Tulonsiirtojen painopiste kääntynyt ikääntyneisiin

Väestörakenteen muutoksen vaikutusta kansantalouden kulutukseen, säästämiseen ja tuotannon pääomavaltaisuuteen ovat tarkastelleet erikoistutkija Marja Riihelä (VATT), ekonomisti Risto Vaittinen (ETK) ja johtaja Reijo Vanne (Tela).

Palkkatulojen ja kulutuksen eroa eri ikävaiheissa tarkastellaan ikäryhmätilien avulla. Nuoruudessa ja vanhuusiässä, jolloin tuloja on vähän, mutta yhteiskunnan etuuksien ja palvelujen käyttö on tiivistä, kulutetaan enemmän kuin ansaitaan. Nuorena käytetään päivähoito- ja koulutuspalveluja, vanhusiällä tarvitaan hoivaa ja eläkkeitä.

Työurien pidentyminen on hillinnyt kulutuksen lisääntymisestä seuranneen alijäämän kasvua.

– Vallitsevilla työllisyysasteilla ja palkkojen ikäprofiileilla nykyisen kulutuksen ylläpitäminen ei ole kestävää, tutkijat toteavat.

Tulonsiirtojen suunta vaihtunut ehkä pysyvästi

Väestörakenteen muutos näkyy myös yhteiskunnallisissa tulonsiirroissa, joiden suunta on vaihtunut. Vuoteen 2006 asti ikäsidonnaiset tulonsiirrot kulkivat keskimäärin vanhemmilta ikäryhmiltä nuorille. Tutkimuksen perusteella väestörakenteen muutos on siirtänyt yhteiskunnan tulonsiirtojen painopisteen pysyvästi ikääntyneeseen väestöön.

1990–2006 satsattiin suhteessa enemmän koulutukseen, päivähoitoon ja perhepolitiikkaan, 2000-luvun lopulla puolestaan terveydenhuoltoon, vanhustenhoivaan ja eläkkeisiin.

Eläketurvakeskuksen raportteja 07/2014. Marja Riihelä, Risto Vaittinen ja Reijo Vanne: Väestörakenne ja talouskehitys – Ikäryhmät Suomen taloudessa.

Lataa raportti ETK:n verkkosivuilta julkaisuista.

Lisätietoja:

Ekonomisti Risto Vaittinen, ETK, risto.vaittinen@etk.fi, puh. 029 411 2153