1800-luvun puoliherrat loivat suomalaista sivistystä
Näin väittää FM Konsta Kajander etnologian väitöskirjassaan. Hän perehtyi tutkimuksessaan puoliherroista käytyihin sanomalehtikeskusteluihin vuosina 1847–1870. Kajanderin keskeisin lähdeaineisto koostuu sanomalehtien maaseutukirjeistä. Niiden lisäksi hän jäljitti puoliherroja pääkirjoituksista, artikkeleista, kertomuksista, runoista ja pakinoista.
Tutkimuksen tuloksena Kajander löysi neljä talonpoikaisuuden kulttuurista mallia, joita vastaan puoliherroiksi luokitellut henkilöt rikkoivat: työtä tekevä talonpoika, kristillis-siveellinen talonpoika, vaatimaton talonpoika ja säästäväinen talonpoika.
– Nämä olivat ne ihanteet, joiden mukaan hyvän talonpojan ja talon piiriin kuuluneiden työtekijöiden odotettiin käyttäytyvän, Kajander kertoo. Puoliherrojen katsottiin olevan laiskureita, siveettömiä, ylpeitä ja tuhlareita. Aikalaisten silmissä he edustivat ylempien säätyjen huonoimpia piirteitä ja joutuivat sen vuoksi yhteisöjensä silmätikuiksi.
Sivistyksen pioneerit muutosvastarinnan virrassa
Puoliherrat saivat osakseen myös ymmärrystä. Yhteiskunnan uudenaikaistuminen vaati suomalaisen kansankunnan jäseniltä uusia taitoja. Kansa oli kuitenkin tottunut Vähä katekismuksen ajattelumalleihin. Uusien ajatusten omaksuminen edellytti siten talonpoikaisuuden uudelleenmäärittelyä.
– Kansan kirjallisten taitojen kohentuminen, kansalaistaitojen oppiminen ja maanviljelyksen parantuminen olivat kirjoittajien mukaan välttämättömiä, mikäli Suomi haluaisi muiden sivistyskansojen joukkoon. Kirjoittajat pyrkivät vaikuttamaan yleiseen mielipiteeseen luomalla uuden, sivistyneen talonpojan kulttuurisen mallin, Kajander sanoo.
Mitä useampi talonpoikaistaustainen kävisi koulun, oppisi kirjallisia taitoja sekä yleissivistäviä kansalaistaitoja, sen varmemmin taidoillaan ylpeilevät "puoliherrat" häviäisivät, järkeilivät fennomaaniaatetta kannattaneet sivistyksen puolustajat.
Kajander pitää fennomaanien sivistys-aatetta edelleen kannatettavana. Hän toivoo, että päättäjät voisivat ylläpitää ja kehittää mahdollisuuksien tasa-arvoa, jossa kaikki kansakunnan jäsenet, ikään, sukupuoleen tai etnisyyteen katsomatta, voisivat toteuttaa itseään haluamallaan tavalla, ja kouluttautua vaikkapa tohtoriksi asti.
FM Konsta Kajanderin etnologian väitöskirjan "Talonpoika, herra, puoliherra. Etnologinen tutkimus puoliherra-kategorioista ja talonpoikaisuuden kulttuurisista malleista suomalaisissa sanomalehdissä 1847–1870" tarkastustilaisuus pidetään 11.12.2020 alkaen klo 12.00 Vastaväittäjänä toimii dosentti, FT Eija Stark (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura) ja kustoksena professori Laura Stark (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on suomi.
Yleisö voi seurata tilaisuutta verkosta, osoite on https://r.jyu.fi/dissertation-kajander-111220.
Kustoksen puhelinnumero, johon yleisö voi tilaisuuden lopussa esittää mahdolliset kysymyksensä, on 050 400 2277.
Julkaisutiedot
Väitöskirja on julkaistu verkkojulkaisusarjassa JYU Dissertations numerona 325, 220 s. Jyväskylä 2020, ISSN 2489-9003, ISBN 978-951-39-8428-1 Julkaisu on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa osoitteessa http://urn.fi/URN:978-951-39-8428-1 (PDF)
Taustatieoja
Konsta Kajander on kirjoittanut ylioppilaaksi Tikkakosken lukiosta 2001 ja valmistunut filosofian maisteriksi 2012 Jyväskylän yliopistosta pääaineenaan etnologia.
Kajander on työskennellyt tutkimusavustajana Jyväskylän yliopiston historian ja etnologian laitoksella ja tohtorikoulutettavana humanistis-yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa. Hänellä on monipuolinen toimittajakokemus tieteellisestä julkaisemisesta J@rgoniassa (päätoimittaja 2015–2018), kirja-arviotoimituksen jäsenenä Eloressa (2014–2019) sekä toimitussihteerinä Ethnologia Fennicassa (2018–2020), minkä lisäksi hän toimittaa parhaillaan menetelmäkirjaa yhdessä professori Outi Fingerroosin ja dosentti Tiina-Riitta Lapin kanssa.
Väitöskirjatutkimusta ovat rahoittaneet Oskar Öflunds Stiftelse, Suomen Kulttuurirahaston Keski-Suomen rahasto, Jyväskylän yliopiston humanistinen tiedekunta sekä Taru, Ilmari ja Pentti Mannisen rahasto.
Lisätietoja:
Konsta Kajander +358505231513, konsta.p.a.kajander@jyu.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anitta KananenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 40 8461395anitta.kananen@jyu.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Vanhemmaksi tuleminen hankaloittaa työn ja perhe-elämän yhteensovittamista – mutta ei estä aikomusta hankkia toista lasta9.12.2025 10:56:48 EET | Tiedote
Työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen muuttuu esikoislapsen myötä haastavammaksi. Juuri julkaistun Jyväskylän yliopiston pitkittäistutkimuksen mukaan tämä ei kuitenkaan heijastu kielteisesti suomalaisvanhempien aikeisiin hankkia toinen lapsi.
Teachers and Language Minority Parents form different perceptions of children's Finnish language skills in early childhood education and care9.12.2025 10:23:33 EET | Tiedote
When a child from a language minority family starts early childhood education and care (ECEC), they begin not only a new everyday life, but also a journey of language learning. A new study for University of Jyväskylä reveals how the Finnish language skills of children from language minority families are assessed in ECEC and what kind of tensions this creates between parents and early childhood educators.
Jyväskylän yliopisto mukana läpimurrossa: atomiytimen magneettisuus mitattu uudella tavalla9.12.2025 07:05:00 EET | Tiedote
Ensimmäistä kertaa on onnistuttu havaitsemaan, miten magneettisuus jakautuu atomin ytimen sisällä molekyylimittausten avulla. Läpimurto voi edistää ydinfysiikan tutkimusta, sillä nyt on olemassa todisteita siitä, että ytimen rakennetta voidaan tutkia molekyylien avulla.
Suomalainen jalkapallo vahvistaa tutkimusyhteistyötä – Mihaly Szerovay työelämäprofessorina vuoteen 20289.12.2025 07:00:00 EET | Tiedote
Suomen Palloliitto ja Jyväskylän yliopisto vahvistavat tutkimusyhteistyötään jalkapallon ja futsalin kehittämiseksi. Työelämäprofessori Mihaly Szerovay jatkaa tehtävässään vuoden 2028 loppuun.
Arvostettu Väisälän palkinto apulaisprofessori Sylvester Eriksson-Biquelle Jyväskylän yliopistoon8.12.2025 18:30:00 EET | Tiedote
Fyysikko Matilda Backholm ja matemaatikko Sylvester Eriksson-Bique saivat Suomalaisen Tiedeakatemian Väisälän palkinnot. Vuosittain nuorille, jo ansioituneille matemaattis-luonnontieteellisten alojen tutkijoille myönnettävät palkinnot ovat arvoltaan 15 000 euroa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme