Eläinten rapsuttelu ei enää tarjoa terapiaa Sukevan vankilassa – tiistaina julkistettava 100-vuotishistoriikki tuo esille Uuden Sukevan

Sonkajärven kunnassa sijaitsevan Sukevan vankilan perustamisesta tulee tänä vuonna kuluneeksi sata vuotta. Kaksikymmentäviisi vuotta sitten julkaistiin vankilan 75-vuotispäivän kunniaksi YTK Jari Aron kirjoittama historiikki.  Vankilan historian täydentää nyt FM, YTM Jaakko Kangas uudella satavuotisjuhlassa 23.9. julkaistavalla historiikilla.

Teoksessa kuvattava ajanjakso 1988–2013 on ollut vankeinhoidossa ja samalla Sukevan vankilassa suuren ja nopean muutoksen aikaa. Muutokset ilmenevät muun muassa käsityksissä vankeinhoidon tavoitteista, lainsäädännössä, vankipopulaatiossa, organisaatiossa sekä työmenetelmissä ja niiden kehittämisessä.

Muutoksista johtuen vuodet olivat laitoksessa ennen kaikkea sopeutumista täysin uusiin asioihin, joilla oli monia pysyviä seurauksia. Näistä erityisesti Ylä-Savon suurimmasta maatilasta, Iskolan avovankilaosastosta luopuminen merkitsi lopullista luopumista myös Vanhasta Sukevasta: Uusi Sukeva syntyi viimeistään vuoden 2008 syksyllä. Taaksejäänyttä olivat perinteikäs maatilavankila ja sen jo aiemmin, niin käytännössä kuin lopulta periaatteistakin kadonnut henkilökunnan vankilapienyhteisö. Uusi on nyt Sukeva sisältäkin – monessa merkityksessä.

Pääasiana historiikissa on kuvaus siitä, millainen Sukevan keskusvankila kokonaisuudessaan oli ja mitä laitoksessa tapahtui. Tämän ohella jonkin verran huomiota kiinnitetään Suomen yleiseen tilanteeseen ja kehitykseen sekä maan vankeinhoitoon. Vankeinhoitotyö oli Sukevan vankilassa monien, vaikeidenkin, asioiden - ulkoisten yhteiskunnallisten tapahtumien, rikosseuraamusalan organisaation sisäisten tapahtumien, laitoksen maantieteellisen sijainnin ja rakennuskannan sekä tulostavoitteiden - kanssa tasapainottelua. Balanssia on haettu Itä- ja Pohjois-Suomesta pääosin kotoisin olevien ja alueella asuvien ulkomaalaisten miesvankien parhaaksi.

– Ajat, tavoitteet ja työtavat vaihtelevat, mutta uutta rakennetaan aina aiemmin tehdyn työn vankalle pohjalle. Historiikin kirjoittaja kuvaa monipuolisesti, miten vankeinhoidon muutokset ovat ilmenneet yksittäisen vankilan arjessa. Muutoinkin kirja antaa laajan katsauksen Sukevan vankilan johdon ja henkilökunnan toimintaan kuluneen neljännesvuosisadan aikana, kirjoittaa Rikosseuraamuslaitoksen pääjohtaja Esa Vesterbacka kirjan esipuheessa.

Jaakko Kankaan mukaan Sukevan vankilan historiassa, sen dokumenteissa on jatkuvasti ollut taustalla lähes koko kuvattavan ajan vankilan johtajana toimineen Teuvo Heikkisen kysymys ”Onko vangeilla kaikki hyvin?” Samalla voi sanoa, että henkilökunnan hyvinvointi ja jaksaminen on tullut välillä vähemmän huomioituna, osin vankilasta itsestäänkin riippumattomista tekijöistä. Kaikesta huolimatta Sukeva on ollut hyvä ja mieluinen työpaikka. Tätä vahvistavat henkilökunnan jäsenten haastattelut kirjassa. Sukevalla viihdytään.

Tänään Sukevan vankila on 186-paikkainen suljettu vankila miehille. Vangit laitokseen tulevat Savosta, Keski-Suomesta, Pohjois-Karjalasta, Kymenlaaksosta ja Pohjois-Pohjanmaalta sekä Kainuusta. Sukevan vankilan keskivankiluku vuonna 2013 oli 171. Sukevan vankilassa työskentelee noin 120 henkilöä, joista valtaosa valvontatehtävissä. Vankilan johtaja on Pekka Kepanen.

Lisätietoja: historiankirjoittaja Jaakko Kangas, p. 045 230 5423 ja vankilan johtaja Pekka Kepanen, p. 029 56 87120 ja p. 050 561 1559