Äidin kohonnut verenpaine saattaa vaikuttaa lapsen mielenterveyteen ja päättelytoimintoihin koko elämän

Kohonneesta verenpaineesta raskausaikana kärsineiden äitien lapset raportoivat enemmän masennusoireista, sairastuivat useammin mielenterveyshäiriöihin aikuisina ja menestyivät heikommin kognitiivista päättelysuoriutumista kartoittavissa testeissä kuin ikätoverinsa, joiden äitien verenpaine oli ollut normaali. Äidin raskauteen liittyvä kohonnut verenpaine oli yhteydessä myös kognitiivisen päättelysuoriutumisen heikkenemiseen varhaisaikuisuudesta noin 70-vuoden ikään sekä tässä iässä usein esiintyviin muisti- ja toiminnanohjausvaikeuksiin. Esikoislapset ja he, joiden lapsuuden sosioekonominen asema oli korkea, erottuivat erityisinä riskiryhminä äidin raskaudenaikaisen kohonneen verenpaineen vaikutuksille. Toisaalta miehillä riski näille vaikutuksille oli osin pienentynyt.

Tulokset ovat merkittäviä mielenterveyshäiriöiden vakavuuden ja pitkäkestoisuuden vuoksi. Erot päättelysuoriutumisessa voivat merkittävästi vaikuttaa elämänlaatuun, mm. työssä suoriutumiseen ja terveyteen. Tulokset osoittavat, että taipumus mielenterveysongelmien puhkeamiseen, heikompaan päättelysuoriutumiseen ja päättelysuoriutumisen heikkenemiseen ikääntyessä saattaa juontua kasvuolosuhteista sikiöaikana, jolloin aivojen kasvu ja kehittyminen ovat kiihkeimmillään.

Löydökset korostavat äidin raskauteen liittyvän kohonneen verenpaineen ja siihen liittyvien sairauksien ennaltaehkäisyn merkitystä lapsen kehityksen kannalta. Tutkimuksesta saatua tietoa voidaan hyödyntää myös ennaltaehkäisevien interventioiden suunnittelussa lapsien ja perheiden tukemiseksi.

Soile Tuovinen toteutti tutkimuksensa osana Helsingin syntymäkohorttitutkimusta (engl. Helsinki Birth Cohort Study). Tutkimuskohortin jäsenet syntyivät Helsingissä jommassakummassa kahdesta julkisesta sairaalasta, Naistenklinikalla tai Kätilöopiston sairaalassa, vuosien 1934–44 aikana. Tuovinen tutki kohortin niitä 6410 miestä ja naista, joiden äitien verenpaine- ja virtsan valkuaispituisuustiedot olivat saatavilla raskausajalta neuvolakorteista ja/tai synnytyskertomuksista. Tiedot mielenterveyshäiriödiagnooseista hän sai kansallisista rekistereistä, ja niiden seuranta kattoi yli neljä vuosikymmentä. Masennusoireita ja itsearvioitua päättelytoimintojen heikkenemistä tutkittiin kyselylomakkeilla myöhäisaikuisuudessa. Päättelykykyä mitattiin kognitiivisia kykyjä mittaavalla testillä varhaisaikuisuudessa armeija-aikana ja uudelleen myöhäisaikuisuudessa.

Soile Tuovinen väittelee Helsingin yliopiston käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa 29.11. aiheesta Maternal hypertensive disorders during pregnancy and the mental health and cognitive functioning of the adult offspring: the Helsinki Birth Cohort Study. Väitöstilaisuus järjestetään klo 12 yliopiston päärakennuksen auditoriossa XII (Unioninkatu 34).

Väitöstiivistelmä on luettavissa osoitteessa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-0284-3

Väittelijän yhteystiedot: Soile Tuovinen, p. 050 4480355, sähköposti soile.tuovinen@helsinki.fi