Sitra

Jätteenpoltto ei ole ratkaisu jäteongelmaan

Jaa
Suomen suurin jätevoimala otetaan tänään käyttöön Vantaalla. Se on yksi osoitus siitä, että jätettä syntyy maassamme yhä aivan liikaa. Ratkaisu jäteongelmiin ei ole jätteenpoltto vaan kiertotalous. Jättivoimala on siis vääränlainen viesti.

Maapallon luonnonvarat ehtyvät huimaa vauhtia tuotannon ja kulutuksen kasvaessa. EU:n ja Suomen päämääränä tulisikin olla kiertotalous, josta jäte suunnitellaan lähes kokonaan pois: raaka-aineet kiertävät, uusiutumattomia luonnonvaroja korvataan uusiutuvilla ja tuotteet ovat sellaisia, että ne voidaan kierrättää tai käyttää uudelleen.

”Niin kauan kun jättimäisille polttolaitoksille on tarvetta, olemme väärällä tiellä. Voimalat ovat merkki siitä, että itse ongelma – jätekuorma – on ratkaisematta. Vastuuta muutoksesta ei tosin voida sälyttää yksin jätelaitoksille, vaan myös arvoketjun alkupäähän on kiinnitettävä enemmän huomiota”, painottaa Sitran johtaja Mari Pantsar-Kallio.

Siirtymä kiertotalouteen edellyttää pitkäikäisiä, kierrätettäviä tuotteita ja kulutustottumuksia, jotka perustuvat omistamisen sijasta jakamiseen, uudelleenkäyttöön ja korjaamiseen. Myös jätteiden lajittelu tulee tehdä helpommaksi ja kannustavammaksi.

”Kannusteiden pitää tukea uudenlaisia valintoja. Jätteenpoltto on paljon parempi vaihtoehto kuin kaatopaikoille läjitys, mutta uhkana on, että poltosta tulee nielu myös kierrätettävälle jätteelle”, Pantsar-Kallio huomauttaa.

Polttokapasiteetin lisäys voi pahimmillaan viedä markkinoita uusilta kierrätysratkaisuilta, sillä voimaloihin tehtyjen jätti-investointien jälkeen jätteenpoltto on edullista. Viime vuosina yhdyskuntajätteen kierrätysaste on ollut Suomessa vain 32–35 prosenttia.

Missä jäte, siellä bisnes

EU-komissio julkaisi suuriin muutoksiin ohjaavan tiedonannon kiertotaloudesta heinäkuussa 2014. Siinä on ehdotettu tavoitteeksi, että vuonna 2016 kaikesta Euroopassa syntyvästä yhdyskuntajätteestä kierrätetään puolet ja vuoteen 2030 mennessä 70 prosenttia. Kierrätysasteen paraneminen antaa uutta vauhtia talouteen ja lisää työpaikkoja. Resurssien tuottavuuden kasvu 30 prosentilla vuoteen 2030 mennessä kasvattaisi Euroopan bruttokansantuotetta lähes yhden prosentin, loisi kaksi miljoonaa uutta työpaikkaa, turvaisi materiaalien saatavuutta ja vähentäisi ympäristökuormitusta.

”Suomen kannattaa olla muutoksen etujoukoissa. Siellä missä on materiaalia, on myös bisnestä. Yrityksille tämä tarkoittaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia, säästöjä ja suurempaa riippumattomuutta yhä kalliimmiksi muuttuvista hupenevista luonnonvaroista”, Pantsar-Kallio muistuttaa.

Jotta kiertotalouteen saadaan lisää vauhtia, tarvitaan systeemistä muutosta, jossa jätehuoltoyhtiöiden lisäksi teollisuuden, palveluntuottajien ja kuluttajien valinnoilla on ratkaiseva merkitys.

Lisätietoja:

Mari Pantsar-Kallio, johtaja, Sitra, p. 0294 618 210, mari.pantsar-kallio@sitra.fi

Taru Keltanen, asiantuntija, viestintä ja yhteistyösuhteet, Sitra, p. 040 674 3246, taru.keltanen@sitra.fi

Avainsanat

Tietoja julkaisijasta

Sitra
Sitra
Itämerenkatu 11-13, PL 160
00180 HELSINKI

0294 618 991http://www.sitra.fi
Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra on tulevaisuusorganisaatio, joka tekee töitä Suomen kilpailukyvyn ja suomalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi. Ennakoimme yhteiskunnan muutosta, etsimme käytännön tekemisellä uusia toimintamalleja ja vauhditamme kestävään hyvinvointiin tähtäävää liiketoimintaa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Sitra

Finländarnas fotavtryck på naturen har beräknats för första gången – Viktigt steg framåt i kampen mot förlusten av den biologiska mångfalden10.6.2025 01:00:00 EEST | Pressmeddelande

En metod som utvecklats av finska forskare kan nu användas för att beräkna konsumenternas fotavtryck på naturen. En beräkning, som är den första i sitt slag när det gäller omfattning, visar att nästan hälften av finländarnas fotavtryck på naturen orsakas av maten de äter. Påverkan sker till stor del utanför Finland genom internationella produktionskedjor.

Suomalaisten luontojalanjälki laskettiin ensimmäistä kertaa – Tärkeä edistysaskel auttaa luontokadon torjunnassa10.6.2025 01:00:00 EEST | Tiedote

Suomalaistutkijoiden kehittämällä menetelmällä voidaan nyt laskea tavallisen kuluttajan luontojalanjälki. Ensimmäistä kertaa näin kattavasti tehty laskenta osoittaa, että suomalaisten luontojalanjäljestä lähes puolet aiheutuu syömisestä. Vaikutukset kohdistuvat pitkälti kotimaan ulkopuolelle kansainvälisten tuotantoketjujen kautta.

Finns' biodiversity footprint calculated for the first time – Important step forward in combating biodiversity loss10.6.2025 01:00:00 EEST | Press release

A method developed by Finnish researchers can now be used to calculate the biodiversity footprint of consumers. For the first time ever, a comprehensive calculation reveals that almost half of Finns’ biodiversity footprint is caused by food consumption. The impact is largely external to Finland, stemming from international supply chains of goods and services.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye