Mielipidemittaus: Suomalaisilta vahva tuki kehitysmaiden ilmastorahoitukselle

Tuoreen mielipidekyselyn mukaan yhdeksän kymmenestä suomalaisesta on sitä mieltä, että rikkailla mailla on velvollisuus rahoittaa kehitysmaiden päästöleikkauksia ja sopeutumista ilmastonmuutokseen joko yksin tai yhdessä nousevien talouksien kanssa. Mielipidemittauksessa 60 prosenttia suomalaista katsoo, että historiallisesti eniten päästöjä aiheuttaneilla mailla on ensisijainen vastuu kehitysmaiden ilmastotoimin rahoittamisessa. 30 prosenttia taas on sitä mieltä, että vastuu ilmastolaskun maksamisesta on rikkailla mailla sekä Kiinan ja Intian kaltaisilla nousevilla talouksilla yhdessä.

- Tuloksista käy selvästi ilmi, että ilmastorahoituksella on vahva suomalaisten tuki. Vain kolme prosenttia piti kehitysmaiden ilmastotoimien rahoittamista tarpeettomana. Suomalaiset ovat selvästi ymmärtäneet, että ilmastorahoitus on sekä oikeudenmukaisuuskysymys että ilmastonmuutoksen hillitsemisen ehdoton edellytys, sanoo Kepan kehityspoliittinen asiantuntija Tuuli Hietaniemi.

Rahoituskysymykset ovat esillä eilen Dohassa alkaneissa YK:n ilmastoneuvotteluissa. Teollisuusmaat ovat sitoutuneet kymmenkertaistamaan kehitysmaiden ilmastotoimiin suunnatun rahoituksen 100 miljardin dollarin vuositasolle vuoteen 2020 mennessä. Lyhyen aikavälin rahoituskausi päättyy vuodenvaiheessa, eikä jatkosta ole sovittu.

- Nyt tarvitaan selkeä suunnitelma vuosien 2013-2015 rahoituksen tuplaamisesta, jotta 100 miljardin tavoitteeseen päästään. Kehitysmaat kaipaavat kipeästi rahoitusta sekä ilmastonmuutoksen hillintään että sen vaikutuksiin sopeutumiseen. Ilmastonmuutos on kehitysmaissa arkipäivää, ja esimerkiksi sen vaikutus kaikkein köyhimpien ihmisten ruokaturvaan on tuhoisa, Dohan neuvotteluihin osallistuva Hietaniemi korostaa.

Hiiliverolle kannatusta

Järjestöt ovat esittäneet lukuisia uusia rahoituslähteitä ilmastorahoitustarpeen kattamiseksi. Kepan teettämässä mielipidemittauksessa uusista kansainvälisistä veroista eninten kannatusta saa hiilivero: suomalaisista 67 prosenttia olisi valmis ottamaan käyttöön veron, joka kohdistuisi tuotteisiin, joiden valmistus aiheuttaa paljon päästöjä. Myös lentoverolle on kannatusta, sillä sen olisi valmis ottamaan käyttöön 40 prosenttia suomalaisista.

- Suomen tulee laatia konkreettinen ilmastorahoitusstrategia, jossa nimetään ne lähteet, joista vuoden 2013 jälkeinen ilmastorahoitus katetaan. Useita lähteitä on mahdollista hyödyntää kansallisilla päätöksillä, vaikka sopua ei kansainvälisissä neuvotteluissa löytyisikään, Hietaniemi sanoo.

- Tärkeintä on, että rahoitus on ennakoitavaa ja aidosti uutta ja että se vastaa kehitysmaiden itse määrittelemiin tarpeisiin. Köyhyyden vähentämiseen tarkoitettua kehitysrahoitusta ei saa kierrättää ilmastorahoitukseksi. Resurssit eivät tuplaannu, vaikka niitä kutsuisi kahdella eri nimellä, Hietaniemi korostaa.

Lisätietoja

Kepa julkaisi eilen yhdessä Kirkon Ulkomaanavun kanssa suomeksi Johanna Sandahlin Uutta rahaa – Miten ilmastolasku maksetaan? -raportin, jossa arvioidaan uusia innovatiivisia rahoituskeinoja: www.kepa.fi/julkaisut/julkaisusarjat/12042

Oxfam-järjestö arvioi tuoreessa raportissaan, että vain kolmasosa vuosien 2010-2013 ilmastorahoituksesta oli aidosti uutta: www.oxfam.org/sites/www.oxfam.org/files/oxfam-media-advisory-climate-fiscal-cliff-doha-25nov2012.pdf

Tuuli Hietaniemi

Kepan kehityspoliittinen asiantuntija (Dohassa)
tuuli.hietaniemi@kepa.fi
+358 50 317 6716

Eva Nilsson

Kepan kehityspoliittinen asiantuntija (Helsingissä)
eva.nilsson@kepa.fi

+358 50 317 6724

Dohan kokouksesta Kepan verkkosivuilla: www.kepa.fi/cop18

Taustatietoa mielipidemittauksesta

Tutkimusta varten Taloustutkimus Oy haastatteli puhelimitse tuhatta henkilöä ajanjaksolla 14.-21.11.1012. Kohdejoukkona olivat Suomen 15 vuotta täyttäneet asukkaat Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tutkimuksen virhemarginaali on +/- 3 prosenttiyksikköä 95 prosentin luottamustasolla.

Näin ilmastorahoitusvastuusta kysyttiin:

”Kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa teollisuusmaat ovat sitoutuneet rahoittamaan kehitysmaiden päästövähennyksiä ja sopeutumaan ilmastonmuutoksen seurauksiin. Kenellä on Teidän mielestänne ensisijaisesti vastuu tämän ilmastolaskun maksamisesta. Valitkaa seuraavista vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa mielipidettänne.”

• Niillä mailla, jotka ovat historian aikana aiheuttaneet eniten päästöjä: 30 %

• Rikkailla mailla sekä Kiinan ja Intian kaltaisilla nousevilla talouksilla: 60 %

• Kehitysmaat eivät tarvitse tukea ilmastotoimiin: 3 %

• Ei osaa sanoa: 7 %