Sydänsähkökäyrä ja ultraääni paljastavat infarktivaurion laajuuden
Sydäninfarktin aiheuttaman vaurion arvioimisessa suositellaan käytettäväksi magneettikuvantamista, mutta tähän ei aina ole välitöntä mahdollisuutta. LL Minna Kylmälä selvitti väitöstutkimuksessaan, voiko sydäninfarktin aiheuttaman vaurion vakavuutta arvioida luotettavasti sydänsähkökäyrän (EKG) ja ultraäänitekniikan avulla.
– Otimme tutkimuksen kohteeksi sydänsähkökäyrän ja ultraäänitekniikan, koska ne ovat käytännöllisempiä, ja ne voidaan toteuttaa potilaan vuoteen äärellä, vuorokauden ajasta riippumatta, Kylmälä kertoo.
Tutkimukseen osallistuneille infarktipotilaille tehtiin sydänsähkökäyrän kehokartoitus: heiltä rekisteröitiin sydänsähkökäyrää koko rintakehän alueelta parhaiden rekisteröintialueiden paikantamiseksi – parhaiksi alueiksi osoittautuivat vasemman kyljen sekä oikean lapaluun alueet. Rekisteröinneistä tietokone laski tulokset automaattisesti. Menetelmällä sydänsähkökäyrästä löytyi muuttujia, joiden avulla oli mahdollista arvioida infarktivaurion laajuutta ja sen aiheuttaman toimintahäiriön paranemismahdollisuuksia.
Toisena tutkimusmenetelmänä käytettiin ultraäänitekniikkaan perustuvaa kudoskuvantamista, jolla mitattiin sydänlihaksen toimintaa. Kudoskuvantamisella mitattu sydänlihaksen supistusvoima paljasti infarktivaurion laajuuden. Mitä huonommat arvot, sitä todennäköisemmin toimintahäiriö oli pysyvä.
– Potilaille tehtiin myös magneettikuvaus, jotta pystyimme vertaamaan tätä kultaista standardia sydänsähkökäyrällä ja ultraäänitekniikalla saamiimme tuloksiin. Tulokset osoittautuivat luotettaviksi, Kylmälä sanoo. Vertailu oli ensimmäinen laatuaan maailmassa.
Infarktivaurion laajuudella on ratkaiseva merkitys potilaan hoitovalintojen ja ennusteen kannalta. Huonosti toimiva sydänlihas voi parantua, jos infarktivaurio on pieni, ja paranemisen mahdollistamiseksi sydämen verenkierto voidaan tarvittaessa palauttaa pallolaajennuksella tai ohitusleikkauksella. Jos infarktivaurio on suuri, potilaan ennustetta voidaan parantaa muilla keinoin.
– Väitöstutkimukseni tulosten perusteella sydänsähkökäyrä ja kudoskuvantaminen soveltuvat sydäninfarktivaurion laajuuden ja toimintahäiriön pysyvyyden määrittämiseen, Kylmälä summaa.
LL Minna Kylmälä väittelee 26.9.2014 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Assessment of myocardial infarction injury by strain rate imaging and body surface potential mapping" (Sydäninfarktivaurion arviointi uusin EKG- ja ultraäänimenetelmin). Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Meilahden sairaala, luentosali 4. Vastaväittäjänä on professori George Sutherland, St. George's University of London, ja kustoksena on professori Markku Nieminen. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa https://helda.helsinki.fi/handle/10138/135807
Väittelijän yhteystiedot:
Minna Kylmälä
Puh. 0500 430 632
mkylmala@hotmail.com
*******************************
Ystävällisin terveisin
Päivi Lehtinen, tiedottaja, Helsingin yliopisto / Academic Medical Center Helsinki
paivi.m.lehtinen@helsinki.fi, 050 406 2043
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Nuoret arvostavat työntekoa, työelämän epävarmuus värittää silti uskoa tulevaisuuteen6.6.2025 10:48:21 EEST | Tiedote
Työ on yhä tärkeämpi elämänarvo suomalaisille nuorille. Tie työelämään kulkee kuitenkin usein epävarmojen työsuhteiden, epäselvien tulevaisuudennäkymien ja monimutkaisten elämäntilanteiden kautta, ilmenee Helsingin yliopistossa tarkastettavasta väitöskirjasta.
Koirien hoito kehittyy – suomalainen tutkimus taustalla uudessa eläinlääkkeessä6.6.2025 07:45:00 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tuoreessa väitöskirjatutkimuksessa on saatu lupaavia tuloksia lääkkeestä, jolla voisi hallita koirien lisääntymistä ja parantaa niiden hyvinvointia. Siniketuilla tehty tutkimus mahdollistaa uuden lähestymistavan myös koiran kiimakierron hallintaan lääkkeellisesti ja ilman pysyviä toimenpiteitä.
Kotina metsä -näyttely tuo luonnonmetsän keskelle Helsinkiä5.6.2025 07:45:00 EEST | Tiedote
Luonnonmetsä on katoava kansallisaarre. Luonnontieteellisen museon uusi Kotina metsä -näyttely tarjoaa mahdollisuuden tutustua luonnontilaisen metsän monimuotoisuuteen keskellä kaupunkia. Näyttely aukeaa yleisölle maailman ympäristöpäivänä torstaina 5. kesäkuuta. Luomuksen kesään mahtuu myös puutarhojen kesäopastuksia ja Hildan hämähäkkejä.
Eläinsuojelun valvontaan tarvitaan lisää keinoja ja oikeuskäytäntöä on yhdenmukaistettava3.6.2025 10:14:12 EEST | Tiedote
Tuore eläinsuojeluvalvonnan tilaa käsittelevä katsaus antaa useita suosituksia eläinsuojelun valvontaan. Suositukset koskevat tuen ja puuttumisen keinoja, viranomaisten koulutuksen ja osaamisen kehittämistä sekä lainsäädäntömuutoksia.
Linnunradan ja Andromedan välinen törmäys saattaa olla peruttu2.6.2025 18:00:00 EEST | Tiedote
Tähän saakka on uskottu, että Linnunrata ja sen naapurigalaksi Andromeda törmäävät vääjäämättä toisiinsa noin 4,5 miljardin vuoden päästä. Tuoreet laskelmat kyseenalaistavat tämän kohtalon ja osoittavat, että nykyisellä havaintotarkkuudella mitattuna törmäys tapahtuu vain 50 prosentin todennäköisyydellä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme