Sydänsähkökäyrä ja ultraääni paljastavat infarktivaurion laajuuden
Sydäninfarktin aiheuttaman vaurion arvioimisessa suositellaan käytettäväksi magneettikuvantamista, mutta tähän ei aina ole välitöntä mahdollisuutta. LL Minna Kylmälä selvitti väitöstutkimuksessaan, voiko sydäninfarktin aiheuttaman vaurion vakavuutta arvioida luotettavasti sydänsähkökäyrän (EKG) ja ultraäänitekniikan avulla.
– Otimme tutkimuksen kohteeksi sydänsähkökäyrän ja ultraäänitekniikan, koska ne ovat käytännöllisempiä, ja ne voidaan toteuttaa potilaan vuoteen äärellä, vuorokauden ajasta riippumatta, Kylmälä kertoo.
Tutkimukseen osallistuneille infarktipotilaille tehtiin sydänsähkökäyrän kehokartoitus: heiltä rekisteröitiin sydänsähkökäyrää koko rintakehän alueelta parhaiden rekisteröintialueiden paikantamiseksi – parhaiksi alueiksi osoittautuivat vasemman kyljen sekä oikean lapaluun alueet. Rekisteröinneistä tietokone laski tulokset automaattisesti. Menetelmällä sydänsähkökäyrästä löytyi muuttujia, joiden avulla oli mahdollista arvioida infarktivaurion laajuutta ja sen aiheuttaman toimintahäiriön paranemismahdollisuuksia.
Toisena tutkimusmenetelmänä käytettiin ultraäänitekniikkaan perustuvaa kudoskuvantamista, jolla mitattiin sydänlihaksen toimintaa. Kudoskuvantamisella mitattu sydänlihaksen supistusvoima paljasti infarktivaurion laajuuden. Mitä huonommat arvot, sitä todennäköisemmin toimintahäiriö oli pysyvä.
– Potilaille tehtiin myös magneettikuvaus, jotta pystyimme vertaamaan tätä kultaista standardia sydänsähkökäyrällä ja ultraäänitekniikalla saamiimme tuloksiin. Tulokset osoittautuivat luotettaviksi, Kylmälä sanoo. Vertailu oli ensimmäinen laatuaan maailmassa.
Infarktivaurion laajuudella on ratkaiseva merkitys potilaan hoitovalintojen ja ennusteen kannalta. Huonosti toimiva sydänlihas voi parantua, jos infarktivaurio on pieni, ja paranemisen mahdollistamiseksi sydämen verenkierto voidaan tarvittaessa palauttaa pallolaajennuksella tai ohitusleikkauksella. Jos infarktivaurio on suuri, potilaan ennustetta voidaan parantaa muilla keinoin.
– Väitöstutkimukseni tulosten perusteella sydänsähkökäyrä ja kudoskuvantaminen soveltuvat sydäninfarktivaurion laajuuden ja toimintahäiriön pysyvyyden määrittämiseen, Kylmälä summaa.
LL Minna Kylmälä väittelee 26.9.2014 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Assessment of myocardial infarction injury by strain rate imaging and body surface potential mapping" (Sydäninfarktivaurion arviointi uusin EKG- ja ultraäänimenetelmin). Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Meilahden sairaala, luentosali 4. Vastaväittäjänä on professori George Sutherland, St. George's University of London, ja kustoksena on professori Markku Nieminen. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa https://helda.helsinki.fi/handle/10138/135807
Väittelijän yhteystiedot:
Minna Kylmälä
Puh. 0500 430 632
mkylmala@hotmail.com
*******************************
Ystävällisin terveisin
Päivi Lehtinen, tiedottaja, Helsingin yliopisto / Academic Medical Center Helsinki
paivi.m.lehtinen@helsinki.fi, 050 406 2043
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Suomelle mitaleita ja kunniamaininta kemiaolympialaisissa – koko joukkue pääsi palkinnoille25.7.2025 10:10:30 EEST | Tiedote
Nuoret kemian taitajat kilpailivat niin teoriaosaamisessa kuin käytännön laboratoriotöissä Pohjoismaisissa kemiakisoissa Göteborgissa ja kansainvälisissä olympialaisissa Dubaissa.
Happikato jää järven ekologiseen muistiin24.7.2025 14:14:04 EEST | Tiedote
Vaikka jääpeitteinen aika on lyhentynyt ilmaston lämmetessä, ei kaikkien järvien happitilanne ole parantunut.
Vanhempien rokote-epäröinti voi heikentää rokotekattavuutta23.7.2025 08:56:30 EEST | Tiedote
Vanhempien luottamus asiantuntijoihin ja virallisiin tietolähteisiin vaikuttaa merkittävästi siihen, miten he rokotuttavat lapsensa. Myös terveydenhoitajilla on keskeinen rooli kansallisen rokotusohjelman toteuttamisessa.
Itämerennorppien määrästä uusi tarkempi arvio – metsästys jarruttaa kannankasvua16.7.2025 09:02:24 EEST | Tiedote
Itämerennorppakanta on kasvanut viisinkertaiseksi 1970-luvulta, jolloin pitkään jatkunut liikametsästys ja ympäristömyrkyt uhkasivat lajin tulevaisuutta. Uusi tilastollinen malli tarkentaa nyt norpan kanta-arviota.
Liito-orava on taigametsien tulevaisuuden avainlaji9.7.2025 11:26:52 EEST | Tiedote
Tuore geneettinen tutkimus paljastaa yllättäviä piirteitä liito-oravan evoluutiosta sekä vakavia huolia lajin suojelun kannalta. Kaukoidässä saattaa asustaa oma alalaji.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme