Anders Jahren nuoren tutkijan palkinto professori Sampsa Hautaniemelle
Anders Jahre -palkinnot jakaa vuosittain Oslon yliopisto tunnustuksena poikkeuksellisen korkeatasoisesta lääketieteellisestä tutkimustyöstä. Palkinnon saajat valitsee kansainvälinen asiantuntijakomitea. Professori Sampsa Hautaniemi jakaa 400 000 Norjan kruunun (n. 49 000 euroa) suuruisen palkinnon Karoliinisen instituutin tutkijan Rickard Sandbergin kanssa. Miljoonan Norjan kruunun suuruisen ns. vanhemman tutkijan Anders Jahre -palkinnon saa tänä vuonna professori Kristian Helin Kööpenhaminan yliopistosta.
Hautaniemen systeemibiologian tutkimusryhmä on osa Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan genomibiologian tutkimusohjelmaa.
– Systeemibiologinen tutkimus ylittää tieteiden väliset rajat – se yhdistää tietojenkäsittelytiedettä, matematiikkaa, tilastotiedettä, biologiaa ja lääketiedettä. Meidän tutkimuksemme tähtää biolääketieteellisten prosessien ymmärtämiseen ja hallintaan matemaattisten menetelmien avulla, Hautaniemi luonnehtii tutkimusalaansa.
Tietojenkäsittely ja matemaattinen mallinnus ovat elintärkeä osa nykyaikaista lääketieteellistä tutkimusta. Uusi teknologia ja uudet tutkimusmenetelmät ovat lisänneet aivan uuden ulottuvuuden siihen tietomäärään, jonka yksittäisestä potilaasta voi saada. Tällaisten datamassojen käsittely, analysointi ja jalostaminen potilasta hyödyttäväksi tiedoksi on mahdotonta ilman edistyneitä tietotekniikan menetelmiä.
– Useiden syöpätutkimuksessa laajasti käytettyjen laskennallisten menetelmien lisäksi olemme kehittäneet laskennallisen ekosysteemin, jonka avulla voimme tehokkaasti prosessoida isoja ja heterogeenisiä (nk. big data) biolääketieteellisiä aineistoja. Tämä auttaa tulosten lääketieteellisen merkityksen selvittämisessä ja mahdollistaa nopean ja saumattoman interaktion tutkimusryhmien välillä, Hautaniemi kertoo
Systeemibiologia on tärkeä osa lääketieteellistä tutkimusta, erityisesti henkilökohtaisen lääketieteen kehityksessä. Systeemibiologian menetelmien avulla voidaan esimerkiksi tunnistaa syöpäpotilaiden joukosta ne, jotka hyötyvät jonkin tietyn lääkkeen antamisesta sekä ne, joiden sairauteen kyseinen lääke ei tehoa.
-----------------
Hautaniemi on opiskellut Tampereen teknillisessä yliopistossa, josta hän väitteli tekniikan tohtoriksi vuonna 2003. Väitöstutkimustaan Hautaniemi teki vierailevana tutkijana National Human Genome Research Institutessa (National Institutes of Health, MD, USA) ja tutkijatohtorina Massachusetts Institute of Technologyssa (MA, USA). Vuonna 2006 hän siirtyi tutkimusryhmän johtajaksi Helsingin yliopiston lääketieteelliseen tiedekuntaan, ja vuoden 2013 alusta hänet nimitettiin Helsingin yliopiston systeemibiologian professoriksi.
- Professori Sampsa Hautaniemen esittely ja videohaastattelu (v. 2013)
- Hautaniemen tutkimusryhmän sivut
Yhteystiedot:
Professori Sampsa Hautaniemi
Puh. 050 336 4765
Sähköposti: sampsa.hautaniemi@helsinki.fi
*************************
Ystävällisin terveisin
Päivi Lehtinen, tiedottaja, Helsingin yliopisto / Academic Medical Center Helsinki (AMCH)
paivi.m.lehtinen@helsinki.fi, 050 406 2043
Kuvat

Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Missä ovat pääkaupunkiseudun monimuotoisimmat ja saavutettavimmat viheralueet?9.5.2025 06:50:00 EEST | Tiedote
Tuoreen tutkimuksen tulokset osoittavat, että viheralueet, jotka ovat tärkeitä luonnon monimuotoisuuden kannalta, eivät aina ole samoja kuin ne, jotka ovat tärkeitä saavutettavuuden kannalta. Uudet menetelmät auttavat tunnistamaan viheralueiden merkittävyyden eri näkökulmista.
Preeria laajeni ja kutistui – uusi tutkimus paljastaa muinaisen ilmastonmuutoksen syyt8.5.2025 07:57:06 EEST | Tiedote
Pohjois-Amerikan pitkä kuivuuskausi heti jääkauden jälkeen on ollut tiedossa jo pitkään. Uusi tutkimus osoittaa, että ankaran ilmaston aiheutti maapallon kiertoradan muutos.
Helsingin yliopisto palkitsi neljä ansiokasta väitöskirjaa6.5.2025 20:00:00 EEST | Tiedote
Mattia Cordiolin, Paavo Huotarin, Ita Puuseppin ja Ina Satokankaan väitöskirjat käsittelivät biopankkeja, Vanhaa Testamenttia, koululaisten matematiikan taitojen kehitystä ja luonnon monimuotoisuutta.
KUTSU 7.-9.5.2025: Kansainväliseen vammaistutkimuksen konferenssiin 700 osallistujaa6.5.2025 10:37:32 EEST | Kutsu
Nordic Network on Disability Research (NNDR), Helsingin yliopisto, Suomen vammaistutkimuksen seura sekä Kehitysvammaliitto järjestävät kansainvälisen vammaistutkimuksen konferenssin 7.–9. toukokuuta Helsingin yliopistossa (Fabianinkatu 33 ja yliopistonkatu 3).
Ovatko maataloudessa käytettävät kasvinsuojeluaineet uhka myös ympäröivälle luonnolle?5.5.2025 12:29:02 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkimus osoitti, että kasvinsuojeluaineilla voi olla negatiivisia vaikutuksia maatalousympäristöissä eläviin lajeihin, jotka eivät ole aineiden varsinaisia kohteita. Vaikutukset kuitenkin vaihtelivat suuresti riippuen testatusta kasvinsuojeluaineesta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme