sekä koulumenestyksen suhteen. Lisäksi tarkasteltiin tavoiteorientaatioprofiilien ajallista pysyvyyttä ennen koulutussiirtymiä ja koulutussiirtymän aikana sekä motivaation ja hyvinvoinnin rinnakkaisia muutoksia.

Nuoret jaettiin heidän tavoiteorientaatioprofiiliensa perusteella oppimista (oppimisorientoituneet), suoriutumista (menestys- ja suoritusorientoituneet) ja välttelemistä (välttämisorientoituneet ja irrottautuneet) korostaviin osaryhmiin sekä ryhmään, jolla ei korostu mikään tietty tavoiteorientaatio (sitoutumattomat). Tuominen-Soini löysi samanlaisia ryhmiä kaikissa osatutkimuksissa sekä eri opiskelukonteksteissa. Eri tavoin orientoituneet nuoret erosivat toisistaan odotusten mukaisesti niin muiden motivaatiomuuttujien, hyvinvoinnin kuin koulumenestyksenkin suhteen. Oppimisorientoituneet nuoret korostivat kouluun liittyvissä pyrkimyksissään uusien asioiden oppimista ja tiedonhallintaa, mikä oli yhteydessä koulunkäynnin mielekkäänä kokemiseen, koulutustavoitteisiin sitoutumiseen, hyvään koulumenestykseen ja hyvinvointiin. Myös menestysorientoituneet nuoret tavoittelivat oppimista, olivat sitoutuneita opiskeluun ja menestyivät koulussa hyvin, mutta toisaalta voimakas pyrkimys menestymiseen oli yhteydessä epäonnistumisen pelkoon ja alttiuteen erilaisille hyvinvoinnin ongelmille, kuten koulu-uupumukselle ja stressille. Suurin ryhmä oli sitoutumattomien joukko, joka toisaalta tunnusti opiskelun ja arvosanojen merkityksen, mutta toisaalta oli jokseenkin haluton panostamaan niiden tavoitteluun. Välttämisorientoituneet nuoret halusivat välttää opiskelun rasituksia ja selvitä koulunkäynnistä mahdollisimman vähällä. Sitoutumattomien ja välttämisorientoituneiden nuorten motivationaaliset profiilit olivat kielteisempiä kuin oppimis- ja menestysorientoituneiden ja he myös kokivat koulunkäynnin vähemmän mielekkäänä. Lisäksi välttämisorientoituneiden koulumenestys oli heikkoa ja he kokivat kyynisyyden ja riittämättömyyden tunteita koulussa.

Ryhmät olivat ajallisesti melko pysyviä lukuvuoden sisällä, lukuvuosien välillä ja jopa koulutussiirtymän aikana. Motivationaalinen profiili oli pysyvä jopa 60 %:lla nuorista ja muilla muutokset ryhmäjäsenyyksissä suuntautuivat pääosin toisiin samankaltaisiin ryhmiin. Muutoksia ääripäihin oli erittäin vähän. Tulokset tukevat näkemystä tavoiteorientaatioista melko pysyvinä yleistyneinä uskomuksina ja suuntautumistapoina, jotka seuraavat opiskelijoita erilaisiin oppimistilanteisiin.

- Tulokset osoittavat, että tutkittaessa nuorten opiskelumotivaatiota ja koulusuoriutumista, on erittäin tärkeää tarkastella samanaikaisesti myös sosio-emotionaalista hyvinvointia, Tuominen-Soini toteaa. Myös yksilöllisten kehityspolkujen tarkastelu on tärkeää, sillä tutkimuksen mukaan nuoruudessa koulutussiirtymien aikaan vain osalla nuorista opiskelumotivaatio laskee ja heillä on erilaisia hyvinvoinnin ongelmia, kun taas toisilla ei ole suurempia ongelmia, ja jotkut nuorista jopa innostuvat opiskelusta ja sitoutuvat koulutyöhön entistä enemmän.

Heta Tuominen-Soini väittelee käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa 1.12. klo 10. Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa: Siltavuorenpenger 5 A, Minerva-tori.

Väittelijän yhteystiedot:

puh. 040 7679099, s-posti heta.tuominen@helsinki.fi