MENOKATTO UHKAA LISÄTÄ KANSALAISTEN OMIA TERVEYSMENOJA

Kustannusten hallintajärjestelmä tarkoittaa sitä, että siirretään kustannuksia potilaille ja asiakkaille.Kaikilla ei ole varaa korkeampiin maksuihin, Eloranta muistuttaa.

- Jos maksut nousevatja palvelut supistuvat, terveyserot eri kansalaisryhmien välillä kasvavat varmasti. Köyhillä ei ole varaa ostaa itselleen palveluja samalla tavoin kuin hyvätuloisilla.

Eloranta tähdentää, ettei menokatolle ole perusteita eikä tarvetta. Kansainvälisissä vertailuissa suomalainen terveydenhuolto on tehokasta ja edullista. Lisäksi jo nyt suomalaiset maksavat suuren osan, lähes viidenneksen, terveyshoitokuluistaan itse. Se on käytännössä enemmän kuin Euroopassa keskimäärin. 

Suomessa terveydenhuollon kokonaismenot bruttokansantuotteesta ovat 9,1 prosenttia.  Vastaava luku Yhdysvalloissa on 16,9 %, Alankomaissa 11,8 %, Ranskassa 11,6 %, Tanskassa 11 %, Ruotsissa 9,6 % ja Norjassa 9,3 %. Koko talousjärjestö OECD:n jäsenmaiden keskiarvo on 9,3 prosenttia.

- Suomen terveydenhuollon kalleuden päivittely on harhaanjohtavaa propagandaa. On kummallista, että sitä jaksetaan tarjota totuutena, vaikka tilastot ja vertailut kertovat aivan muuta.

Henkilöstö huolissaan

Menokatto ei ole linjassa edes sote-uudistuksen perusidean kanssa, Eloranta huomauttaa. Nyt lausuntokierroksella olevassa lakiesityksessä tavoitteena on, että sosiaali- ja terveyspalvelut vastaisivat entistä paremmin kuntalaisten tarpeita.

- Sote-alueen tulisi yhteistyössä alueen kuntien ja kuntayhtymien kanssa suunnitella palveluverkosto palvelutarpeiden mukaisesti. Ajavatko tiukat menokehykset tulevaisuudessa ohi palvelutarpeiden?

- Parempi on uudistaa palvelu- ja tuotantorakenteita, työprosesseja, verkostoja, palvelukonsepteja sekä tutkimus- ja hoitokäytäntöjä. Siitä syntyy tervettä säästöä ja tulosta.

Lisäleikkausten uhka on tuskallista myös henkilöstölle, Eloranta kertoo saamistaan viesteistä.

- Työhönsä sitoutuneille ammattilaisille on henkisesti rankkaa, kun asiakkaiden tarpeet ja tarjottavat palvelut eivät kohtaa. Työntekijät haluavat tehdä työnsä hyvin.  Jo nyt se on vaikeaa, sillä kunnilta on pitkään leikattu resursseja.

- Lisäksi useat kunnat ovat säästöjen toivossa ulkoistaneet sosiaali- ja terveyspalveluita tempoilevasti ja huonosti harkiten. Sekin ahdistaa henkilöstöä.

Moni kunta on joutunut palauttamaan palveluja omaksi työksi, kun ulkoistaminen on osoittautunut kalliiksi ja/tai laatu on pettänyt odotukset.

- Sote-uudistuksessa on pidettävä tarkkaan huolta siitä, että kuntien ja kuntayhtymien oma tuotanto pysyy vahvana ja laadukkaana, ostopalveluilla järkevästi täydennettynä.
- Se on ajan mittaan kestävintä sosiaali- ja terveyspolitiikka. Ja myös kestävämpää talouspolitiikkaa kuin menokatolla kikkailu.

Lisätietoja: Jarkko Eloranta 0400 912 399

Ammattiliitto JHL:n 230 000 jäsentä huolehtivat suomalaisten hyvinvoinnista, peruspalveluista ja turvallisuudesta monenlaisissa tehtävissä. Alojamme ovat hoito, hoiva, kasvatus, sivistys, ruokahuolto, tekniikka ja infrastruktuuri, liikenne, puhtaus ja kunnossapito, hallinto, vapaa-aika, kulttuuri, turva ja pelastus. Kunnissa, valtiolla, yrityksissä ja seurakunnissa. Kunta-alalla JHL on suurin henkilöstöjärjestö. Sosiaali- ja terveyspalveluissa työskentelee yli 60 000 JHL:n jäsentä.