Veistoksellisen kaunis 4.9.2014 - 3.5.2015

Antiikki on aina kiehtonut taiteilijoita, etenkin kuvanveistäjiä. ”Vanhojen” teosten jäljittelemistä alettiinkin 1700-luvun loppupuolella pitää ainoana tienä kohti suurta taidetta. Antiikin kauneusihannetta etsittiin nimenomaan kreikkalaisista veistoksista. Ihannoiduista veistoksista muodostui 1700-luvulla vakiokuvasto (kaanon), jonka tuntemus kuului sen ajan yleissivistykseen.

Ajan tapaan Suomeenkin hankittiin antiikin kaanonin mukaan tehtyjä veistoksia. Kuten muualla Euroopassa, myös Helsingissä, Aleksanterin yliopistossa veistosten kipsijäljennöksiä käytettiin muun muassa taideopiskelijoiden koulutuksessa. Pienoisveistoksia hankittiin varakkaisiin yksityiskoteihin, joissa niiden kauneuden toivottiin kertovan kodin omistajan sivistyksestä ja hyvästä mausta. 

Sinebrychoffin taidemuseon Veistoksellisen kaunis -näyttelyn keskipisteenä toimivat ruotsalaisen Johan Tobias Sergelin (1740–1818), tanskalaisten Bertel Thorvaldsenin (1770–1844) ja Vilhelm Bissenin (1836–1913), saksalaisen Emil Wolffin (1802–1879) sekä suomalaisten Walter Runebergin (1838–1920) ja Johannes Takasen (1849–1885) veistokset.

Näyttelyssä on myös esillä antiikin kaanonin mukaan tehtyjä pienoisveistoksia, kuten Laokoon-ryhmä, Hera Ludovisi, Venus Medici ja Tanssiva fauni.

 

Näyttelyyn liittyvät luennot

Luento 15.10.2014 klo 18

FT Liisa Lindgren: Johan Tobias Sergel ja klassismin perintö Suomen 1800-luvun kuvanveistossa

Johan Tobias Sergel (1740–1814) on yksi pohjoismaisen uusklassismin keskeisistä kuvanveistäjistä. Loistelias, mutta pistävän tarkkakatseinen piirtäjä ei tyytynyt veistostensa lähtökohtina vain antiikin esikuviin tai jalon yksinkertaisuuden ja hiljaisen suuruuden ihanteisiin. Sergelin oppia harjoittaa Roomassa ”antiikkia päivisin ja iltaisin opiskelua luonnon mukaan” seurasi sittemmin moni suomalainenkin kuvanveistäjä. Sergel jätti jälkensä myös Suomen julkiseen taiteeseen.

Luento 22.10.2014 klo 18

Dosentti, FT Leena Pietilä-Castrén: Antiikin kuvanveiston suomalainen kaanon

Suomeen on tuotu kreikkalais-roomalaisten veistosten kopioita pääpainoisesti 1800-luvulla. Hankintoja tehtiin opinahjoihin, yksityiskoteihin tai niihin liittyviin puutarhoihin, sekä julkisiin puistoihin. Kopiot tehtiin yleensä kipsistä, harvemmin pronssista, ja ne esittivät lähes poikkeuksetta eurooppalaisten museoiden kuuluisia veistoksia.

Luento 29.10.2014 klo 18

Amanuenssi Claudia de Brün: Taiteilijaelämää Roomassa

Kaikki tiet vievät Roomaan - ainakin 1700-luvun loppupuolen taiteilijoiden, jotka matkustivat ikuiseen kaupunkiin tutkimaan antiikin taideteoksia. Minkälaista oli Pohjois-Euroopasta saapuneiden taiteilijoiden, etenkin kuvanveistäjien, elämä taidemetropolissa? Luennolla kerrotaan mm. Johan Tobias Sergelin ja Johann Heinrich Füsslin ystäväpiiristä sekä Bertel Thorvaldsenin ateljeen toiminnasta ja vaikutuksesta laajaan taiteilijajoukkoon.

Lisätietoja näyttelystä: Claudia de Brün, p. 0294 500 461, claudia.debrun@siff.fi

Lehdistökuvat: http://press.sinebrychoffintaidemuseo.fi/

Lehdistömateriaalit: Eija Pekkanen, p. 0294 500 462, eija.pekkanen@siff.fi

Pääsy: 10 | 8 euroa, alle 18-v. maksutta, vapaa pääsy kuukauden ensimmäisenä keskiviikkona klo 17-20

Opastukset: suomeksi lauantaisin klo 14, ruotsiksi kuukauden ensimmäinen lauantai klo 13

Tilatut opastukset: ma-pe klo 9-15, p. 0294 500 500, varaukset@kansallisgalleria.fi

Avoinna: ti, pe 10-18 | ke, to 10-20 | la, su 10-17 | maanantaisin suljettu

Kuvatiedot:

JOHAN TOBIAS SERGEL, Tukholma / Stockholm 1740–1814

Fauni / Faunen / Faun, 1774

marmori / marmor / marble

Sinebrychoffin taidemuseo

kuva: Suomen Kansallisgalleria / Henri Tuomi & Hannu Pakarinen

 

SINEBRYCHOFFIN TAIDEMUSEO

Bulevardi 40, 00120 Helsinki, p. 0294 500 460, www.sinebrychoffintaidemuseo.fi