1800-luvun puoliherrat loivat suomalaista sivistystä
8.12.2020 08:00:00 EET | Jyväskylän yliopisto | Tiedote
Näin väittää FM Konsta Kajander etnologian väitöskirjassaan. Hän perehtyi tutkimuksessaan puoliherroista käytyihin sanomalehtikeskusteluihin vuosina 1847–1870. Kajanderin keskeisin lähdeaineisto koostuu sanomalehtien maaseutukirjeistä. Niiden lisäksi hän jäljitti puoliherroja pääkirjoituksista, artikkeleista, kertomuksista, runoista ja pakinoista.
Tutkimuksen tuloksena Kajander löysi neljä talonpoikaisuuden kulttuurista mallia, joita vastaan puoliherroiksi luokitellut henkilöt rikkoivat: työtä tekevä talonpoika, kristillis-siveellinen talonpoika, vaatimaton talonpoika ja säästäväinen talonpoika.
– Nämä olivat ne ihanteet, joiden mukaan hyvän talonpojan ja talon piiriin kuuluneiden työtekijöiden odotettiin käyttäytyvän, Kajander kertoo. Puoliherrojen katsottiin olevan laiskureita, siveettömiä, ylpeitä ja tuhlareita. Aikalaisten silmissä he edustivat ylempien säätyjen huonoimpia piirteitä ja joutuivat sen vuoksi yhteisöjensä silmätikuiksi.
Sivistyksen pioneerit muutosvastarinnan virrassa
Puoliherrat saivat osakseen myös ymmärrystä. Yhteiskunnan uudenaikaistuminen vaati suomalaisen kansankunnan jäseniltä uusia taitoja. Kansa oli kuitenkin tottunut Vähä katekismuksen ajattelumalleihin. Uusien ajatusten omaksuminen edellytti siten talonpoikaisuuden uudelleenmäärittelyä.
– Kansan kirjallisten taitojen kohentuminen, kansalaistaitojen oppiminen ja maanviljelyksen parantuminen olivat kirjoittajien mukaan välttämättömiä, mikäli Suomi haluaisi muiden sivistyskansojen joukkoon. Kirjoittajat pyrkivät vaikuttamaan yleiseen mielipiteeseen luomalla uuden, sivistyneen talonpojan kulttuurisen mallin, Kajander sanoo.
Mitä useampi talonpoikaistaustainen kävisi koulun, oppisi kirjallisia taitoja sekä yleissivistäviä kansalaistaitoja, sen varmemmin taidoillaan ylpeilevät "puoliherrat" häviäisivät, järkeilivät fennomaaniaatetta kannattaneet sivistyksen puolustajat.
Kajander pitää fennomaanien sivistys-aatetta edelleen kannatettavana. Hän toivoo, että päättäjät voisivat ylläpitää ja kehittää mahdollisuuksien tasa-arvoa, jossa kaikki kansakunnan jäsenet, ikään, sukupuoleen tai etnisyyteen katsomatta, voisivat toteuttaa itseään haluamallaan tavalla, ja kouluttautua vaikkapa tohtoriksi asti.
FM Konsta Kajanderin etnologian väitöskirjan "Talonpoika, herra, puoliherra. Etnologinen tutkimus puoliherra-kategorioista ja talonpoikaisuuden kulttuurisista malleista suomalaisissa sanomalehdissä 1847–1870" tarkastustilaisuus pidetään 11.12.2020 alkaen klo 12.00 Vastaväittäjänä toimii dosentti, FT Eija Stark (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura) ja kustoksena professori Laura Stark (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on suomi.
Yleisö voi seurata tilaisuutta verkosta, osoite on https://r.jyu.fi/dissertation-kajander-111220.
Kustoksen puhelinnumero, johon yleisö voi tilaisuuden lopussa esittää mahdolliset kysymyksensä, on 050 400 2277.
Julkaisutiedot
Väitöskirja on julkaistu verkkojulkaisusarjassa JYU Dissertations numerona 325, 220 s. Jyväskylä 2020, ISSN 2489-9003, ISBN 978-951-39-8428-1 Julkaisu on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa osoitteessa http://urn.fi/URN:978-951-39-8428-1 (PDF)
Taustatieoja
Konsta Kajander on kirjoittanut ylioppilaaksi Tikkakosken lukiosta 2001 ja valmistunut filosofian maisteriksi 2012 Jyväskylän yliopistosta pääaineenaan etnologia.
Kajander on työskennellyt tutkimusavustajana Jyväskylän yliopiston historian ja etnologian laitoksella ja tohtorikoulutettavana humanistis-yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa. Hänellä on monipuolinen toimittajakokemus tieteellisestä julkaisemisesta J@rgoniassa (päätoimittaja 2015–2018), kirja-arviotoimituksen jäsenenä Eloressa (2014–2019) sekä toimitussihteerinä Ethnologia Fennicassa (2018–2020), minkä lisäksi hän toimittaa parhaillaan menetelmäkirjaa yhdessä professori Outi Fingerroosin ja dosentti Tiina-Riitta Lapin kanssa.
Väitöskirjatutkimusta ovat rahoittaneet Oskar Öflunds Stiftelse, Suomen Kulttuurirahaston Keski-Suomen rahasto, Jyväskylän yliopiston humanistinen tiedekunta sekä Taru, Ilmari ja Pentti Mannisen rahasto.
Lisätietoja:
Konsta Kajander +358505231513, konsta.p.a.kajander@jyu.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anitta KananenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 40 8461395anitta.kananen@jyu.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Tyypin 2 diabeteksen verensokeritasapainoa voi parantaa lihasaktivoinnilla jopa istuen13.5.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
TtM Suvi Lambergin väitöstutkimus osoittaa, että pitkäaikaisen istumisen keskeyttäminen dynaamisella lihastyöllä — tapahtuipa se istuen tai pystyasennossa — vähentää aterianjälkeisiä glukoosi- ja insuliinivasteita noin 22 %. Suurin vaikutus havaittiin etureiden lihasten aktivoinnilla.
Tutustu maailmankaikkeuden alkuperään – fysiikkanäyttely avautuu Ruusupuiston aukiolla12.5.2026 08:05:00 EEST | Tiedote
Kansainvälinen valokuvanäyttely, joka kuvaa maailmankaikkeuden alkuperää ja ihmiskunnan paikkaa siinä, on nähtävissä Jyväskylän yliopiston Ruusupuisto-rakennuksen edustalla 18.5.-8.6.2026.
Vaihdevuodet muuttavat naisen elimistöä – arjen valinnoilla on merkitystä terveyden kannalta12.5.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Vaihdevuosien aikana naisen elimistössä tapahtuu merkittäviä biologisia muutoksia, jotka vaikuttavat aineenvaihduntaan ja kehonkoostumukseen. Jyväskylän yliopiston tuore väitöstutkimus osoittaa, että terveelliset elämäntavat, erityisesti säännöllinen ruokarytmi ja liikkuminen voivat lieventää näitä muutoksia ja tukea aineenvaihduntaterveyttä.
Väitös: Ikääntyvien sairaanhoitajien työurat rakentuvat monen tekijän yhteisvaikutuksesta11.5.2026 08:00:00 EEST | Tiedote
FM Sirpa Koponen tarkastelee Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun johtamisen väitöstutkimuksessaan, miten ikääntyvät sairaanhoitajat rakentavat työuriensa loppuvaihetta ja pohtivat työssä jatkamista suhteessa eläköitymiseen. Tutkimuksen mukaan työssä jatkaminen ei riipu yhdestä tekijästä, vaan muodostuu työn merkityksellisyyden, työkyvyn, johtamisen ja työolojen yhteisvaikutuksesta.
Väitös: Kohti tarkempaa ympäristöennustamista – tutkimus tuo esiin ilmansaasteiden ja sään taustalla vaikuttavat rakenteet11.5.2026 07:05:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopistossa tehdyssä tuoreessa väitöskirjatutkimuksessa on kehitetty uusia tilastollisia menetelmiä, joiden avulla voidaan tunnistaa monimutkaisten ympäristöaineistojen taustalla vaikuttavia ilmiöitä ja parantaa ennusteiden tarkkuutta. Menetelmät tarjoavat uusia keinoja ympäristödatan analysointiin ja päätöksenteon tueksi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme