1800-luvun puoliherrat loivat suomalaista sivistystä
Näin väittää FM Konsta Kajander etnologian väitöskirjassaan. Hän perehtyi tutkimuksessaan puoliherroista käytyihin sanomalehtikeskusteluihin vuosina 1847–1870. Kajanderin keskeisin lähdeaineisto koostuu sanomalehtien maaseutukirjeistä. Niiden lisäksi hän jäljitti puoliherroja pääkirjoituksista, artikkeleista, kertomuksista, runoista ja pakinoista.
Tutkimuksen tuloksena Kajander löysi neljä talonpoikaisuuden kulttuurista mallia, joita vastaan puoliherroiksi luokitellut henkilöt rikkoivat: työtä tekevä talonpoika, kristillis-siveellinen talonpoika, vaatimaton talonpoika ja säästäväinen talonpoika.
– Nämä olivat ne ihanteet, joiden mukaan hyvän talonpojan ja talon piiriin kuuluneiden työtekijöiden odotettiin käyttäytyvän, Kajander kertoo. Puoliherrojen katsottiin olevan laiskureita, siveettömiä, ylpeitä ja tuhlareita. Aikalaisten silmissä he edustivat ylempien säätyjen huonoimpia piirteitä ja joutuivat sen vuoksi yhteisöjensä silmätikuiksi.
Sivistyksen pioneerit muutosvastarinnan virrassa
Puoliherrat saivat osakseen myös ymmärrystä. Yhteiskunnan uudenaikaistuminen vaati suomalaisen kansankunnan jäseniltä uusia taitoja. Kansa oli kuitenkin tottunut Vähä katekismuksen ajattelumalleihin. Uusien ajatusten omaksuminen edellytti siten talonpoikaisuuden uudelleenmäärittelyä.
– Kansan kirjallisten taitojen kohentuminen, kansalaistaitojen oppiminen ja maanviljelyksen parantuminen olivat kirjoittajien mukaan välttämättömiä, mikäli Suomi haluaisi muiden sivistyskansojen joukkoon. Kirjoittajat pyrkivät vaikuttamaan yleiseen mielipiteeseen luomalla uuden, sivistyneen talonpojan kulttuurisen mallin, Kajander sanoo.
Mitä useampi talonpoikaistaustainen kävisi koulun, oppisi kirjallisia taitoja sekä yleissivistäviä kansalaistaitoja, sen varmemmin taidoillaan ylpeilevät "puoliherrat" häviäisivät, järkeilivät fennomaaniaatetta kannattaneet sivistyksen puolustajat.
Kajander pitää fennomaanien sivistys-aatetta edelleen kannatettavana. Hän toivoo, että päättäjät voisivat ylläpitää ja kehittää mahdollisuuksien tasa-arvoa, jossa kaikki kansakunnan jäsenet, ikään, sukupuoleen tai etnisyyteen katsomatta, voisivat toteuttaa itseään haluamallaan tavalla, ja kouluttautua vaikkapa tohtoriksi asti.
FM Konsta Kajanderin etnologian väitöskirjan "Talonpoika, herra, puoliherra. Etnologinen tutkimus puoliherra-kategorioista ja talonpoikaisuuden kulttuurisista malleista suomalaisissa sanomalehdissä 1847–1870" tarkastustilaisuus pidetään 11.12.2020 alkaen klo 12.00 Vastaväittäjänä toimii dosentti, FT Eija Stark (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura) ja kustoksena professori Laura Stark (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on suomi.
Yleisö voi seurata tilaisuutta verkosta, osoite on https://r.jyu.fi/dissertation-kajander-111220.
Kustoksen puhelinnumero, johon yleisö voi tilaisuuden lopussa esittää mahdolliset kysymyksensä, on 050 400 2277.
Julkaisutiedot
Väitöskirja on julkaistu verkkojulkaisusarjassa JYU Dissertations numerona 325, 220 s. Jyväskylä 2020, ISSN 2489-9003, ISBN 978-951-39-8428-1 Julkaisu on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa osoitteessa http://urn.fi/URN:978-951-39-8428-1 (PDF)
Taustatieoja
Konsta Kajander on kirjoittanut ylioppilaaksi Tikkakosken lukiosta 2001 ja valmistunut filosofian maisteriksi 2012 Jyväskylän yliopistosta pääaineenaan etnologia.
Kajander on työskennellyt tutkimusavustajana Jyväskylän yliopiston historian ja etnologian laitoksella ja tohtorikoulutettavana humanistis-yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa. Hänellä on monipuolinen toimittajakokemus tieteellisestä julkaisemisesta J@rgoniassa (päätoimittaja 2015–2018), kirja-arviotoimituksen jäsenenä Eloressa (2014–2019) sekä toimitussihteerinä Ethnologia Fennicassa (2018–2020), minkä lisäksi hän toimittaa parhaillaan menetelmäkirjaa yhdessä professori Outi Fingerroosin ja dosentti Tiina-Riitta Lapin kanssa.
Väitöskirjatutkimusta ovat rahoittaneet Oskar Öflunds Stiftelse, Suomen Kulttuurirahaston Keski-Suomen rahasto, Jyväskylän yliopiston humanistinen tiedekunta sekä Taru, Ilmari ja Pentti Mannisen rahasto.
Lisätietoja:
Konsta Kajander +358505231513, konsta.p.a.kajander@jyu.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anitta KananenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 40 8461395anitta.kananen@jyu.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Kun data päättää lapsen urheilupolusta – uusi tutkimus etsii oikeudenmukaisempia tapoja valita lahjakkuuksia21.10.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Juniorijoukkueiden pelaajavalinnat herättävät keskustelua ja tunteita. Uusi Jyväskylän yliopiston johtama tutkimushanke tutkii, miten dataperustainen lahjakkuuden tunnistaminen ja varhaiset valinnat vaikuttavat junioriurheilun eettisyyteen ja yhdenvertaisuuteen.
Iäkkäiden näkökyky ja kuuloaisti parantuneet - sukupolvien välinen vertailu paljastaa muutoksen21.10.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston Gerontologian tutkimuskeskuksen tutkimus osoittaa, että 75- ja 80-vuotiaiden näkökyky on parantunut merkittävästi viimeisten vuosikymmenten aikana. Nykyään iäkkäät kokevat vähemmän näkö- ja kuulovaikeuksia kuin ikätoverinsa 1990-luvulla.
Fysioterapiaa VR-laseissa – Jyväskylän yliopiston tutkijat kehittäneet uutta fysioterapiaa aivoinfarktipotilaille20.10.2025 07:58:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston tutkijaryhmä on kehittänyt ja testannut uutta virtuaalitodellisuuteen (VR) perustuvaa tapaa tehdä fysioterapiaharjoitteita. Harjoitteet on suunniteltu aivoinfarktista toipuville henkilöille, jotka kärsivät avaruudellisen hahmottamisen häiriöstä. Kyseessä on invalidisoiva tila, joka vaikuttaa huomiokykyyn ja tilan hahmottamiseen toispuoleisesti. Tämä on yksi ensimmäisistä kokeellisista tapaustutkimuksista, joissa kuntoutumista tuetaan lisäämällä virtuaalitodellisuudessa suoritettaviin fysioterapiapohjaisiin harjoitteisiin audiovisuaalisia vihjeitä.
Väitös: Aikuissosiaalityön tietopohja rakentuu moniäänisesti ja jännitteisessä toimintaympäristössä16.10.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
YTM Tuija Kuorikosken sosiaalityön väitöstutkimus tarkastelee aikuissosiaalityön ammattilaisten ja asiakkaiden kokemustiedosta, teoreettisesta- ja tutkimustiedosta sekä hallinnollisista vaatimuksista rakentuvaa tietopohjaa. Väitöstutkimus osoittaa, että nämä tiedonmuodot eivät aina kohtaa: niitä ohjaavat erilaiset arvot ja tavoitteet, jotka voivat olla keskenään ristiriidassa. Tutkimuksen mukaan moniäänisyys haastaa tietopohjan rakentumista, mutta samalla myös rikastuttaa sitä.
Vertaistuki rintasyövässä edellyttää joustavuutta – potilaan tarpeet vaihtelevat hoitopolun aikana15.10.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Rintasyöpään sairastuneiden vertaistuki on moniulotteista vuorovaikutusta, jossa potilaat rakentavat identiteettiään ja suhdettaan vertaistukijoihin. Uusi tutkimus tuo esiin potilaiden kokemuksia vertaistuen vuorovaikutuksen eri ulottuvuuksista. Kansainvälistä vertaistuen päivää vietetään 16.10.2025.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme