Pehr Hilleström -  Välähdyksiä 1700-luvun elämästä 4.9.2014-11.1.2015

1700-luvun arvostetuimpiin ruotsalaisiin taidemaalareihin lukeutuva Pehr Hilleström on jäänyt Suomessa vähälle huomiolle ja on meillä miltei tuntematon mestari. Sinebrychoffin taidemuseon näyttely Pehr Hilleström – Välähdyksiä 1700-luvun elämästä on ensimmäinen, jossa taiteilijan tuotantoa esitetään tässä laajuudessa. Mukana on 49 teosta ruotsalaisista museoista ja yksityiskokoelmista, suurimpana yksittäisenä lainaajana Tukholman Nationalmuseum. Näyttely on suunniteltu yhteistyössä Nationalmuseumin kanssa varta vasten Sinebrychoffin taidemuseoon eikä sitä näillä näkymin tulla näkemään muualla. Kyse on siis ainutlaatuisesta mahdollisuudesta kurkistaa 1700-luvun maailmaan Hilleströmin silmin nähtynä.

Pehr Hilleström oli Ruotsin kuninkaan Kustaa III:n hovimaalari, joka kuninkaallisen loiston lisäksi kuvasi tavallista porvaristoa ja rahvasta. Hilleströmin ura sattui aikaan, jolloin taiteen markkinat alkoivat kehittyä ja taidetta ostava yleisöpohja laajentua ja tämä näkyy mielenkiintoisella tavalla taiteilijan tuotannossa ja hänen eri maalausgenreissään. Hilleström on sisäkuvien lisäksi maalannut kaupunkinäkymiä juhlavalaistuista palatseista palaviin rakennuksiin, ruukkien ja kaivosten uurastusta ja dramaattisia valovaikutelmia kuvaavia teoksia sekä aivan tavallisen kansan elämää. Hänen teoksissaan avautuu koko 1700-luvun elämän kirjo konstailemattomalla ja hyvin viehkeällä tavalla. 

Näyttelyn kuraattori FD, intendentti Mikael Ahlund toimii eurooppalaisen ja ruotsalaisen 1700-luvun maalaustaiteen asiantuntijana Nationalmuseumissa. Hänen henkilökohtainen kiinnostuksensa Hilleströmin taiteeseen toimi alkusysäyksenä näyttelyhankkeelle. Mikael Ahlund on sisältösuunnitellut ja kuratoinut näyttelykokonaisuuden ja hän on myös kirjoittanut näyttelykirjan tekstit. Sinebrychoffin taidemuseossa näyttelyhankkeesta ovat vastanneet  amanuenssit Reetta Kuojärvi-Närhi ja Claudia de Brün.

 

Näyttelykirja:

Pehr Hilleström

Välähdyksiä 1700-luvun elämästä | 1700-talet i blickpunkten

Toim. FT Kirsi Eskelinen, FM Reetta Kuojärvi-Närhi. 120 s., sid. Hinta 32 €

Kirjan johdantoartikkelin ja teosesittelyt on kirjoittanut intendentti, FD Mikael Ahlund Tukholman Nationalmuseumista.

Luennot ja tapahtumat:

Luento 4.9.2014 klo 18: Intendentti, FD Mikael Ahlund, Tukholman Nationalmuseum:

Pehr Hilleström (luento on englanninkielinen)

Luento 10.9.2014 klo 18: Professori Matti Klinge: 1700-luvun kahdet kasvot

1700-luku on mielenkiintoisella tavalla kaksikasvoinen. Se näkyy taiteissa, filosofiassa, suhteessa uskontoon ja talouteen, ja hyvin selvästi tuhlailevaisuuden, hienostuksen ja erotiikan keskeisyydessä ja vastaavasti yksinkertaisuuden, säästäväisyyden jopa saituuden ihannoimisessa. Vastakkain ovat Bach ja Vivaldi, Voltaire ja Rousseau, kuvataiteessa Boucher ja Chardin, politiikassa meillä hatut ja myssyt, taloudessa teollisuuden ja maatalouden ristiriita.

Luento 17.9.2014 klo 18: Dosentti Susanna Pettersson: Valtapolitiikkaa ja yläluokkaista matkailua: 1700-luku taiteen keräilyn vuosisatana

Luento vie kuulijansa Grand Tourien aikakaudelle ja katsoo eurooppalaisia kokoelmia sekä niiden muodostumista taiteen keräilyn käytäntöjen ja oman aikansa suunnannäyttäjien näkökulmasta. Miksi kokoelmia hankittiin? Mitä niillä haluttiin viestiä? Entä mikä oli erityisen muodikasta? 

24.9.2014 klo 18 Bellman-ilta museossa

Vastaava museolehtori Leena Hannula ja Bellman-kvartetti viihdyttävät yleisöä tarinoin ja musiikin sävelin.

Luento 1.10.2014 klo 18: Vastaava museolehtori Leena Hannula: 1700-luvun kauneudenhoitoa

”Muodin mukaan – à la mode. Leena Hannula kertoo 1700-luvun rokokoon kauneudenhoidon ja muodin maailmasta.

Luento 8.10.2014 klo 18: FT, dosentti Mikko Huhtamies: Innovaatioiden leviäminen 1700-luvulla

Dosentti Mikko Huhtamies käsittelee esitelmässään 1700-luvun teknologiaa ja utopistisia suurhankkeita Suomenlahdella. 1700-luku oli yksi innovatiivisimpia ajanjaksoja Euroopan historiassa, jolloin uudenlaista teknologiaa otettiin tai ainakin yritettiin ottaa käyttöön maalla, merellä ja ilmassa. Esitelmä perustuu Huhtamiehen syksyllä 2014 ilmestyneeseen kirjaan Pohjolan Atlantis - Uskomattomia ideoita Itämerellä (John Nurmisen Säätiö).

Luento 15.10.2014 klo 18: FT Liisa Lindgren: Johan Tobias Sergel ja klassismin perintö Suomen 1800-luvun kuvanveistossa

Johan Tobias Sergel (1740-1814) on yksi pohjoismaisen uusklassismin keskeisistä kuvanveistäjistä. Loistelias, mutta pistävän tarkkakatseinen piirtäjä ei tyytynyt veistostensa lähtökohtina vain antiikin esikuviin tai jalon yksinkertaisuuden ja hiljaisen suuruuden ihanteisiin. Sergelin oppia harjoittaa Roomassa ”antiikkia päivisin ja iltaisin opiskelua luonnon mukaan” seurasi sittemmin moni suomalainenkin kuvanveistäjä. Sergel jätti jälkensä myös Suomen julkiseen taiteeseen.

Luento 22.10.2014 klo 18: Dosentti, FT Leena Pietilä-Castrén: Antiikin kuvanveiston suomalainen kaanon

Suomeen on tuotu kreikkalais-roomalaisten veistosten kopioita pääpainoisesti 1800-luvulla. Hankintoja tehtiin opinahjoihin, yksityiskoteihin tai niihin liittyviin puutarhoihin, sekä julkisiin puistoihin. Kopiot tehtiin yleensä kipsistä, harvemmin pronssista, ja ne esittivät lähes poikkeuksetta eurooppalaisten museoiden kuuluisia veistoksia.

Luento 29.10.2014 klo 18: Amanuenssi Claudia de Brün: Taiteilijaelämää Roomassa

Kaikki tiet vievät Roomaan - ainakin 1700-luvun loppupuolen taiteilijoiden, jotka matkustivat ikuiseen kaupunkiin tutkimaan antiikin taideteoksia. Minkälaista oli Pohjois-Euroopasta saapuneiden taiteilijoiden, etenkin kuvanveistäjien, elämä taidemetropolissa? Luennolla kerrotaan mm. Johan Tobias Sergelin ja Johann Heinrich Füsslin ystäväpiiristä sekä Bertel Thorvaldsenin ateljeen toiminnasta ja vaikutuksesta laajaan taiteilijajoukkoon.

6.11.2014 klo 12-20 Kuninkaan juhlat – ohjelmaa museossa 1700-tyyliin

Luento 12.11.2014 klo 18: FT Jessica Parland-von Essen: Estetiikan merkitys aateliskulttuurissa

Olivatko kauniit esineet, taide ja estetiikka vain pinnallista hienostelua 1700-luvulla? Mikä oli tyylin merkitys yläluokan keskuudessa? Miksi kauneus oli niin tärkeää, miksi taidetta harrastettiin? Luento käsittelee aatelin kasvatusta ja kulttuuria 1700-luvulla.

Luento 19.11.2014 klo 18: FT Johanna Ilmakunnas: Naisten työt 1700-luvulla

Piika oli naisten yleisin ansiotyö 1700-luvulla, eikä ilman piikaa toiminut sen enempää maalaistalo, pappila kuin aateliskartanokaan.  Naiset ahkeroivat monissa arjen töissä, olivatpa he piikoja, keittäjättäriä, pesijättäriä tai säätyläisrouvia, jotka valvoivat palveluskunnan töitä. Pehr Hilleström kuvaa tätä säätyläiskotien arkea monissa maalauksissaan niin palvelijoiden kuin isäntäväen näkökulmasta.

Luento 26.11.2014 klo 18: Professori Kirsi Vainio-Korhonen: Naiset kirjoittajina ja lukijoina Pehr Hilleströmin taiteessa

Vilkas kirjeenvaihto oli 1700-luvulla kunnia-asia. Perhe- ja seurapiiriuutiset, huhut ja juorut levisivät kirjeitse. Kirjeet toivat tietoja tuoteuutuuksista ja muodista, ja niiden avulla tilattiin luksustuotteita. Suosituskirjeet auttoivat uusien suhteiden luomisessa. Kirje kävi myös kasvatusvälineestä. Tytöt ja pojat kirjoittivat vanhemmilleen ja harjoittelivat samalla kirjeenkirjoituksen tekniikkaa ja aikuisten käyttämiä puheenparsia. Kirjamarkkinat valtasivat puolestaan rakkausromaanit, jotka kuluivat molempien sukupuolien ja kaiken ikäisten käsissä. Kirjeiden ja kirjojen arki näkyy myös Pehr Hilleströmin taiteessa.

Lisätietoja näyttelystä:

Reetta Kuojärvi-Närhi, p. 0294 500 470, Reetta.Kuojarvi-Narhi@siff.fi

Lehdistökuvat:                  http://press.sinebrychoffintaidemuseo.fi/

Lehdistömateriaalit:          Eija Pekkanen, p. 0294 500 462, Eija.Pekkanen@siff.fi

Pääsy:                              10 | 8 euroa, alle 18-v. maksutta

Opastukset:                      suomeksi lauantaisin klo 14, ruotsiksi kuukauden ensimmäisen                                              lauantaina klo 13

Tilatut opastukset:            ma-pe klo 9-15, p.0294 500 500, varaukset@kansallisgalleria.fi

Avoinna:                           ti, pe 10-18 | ke, to 10-20 | la, su 10-17 | maanantaisin suljettu 

Kuvatiedot:
NM 0964
Pehr Hilleström (1732‒1816)

Kuninkaallisen museon sisempi galleria, Tukholman linna, 1796
Inre galleriet I Kongligt Museum, Stockholms slott, 1796
The Inner Gallery of the Royal Museum at the Royal Palace, Stockholm

öljy kankaalle, olja på duk, oil on canvas 44,5 x 60,5 cm
Nationalmuseum, Tukholma

Foto© Nationalmuseum, Tukholma/Stockholm

NM0961
Pehr Hilleström (1732‒1816)

Vieraita Söderforsin ankkuripajalla. Sepät uurastavat työssään, 1782
Besök i Söderfors ankarsmedja, Smederna i fullt arbete, 1782
In the Anchor-Forge at Söderfors. The Smiths Hard at Work, 1782

öljy kankaalle, olja på duk, oil on canvas 137 x 185 cm
Nationalmuseum, Tukholma

Foto© Nationalmuseum, Tukholma/Stockholm

SINEBRYCHOFFIN TAIDEMUSEO
Bulevardi 40, 00120 Helsinki, p. 0294 500 460, www.sinebrychoffintaidemuseo.fi