Jyväskylän yliopisto

1800-luvun puoliherrat loivat suomalaista sivistystä

Jaa
Lukevat, kirjoittavat, laskutaitoiset, kansa- tai maanviljelyskouluja käyneet talonpojat ja säätyjen ulkopuoliset leimattiin 1800-luvun lehdistössä ”puoliherroiksi”. Fennomaaniaatetta kannattaneet kansanvalistajat pitivät heitä merkkinä suomalaisen sivistyksen edistymisestä.

Näin väittää FM Konsta Kajander etnologian väitöskirjassaan. Hän perehtyi tutkimuksessaan puoliherroista käytyihin sanomalehtikeskusteluihin vuosina 1847–1870. Kajanderin keskeisin lähdeaineisto koostuu sanomalehtien maaseutukirjeistä. Niiden lisäksi hän jäljitti puoliherroja pääkirjoituksista, artikkeleista, kertomuksista, runoista ja pakinoista.

Tutkimuksen tuloksena Kajander löysi neljä talonpoikaisuuden kulttuurista mallia, joita vastaan puoliherroiksi luokitellut henkilöt rikkoivat: työtä tekevä talonpoika, kristillis-siveellinen talonpoika, vaatimaton talonpoika ja säästäväinen talonpoika.

– Nämä olivat ne ihanteet, joiden mukaan hyvän talonpojan ja talon piiriin kuuluneiden työtekijöiden odotettiin käyttäytyvän, Kajander kertoo. Puoliherrojen katsottiin olevan laiskureita, siveettömiä, ylpeitä ja tuhlareita. Aikalaisten silmissä he edustivat ylempien säätyjen huonoimpia piirteitä ja joutuivat sen vuoksi yhteisöjensä silmätikuiksi.

Sivistyksen pioneerit muutosvastarinnan virrassa

Puoliherrat saivat osakseen myös ymmärrystä. Yhteiskunnan uudenaikaistuminen vaati suomalaisen kansankunnan jäseniltä uusia taitoja. Kansa oli kuitenkin tottunut Vähä katekismuksen ajattelumalleihin. Uusien ajatusten omaksuminen edellytti siten talonpoikaisuuden uudelleenmäärittelyä.

– Kansan kirjallisten taitojen kohentuminen, kansalaistaitojen oppiminen ja maanviljelyksen parantuminen olivat kirjoittajien mukaan välttämättömiä, mikäli Suomi haluaisi muiden sivistyskansojen joukkoon. Kirjoittajat pyrkivät vaikuttamaan yleiseen mielipiteeseen luomalla uuden, sivistyneen talonpojan kulttuurisen mallin, Kajander sanoo.

Mitä useampi talonpoikaistaustainen kävisi koulun, oppisi kirjallisia taitoja sekä yleissivistäviä kansalaistaitoja, sen varmemmin taidoillaan ylpeilevät "puoliherrat" häviäisivät, järkeilivät fennomaaniaatetta kannattaneet sivistyksen puolustajat.

Kajander pitää fennomaanien sivistys-aatetta edelleen kannatettavana. Hän toivoo, että päättäjät voisivat ylläpitää ja kehittää mahdollisuuksien tasa-arvoa, jossa kaikki kansakunnan jäsenet, ikään, sukupuoleen tai etnisyyteen katsomatta, voisivat toteuttaa itseään haluamallaan tavalla, ja kouluttautua vaikkapa tohtoriksi asti.

FM Konsta Kajanderin etnologian väitöskirjan "Talonpoika, herra, puoliherra. Etnologinen tutkimus puoliherra-kategorioista ja talonpoikaisuuden kulttuurisista malleista suomalaisissa sanomalehdissä 1847–1870" tarkastustilaisuus pidetään 11.12.2020 alkaen klo 12.00 Vastaväittäjänä toimii dosentti, FT Eija Stark (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura) ja kustoksena professori Laura Stark (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on suomi.

Yleisö voi seurata tilaisuutta verkosta, osoite on https://r.jyu.fi/dissertation-kajander-111220.

Kustoksen puhelinnumero, johon yleisö voi tilaisuuden lopussa esittää mahdolliset kysymyksensä, on 050 400 2277.

Julkaisutiedot

Väitöskirja on julkaistu verkkojulkaisusarjassa JYU Dissertations numerona 325, 220 s. Jyväskylä 2020, ISSN 2489-9003, ISBN 978-951-39-8428-1 Julkaisu on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa osoitteessa http://urn.fi/URN:978-951-39-8428-1 (PDF)

Taustatieoja

Konsta Kajander on kirjoittanut ylioppilaaksi Tikkakosken lukiosta 2001 ja valmistunut filosofian maisteriksi 2012 Jyväskylän yliopistosta pääaineenaan etnologia.

Kajander on työskennellyt tutkimusavustajana Jyväskylän yliopiston historian ja etnologian laitoksella ja tohtorikoulutettavana humanistis-yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa. Hänellä on monipuolinen toimittajakokemus tieteellisestä julkaisemisesta J@rgoniassa (päätoimittaja 2015–2018), kirja-arviotoimituksen jäsenenä Eloressa (2014–2019) sekä toimitussihteerinä Ethnologia Fennicassa (2018–2020), minkä lisäksi hän toimittaa parhaillaan menetelmäkirjaa yhdessä professori Outi Fingerroosin ja dosentti Tiina-Riitta Lapin kanssa.

Väitöskirjatutkimusta ovat rahoittaneet Oskar Öflunds Stiftelse, Suomen Kulttuurirahaston Keski-Suomen rahasto, Jyväskylän yliopiston humanistinen tiedekunta sekä Taru, Ilmari ja Pentti Mannisen rahasto.

Lisätietoja:

Konsta Kajander +358505231513, konsta.p.a.kajander@jyu.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Taiteen ja kulttuurin valtionavustusten leikkaukset uhkaavat toiminnan kehittämistä ja kansainvälistymistä, todetaan tuoreessa tutkimuksessa25.6.2025 12:05:37 EEST | Tiedote

Taiteen ja kulttuurin (harkinnanvaraisten) valtionavustusten leikkaukset koettelevat lähes kaikkia tukea saavia organisaatioita, erityisesti yhdistyksiä. Vaikka leikkaukset heikentävät perustoimintaa, ne rajoittavat ennen kaikkea toiminnan kehittämistä ja kansainvälistymistä, todetaan Jyväskylän yliopiston tuoreessa tutkimuksessa. Selvityksen tilasi opetus- ja kulttuuriministeriö.

Jyväskylän Kesän puheohjelmassa pohditaan sivistyksen merkitystä ajassa24.6.2025 07:45:00 EEST | Tiedote

Tänä vuonna Jyväskylän Kesän sivistys-teemaisessa puheohjelmassa tarkastellaan muun muassa sananvapauden ja vastuun suhdetta, koulutuksen ja demokratian tulevaisuutta sekä arkkitehtuurin roolia yhteiskunnassa. Festivaaliviikolla 2.–7.7.2025 voi osallistua myös tiedettä ja taidetta yhdistävälle luontoretkelle, jaloitella ajatuksiaan filosofien opastamana, tutustua niityn perustamiseen niittytalkoisiin osallistumalla.

Sivistyksen vuoksi -kirjan tavoitteena on sivistyneen elämän kunnianpalautus: Tervetuloa kirjan julkistamistilaisuuteen Jyväskylän Kesän avajaispäivänä ke 2.7.23.6.2025 09:09:04 EEST | Tiedote

Sivistys ei kuulu vain harvoille ja valituille, vaan meille kaikille. Sivistyksen vuoksi -kirjan kantava ajatus on, että sivistyksen tavoittelu niin yksilön kuin yhteiskunnan tasolla rakentaa merkityksellistä, hyvää elämää. Kirjan 32 kirjoittajaa käsittelevät sivistystä eri näkökulmista kirkastaen sivistyksen olemusta, kielen ja kulttuurin sivistävää voimaa, ruumiin sivistystä, polarisaation ja sivistyksen suhdetta sekä sivistyksen merkitystä yksilöllisenä ja yhteiskunnallisena tavoitteena. Kirjoittajajoukkoon kuuluvat muun muassa Tarja Halonen, M. A. Numminen, Jarkko Martikainen, Kirsi Piha, Juha Hurme, Julia Thurén ja Piia Viitanen.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye