Uutuuskirja: TERVEYDEN EHDOT OVAT SAMAT KUIN 120 VUOTTA SITTEN

11.11.2014 10:30:00 EET | Diakonissalaitos | Tiedote

Jaa

Hyvän terveyden saavuttamisen ja sairauksien torjumisen keinot ovat lähes samoja tänään kuin ne olivat 1890-luvulla. Sen osoittaa sisar Lina Snellmanin tuolloin kirjoittama käsikirjoitus. Helsingin Diakonissalaitoksen museo on nyt julkaissut käsikirjoituksen kirjana ”Sjukvårdsteorier I och II - Att vårda med hjärna, hjärta och hand / Sairaanhoidon teoria I ja II - Tiedolla, taidolla ja rakkaudella”. Ruotsinkielinen teksti on suomennettu ja tekstejä täydentävät kuvat Diakonissalaitoksen sairaalasta 1900-luvun alusta.

Sjukvårdsteorier I och II – Att vårda med hjärna hjärta och hand / Sairaanhoidon teorioita I ja II – Tiedolla, taidolla ja rakkaudella -kirja koostuu sisar Lina Snellmanin käsinkirjoitetusta tekstistä, sen suomennoksesta ja pääosin Helsingin Diakonissalaitoksen sairaalassa 1900-luvun alussa otetuista valokuvista. Kirjan tekstit ovat toimittaneet Birgitta Geust ja Eeva Hurskainen, ja ulkoasusta vastaa graafikko Maria Appleberg, Station Mir. Kuva: Diamus Helsingin Diakonissalaitoksen museo

Lina Snellman on syksyn vanhin uutuuskirjailija

Helsingin Diakonissalaitoksen johtajattarena 1883-1924 toiminut sisar Lina Snellman (1846-1924) kirjoitti käsikirjoituksensa sairaanhoidon opetustaan varten. Aikana, jolloin hän tekstin kirjoitti, suomalainen sairaanhoitajien koulutus oli vasta muotoutumassa. Monipuolisen kielitaidon omaavana sisar Lina pystyi hyödyntämään lähdeaineistona ulkomaalaista alan ammattikirjallisuutta, kotimaista kirjallisuutta ei vielä ollut. Suomessa sairaanhoidon koulutus alkoi 1867 perustetussa Helsingin Diakonissalaitoksessa.

Sisar Lina käsittelee tekstissään monia sellaisia asioita, jotka ovat yhä edelleen ajankohtaisia tai joiden tärkeää merkitystä on nykyisin arvioitu uudelleen.

KULKUTAUDIT. 1890-luvun alussa Suomessa levisi useita väestöä verottavia kulkutauteja. Tuolloin jo tunnettiin useiden sairauksien aiheuttaja tai aavisteltiin niiden tartuntatapa, mutta kansalaisten parissa taudit levisivät samoista syistä kuin ebola tänään: väärät uskomukset, tietämättömyys ja epäluulo.

ESTETIIKKA. Akateemisia opinnäytetöitä hoitoympäristöjen estetiikasta on viime vuosina tehty myös suomalaisissa korkeakouluissa. Potilashaastatteluissa esille on noussut toive jo sisar Linan korostamasta esteettisyydestä: ”Usein mieltä virkistää kukkanen, kuva tai rohkaiseva sana”.

RUOKA, ILMA, VAATETUS, PUHTAUS JA LEPO. Terveellinen ruoka on tavallista kotiruokaa, happirikas ilma on hyvää, terveyden kannalta hyvät vaatteet eivät kiristä, peseytyminen edistää ihon uusiutumista ja ruumiillisen työn terveydellinen merkitys on kiistaton. Nämä tutut teesit löytyvät sisar Linan kirjoituksesta.

Käsikirjoituksen ruotsinkielisen tekstin on puhtaaksikirjoittanut sairaanhoidon opettaja (evp) Birgitta Geust ja sen on suomentanut opiskelijakuraattori (evp) Eeva Hurskainen.

Diamus - Helsingin Diakonissalaitoksen museo

Jaana af Hällström
museonjohtaja
puh. 040 485 3545
jaana.af.hallstrom@hdl.fi

Kuvat

Potilaan – sairaan – hyvään hoitoon kuului myös hänen mielialastaan huolehtiminen; itse sisar Lina luki mielellään potilaille. Myös esteettinen ympäristö oli tärkeä, sekä pienillä teoilla, kukalla tai kortilla ilahduttaminen. Myös potilaan kanssa keskustelua sisar Lina korosti, hengellisistäkin asioista, mutta vain, jos potilas otti puheeksi. Sairaanhoitaja kertoo Jumalasta enemmän teoin kuin sanoin, sisar Lina korosti. Kuva: Diamus Helsingin Diakonissalaitoksen museo

Sisar Lina Snellman toimi Helsingin diakonissalaitoksen johtajattarena 1883-1924. Hän kirjoitti käsikirjoituksensa Sjukvårdsteorier I och II 1890-luvun alussa. Sisar Lina kirjoitti paljon. Voidakseen opettaa sairaanhoitoa, suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti, hänen oli koottava yhteen se tieto, mikä hänellä omasta koulutuksestaan Tukholmassa ja omasta työkokemuksestaan, mutta ennen kaikkea se teoria, jonka hän kokosi ulkomaisista sairaanhoidonoppikirjoista sekä se, jonka hän oli koonnut kuunnellessaan yliopistolla lääkäreille tarkoitettuja luentoja. Kuva: Diamus Helsingin Diakonissalaitoksen museo

Sisaret valmistivat leikkaussalin valmiiksi ennen operaatioita. He avustivat lääkäreitä leikkauksissa; he olivat läsnä tarkkaillen kuinka he voisivat parhaiten palvella. Sisar Linan mukaan leikkauksen kuluessa sisaret eivät saaneet koskaan kysyä tai puhua. Käsikirjoituksessaan sisar Lina antaa tarkkoja ohjeita valmistautumisesta leikkaukseen, muun muassa kylpemisestä leikkausta edeltävänä päivänä. Kuva: Diamus Helsingin Diakonissalaitoksen museo

Kenellekään Diakonissalaitoksen sairaalan potilaalle ei jäänyt epäselväksi, että oli tullut kristilliseen sairaalaan. Se näkyi mm. tauluissa, hartaushetkissä ja tavassa, jolla potilaita pyrittiin kohtelemaan.
Sisar Lina antoi myös sisarilleen ohjeita hengellisen elämän hoitamiseen, myös rukoukseen potilaiden puolesta. Kuva: Diamus Helsingin Diakonissalaitoksen museo — Kenellekään Diakonissalaitoksen sairaalan potilaalle ei jäänyt epäselväksi, että oli tullut kristilliseen sairaalaan. Se näkyi mm. tauluissa, hartaushetkissä ja tavassa, jolla potilaita pyrittiin kohtelemaan. Sisar Lina antoi myös sisarilleen ohjeita hengellisen elämän hoitamiseen, myös rukoukseen potilaiden puolesta. Kuva: Diamus Helsingin Diakonissalaitoksen museo

Linkit

Helsingin Diakonissalaitos

Tietoja julkaisijasta

Diakonissalaitos
Alppikatu 2
00530 HELSINKI

09 77 501 https://www.hdl.fi

HDL on julkista palvelujärjestelmää täydentävä yleishyödyllinen säätiö, joka muodostaa tytäryhtiöineen yhteiskunnallisen konsernin. Se tuottaa monipuolisia sosiaali-, terveys-, ja koulutusalan palveluja. Toiminnan ja omaisuuden tuotto käytetään terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen sekä oikeudenmukaisemman yhteiskunnan rakentamiseen. HDL on yhteiskunnallisten ongelmien asiantuntija. Se on erikoistunut vaativien erityisryhmien palveluihin lastensuojelussa, nuorten palveluissa, asumis- ja työllistämispalveluissa sekä päihde- ja mielenterveystyössä. Koulutuspalveluissa HDL täydentää pääkaupunkiseudun muuta koulutustarjontaa painopisteen ollessa sosiaalisen syrjäytymisen kysymyksissä. Diakonissalaitos harjoittaa myös kehitysyhteistyötä. Kaikissa toiminnoissa palvelutuotannon rinnalle vahvistetaan kansalaistoimintaa. Säätiön toiminnassa korostuu rohkea diakonia. Tämä tarkoittaa tuen tuottamista ihmisille, jotka ovat suurimmassa avun tarpeessa ja jotka eivät saa muuten tukea. Lähes 150 vuoden ajan HDL on ollut luomassa uusia ratkaisuja niillä yhteiskunnan alueilla, joilla ihmisarvo on uhattuna.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Diakonissalaitos

Diakonissalaitoksella on leivottu ehtoollisleipiä 100 vuotta19.3.2026 10:10:05 EET | Tiedote

Keväällä 1926 Diakonissalaitos aloitti uuden työmuodon. Se perusti ehtoollisleipäleipomon. Leipiä on siitä lähtien leivottu Helsingissä Alppikadun korttelissa.

Pitkäaikaisasunnottomuus, huumekuolemat ja nuorten tulevaisuususko - Millaisia uudistuksia Aurora Karamzin tänä päivänä ajaisi?10.3.2026 06:00:00 EET | Tiedote

Diakonissalaitoksen perustaja Aurora Karamzin oli rikas kosmopoliitti, hyväntekijä ja rohkea vaikuttaja 1800-luvulla. Tämän päivän Suomi tarvitsee Auroransa. 10.3. vietettävä Auroran päivä on hyvä hetki pohtia, millaisia uudistuksia Aurora tänä päivänä ajaisi, keistä olisi huolissaan, kenen rinnalla ja tukena erityisesti kulkisi. Tähän vastaavat Diakonissalaitoksen tänään julkaistavat vaalitavoitteet.

Diakonissalaitos laajentaa nuorten Vamos-toimintaa Poriin – tarve yksilölliselle tuelle ja uravalmennukselle kasvaa Satakunnassa9.3.2026 14:06:41 EET | Tiedote

Diakonissalaitos perustaa Poriin uuden Vamos-nuortenpalvelujen yksikön vastauksena alueen nuorten kasvaviin tuen tarpeisiin. Toiminta käynnistyy kevään 2026 aikana tiiviissä yhteistyössä Porin kaupungin nuorisopalveluiden, Satakunnan hyvinvointialueen ja Ohjaamo Porin kanssa.

Näin Suomen päihdehoito korjataan4.3.2026 14:29:39 EET | Tiedote

Ministeri Sanni Grahn-Laasonen sanoi maanantaina Ylen haastattelussa, että Suomen päihdepolitiikka on epäonnistunut. Vuonna 2024 ennätysmäärä alle 25-vuotiaita kuoli päihteisiin. Diakonissalaitoksen nuorten päihdetyön katutyöntekijä Saija Lentonen ja Rinnekotien palvelualuejohtaja Mika Paasolainen peräänkuuluttavat katkeamattomia hoitopolkuja ja vaikuttavien hoitokeinojen käyttöönottoa Suomen päihdepolitiikan korjaamiseksi.

Taiteilija Farija Mehmeti kieltäytyy jäämästä näkymättömiin - Voima meissä -näyttely nostaa esiin itäeurooppalaisten romaninaisten aktivismin4.3.2026 08:47:32 EET | Tiedote

Helinä Rautavaaran museossa 11.3. avautuva E zor amendar – Voima meissä -näyttely kertoo Itä-Euroopan romanien työstä olosuhteidensa parantamiseksi. Meeri Koutaniemen valokuvat romaniaktivisteista ja kuvataiteilija Farija Mehmetin naivistiset muotokuvat avaavat näkymän arkeen ja vastarintaan, jotka harvoin pääsevät julkisuuteen.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme