Helsingin yliopisto

Lepakoista löydetty vaarallisia bakteereja

4.11.2014 11:34:25 EET | Helsingin yliopisto | Tiedote

Jaa
Suomalaisen yhteistutkimushankkeen tutkijat ovat ensimmäisinä maailmassa löytäneet lepakoista ihmisille hengenvaarallisia bakteereja. Suomessa lepakot eivät kuitenkaan aiheuta merkittävää vaaraa, sillä lepakoiden koskettamiseen johtavat tilanteet ovat hyvin harvinaisia.

Suomen yleisimmistä lepakkolajeista löytyy useita mahdollisia taudinaiheuttajia. Helsingin yliopiston biotieteiden laitoksella toimivan dosentti Arto Pulliaisen tutkimusryhmän tulokset osoittavat, että Suomessa ja Brittein saarilla elävät lepakot kantavat Bartonella mayotimonensis -bakteeria. Juuri tämän bakteerilajin on aiemmin Yhdysvalloissa raportoitu aiheuttavan ihmisissä tappavaa infektiotautia. Bartonella mayotimonensis -diagnooseja ei ole vielä tehty Suomessa.

– Maailman kaikista nisäkäslajeista jopa viidennes on lepakoita. Suomessa pääosin yöllä liikkuvien lepakoiden lukumäärät tulevatkin monelle yllätyksenä. Esimerkiksi pohjanlepakko on yhtä yleinen kuin peippo, joka puolestaan on yksi Suomen yleisimmistä lintulajeista lähes kymmenen miljoonan pesivän parin määrällä. Lepakot ovat pitkäikäisiä ja liikkuvat aktiivisesti laajalla alueella, joten ne voivat levittää tehokkaasti erilaisia taudinaiheuttajia, Arto Pulliainen toteaa.

Lepakkohysteriaan ei aihetta

Vaikka lepakot kantavatkin taudinaiheuttajia, Suomessa lepakot eivät ole merkittävä vaaratekijä ihmisille. Fyysiseen kontaktiin johtavat kohtaamiset ovat harvinaisia, ja paksut nahkakäsineet riittävät suojaksi, jos pitää siirtää esimerkiksi sisätiloihin päätynyt lepakko ulos. Kontaktia lepakoiden ulosteisiin ja ulkoloisiin, kuten kirppuihin, täikärpäsiin ja luteisiin, tulisi välttää.

Lepakot ovat hyödyllisiä

– Olemme riippuvaisia lepakoista. Lepakoilla on merkittävä rooli maapallon ekosysteemin toiminnassa hyönteisten määrän rajoittajina, kukkien pölyttäjinä ja siementen levittäjinä. Myös maa- ja metsätalous ovat riippuvaisia lepakoista, koska ne pitävät tuholaishyönteiset tehokkaasti kurissa, kertoo projektissa mukana ollut Turun yliopiston tutkija Eero Vesterinen.

Arto Pulliaisen ryhmä jatkaa tutkimustyötä kansallisten ja kansainvälisten yhteistyökumppanien kanssa uusien taudinaiheuttajien tunnistamiseksi. Ryhmä tutkii myös lepakoiden immuunipuolustusmekanismeja.

– Merkittävä osa tutkimustyöstä keskittyy uuteen mikrobien toksiiniryhmään, jonka olemme juuri löytäneet Bartonella-tutkimuksissamme, kertoo Pulliainen.

Tutkimustulokset on julkaistu epidemiologian alan johtavassa julkaisusarjassa Emerging Infectious Diseases. Tutkimuksessa oli mukana tutkijoita Helsingin ja Turun yliopistoista.

Ville Veikkolainen, Eero J. Vesterinen, Thomas M. Lilley, and Arto T. Pulliainen. Bats as Reservoir Hosts of Human Bacterial Pathogen, Bartonella mayotimonensis. Emerging Infectious Diseases. Volume 20, Number 6—June 2014.




Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Arto Pulliainen, arto.pulliainen@helsinki.fi, puh. 040 158 6044
tiedottaja Elina Raukko, elina.raukko@helsinki.fi, puh. 050 318 5302

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa tutkitaan ja opiskellaan akvaattisia tieteitä, biokemiaa, biotekniikkaa, ekologiaa, evoluutiobiologiaa, fysiologiaa, kasvibiologiaa, neurotiedettä, perinnöllisyystiedettä, yleistä mikrobiologiaa, ympäristöekologiaa, ympäristömuutosta ja ympäristöpolitiikkaa. Näitä voidaan hyödyntää niin terveydenhuollossa, lääketieteessä kuin luonnonvarojen kestävässä käytössä sekä ympäristöongelmien ratkomisessakin. Tiedekunnassa on kaksi laitosta. Biotieteiden laitos sekä osa ympäristötieteiden laitoksesta sijaitsevat Viikin vihreällä kampuksella Helsingissä. Ympäristöekologian tutkimus ja opetus löytyvät Lahden ympäristökampukselta. Tiedekuntaan kuuluu myös kolme tutkimusasemaa: Lammi, Tvärminne ja Kilpisjärvi. Biotieteellisessä tiedekunnassa on noin 470 tutkijaa, opettajaa ja muuhun henkilökuntaan kuuluvaa. Perustutkinto-opiskelijoita on noin 1 300 ja jatkotutkinto-opiskelijoita 450. Vuosittain tiedekunnasta valmistuu yli sata maisteria ja yli 40 filosofian tohtoria.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

“Ilman pölyttäjiä maailma olisi ankea ja väritön” – Luonnontieteellisen museon uusi näyttely nostaa pölyttäjät valokeilaan29.4.2026 10:25:57 EEST | Tiedote

Tiedettä ja taidetta yhdistävässä Pölyttäjien kirjo -näyttelyssä on tarjolla runsaasti pölyttäjätietoa, upeita kuvia ja hauskoja puuhia kaikenikäisille. Näyttely aukeaa yleisölle maailman pölyttäjäpäivänä 20. toukokuuta. Luonnontieteellisen keskusmuseon kesässä on luvassa myös opastuksia, joissa tutustutaan kokoelmien syntyhistoriaan.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye