1800-luvun puoliherrat loivat suomalaista sivistystä
Näin väittää FM Konsta Kajander etnologian väitöskirjassaan. Hän perehtyi tutkimuksessaan puoliherroista käytyihin sanomalehtikeskusteluihin vuosina 1847–1870. Kajanderin keskeisin lähdeaineisto koostuu sanomalehtien maaseutukirjeistä. Niiden lisäksi hän jäljitti puoliherroja pääkirjoituksista, artikkeleista, kertomuksista, runoista ja pakinoista.
Tutkimuksen tuloksena Kajander löysi neljä talonpoikaisuuden kulttuurista mallia, joita vastaan puoliherroiksi luokitellut henkilöt rikkoivat: työtä tekevä talonpoika, kristillis-siveellinen talonpoika, vaatimaton talonpoika ja säästäväinen talonpoika.
– Nämä olivat ne ihanteet, joiden mukaan hyvän talonpojan ja talon piiriin kuuluneiden työtekijöiden odotettiin käyttäytyvän, Kajander kertoo. Puoliherrojen katsottiin olevan laiskureita, siveettömiä, ylpeitä ja tuhlareita. Aikalaisten silmissä he edustivat ylempien säätyjen huonoimpia piirteitä ja joutuivat sen vuoksi yhteisöjensä silmätikuiksi.
Sivistyksen pioneerit muutosvastarinnan virrassa
Puoliherrat saivat osakseen myös ymmärrystä. Yhteiskunnan uudenaikaistuminen vaati suomalaisen kansankunnan jäseniltä uusia taitoja. Kansa oli kuitenkin tottunut Vähä katekismuksen ajattelumalleihin. Uusien ajatusten omaksuminen edellytti siten talonpoikaisuuden uudelleenmäärittelyä.
– Kansan kirjallisten taitojen kohentuminen, kansalaistaitojen oppiminen ja maanviljelyksen parantuminen olivat kirjoittajien mukaan välttämättömiä, mikäli Suomi haluaisi muiden sivistyskansojen joukkoon. Kirjoittajat pyrkivät vaikuttamaan yleiseen mielipiteeseen luomalla uuden, sivistyneen talonpojan kulttuurisen mallin, Kajander sanoo.
Mitä useampi talonpoikaistaustainen kävisi koulun, oppisi kirjallisia taitoja sekä yleissivistäviä kansalaistaitoja, sen varmemmin taidoillaan ylpeilevät "puoliherrat" häviäisivät, järkeilivät fennomaaniaatetta kannattaneet sivistyksen puolustajat.
Kajander pitää fennomaanien sivistys-aatetta edelleen kannatettavana. Hän toivoo, että päättäjät voisivat ylläpitää ja kehittää mahdollisuuksien tasa-arvoa, jossa kaikki kansakunnan jäsenet, ikään, sukupuoleen tai etnisyyteen katsomatta, voisivat toteuttaa itseään haluamallaan tavalla, ja kouluttautua vaikkapa tohtoriksi asti.
FM Konsta Kajanderin etnologian väitöskirjan "Talonpoika, herra, puoliherra. Etnologinen tutkimus puoliherra-kategorioista ja talonpoikaisuuden kulttuurisista malleista suomalaisissa sanomalehdissä 1847–1870" tarkastustilaisuus pidetään 11.12.2020 alkaen klo 12.00 Vastaväittäjänä toimii dosentti, FT Eija Stark (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura) ja kustoksena professori Laura Stark (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on suomi.
Yleisö voi seurata tilaisuutta verkosta, osoite on https://r.jyu.fi/dissertation-kajander-111220.
Kustoksen puhelinnumero, johon yleisö voi tilaisuuden lopussa esittää mahdolliset kysymyksensä, on 050 400 2277.
Julkaisutiedot
Väitöskirja on julkaistu verkkojulkaisusarjassa JYU Dissertations numerona 325, 220 s. Jyväskylä 2020, ISSN 2489-9003, ISBN 978-951-39-8428-1 Julkaisu on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa osoitteessa http://urn.fi/URN:978-951-39-8428-1 (PDF)
Taustatieoja
Konsta Kajander on kirjoittanut ylioppilaaksi Tikkakosken lukiosta 2001 ja valmistunut filosofian maisteriksi 2012 Jyväskylän yliopistosta pääaineenaan etnologia.
Kajander on työskennellyt tutkimusavustajana Jyväskylän yliopiston historian ja etnologian laitoksella ja tohtorikoulutettavana humanistis-yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa. Hänellä on monipuolinen toimittajakokemus tieteellisestä julkaisemisesta J@rgoniassa (päätoimittaja 2015–2018), kirja-arviotoimituksen jäsenenä Eloressa (2014–2019) sekä toimitussihteerinä Ethnologia Fennicassa (2018–2020), minkä lisäksi hän toimittaa parhaillaan menetelmäkirjaa yhdessä professori Outi Fingerroosin ja dosentti Tiina-Riitta Lapin kanssa.
Väitöskirjatutkimusta ovat rahoittaneet Oskar Öflunds Stiftelse, Suomen Kulttuurirahaston Keski-Suomen rahasto, Jyväskylän yliopiston humanistinen tiedekunta sekä Taru, Ilmari ja Pentti Mannisen rahasto.
Lisätietoja:
Konsta Kajander +358505231513, konsta.p.a.kajander@jyu.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anitta KananenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 40 8461395anitta.kananen@jyu.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Oppimisen tuen uudistus muuttaa koulujen arkea – tutkimus selvittää, miten uudistus toteutetaan kunnissa28.11.2025 06:30:00 EET | Tiedote
Esi- ja perusopetuksen oppimisen tukea uudistettiin vuonna 2025, kun aiempi kolmiportainen malli korvattiin ryhmäkohtaisilla ja oppilaskohtaisilla tukitoimilla. Tavoitteena on tarjota tukea aiempaa oikea-aikaisemmin ja matalammalla kynnyksellä, mutta käytännön toteutus ja resurssit vaihtelevat kunnittain. Jyväskylän yliopiston johtama tutkimushanke selvittää nyt, millaiseksi uudistus muotoutuu koulujen arjessa eri puolilla Suomea.
Ionien kierrätys avaa tien raskaimpien alkuaineiden tutkimukseen27.11.2025 07:05:00 EET | Tiedote
Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskuksen (CERN) ISOLDE-laitoksen tutkijat ovat kehittäneet sähköstaattisen loukun ja lasereiden yhdistelmään perustuvan mittausmenetelmän, mikä voi auttaa selvittämään harvinaisimpien ja vähiten tunnettujen alkuaineiden kemiallisia ominaisuuksia. Myös Jyväskylän yliopiston fysiikan laitoksen tutkija Mikael Reponen on ollut mukana laitteiston valmistelussa.
Arto Hautala on Jyväskylän yliopiston uusi ja Suomen ainoa fysioterapian professori27.11.2025 06:30:00 EET | Tiedote
Arto Hautala aloitti 1.11.2025 fysioterapian ja kuntoutuksen professorina Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa. Professuuri on tällä hetkellä alan ainoa Suomessa.Julkaistu 26.11.2025
Kiertotalous varmistaa kriittisten metallien saatavuuden – Tutkijoiden video kertoo, kuinka jätteestä syntyy seuraavan sukupolven materiaaleja26.11.2025 07:05:00 EET | Tiedote
Kiertotalous tarjoaa ratkaisuja kriittisten metallien saatavuuden turvaamiseen. Uudella videolla Jyväskylän ja Turun yliopiston asiantuntijat kertovat, miten teollisuuden jäte- ja sivuvirroista voidaan kierrättää arvokkaita metalleja hyödyntämällä innovatiivista 3D-filtteriteknologiaa sekä yhdisteitä, joita käytetään talteenotossa ja uusien materiaalien valmistuksessa.
Väitös: Yhteisöohjautuvuus mahdollistaa tiimin joustavan toiminnan yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi (Keronen)26.11.2025 07:05:00 EET | Tiedote
Yhteisöohjautuvuudella voidaan tukea työntekijöiden motivaatiota ja hyvinvointia sekä organisaation tavoitteita kestävällä tavalla. Tämä edellyttää yksilöiden aloitteellisuutta ja aktiivisuutta sekä yhteisöllisiä työn tekemisen tapoja. Jyväskylän yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassa avataan, miten yhteisöohjautuvuus rakentuu työntekijöiden välillä ja miten yhteisöohjautuvuutta tuetaan työssä tapahtuvissa oppimistilanteissa lähijohtamisen keinoin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme