Vaihdevuosien kuumat aallot vaikuttavat sydämeen ja verenpaineeseen
Voimakkaat vaihdevuosioireet voivat huonontaa huomattavan paljon naisen elämänlaatua. Noin 80 prosenttia naisista kokee vaihdevuosien aikana ns. kuumia aaltoja. Hedelmällisessä iässä olevista naisista suurin osa kokee myös vaihdevuosioireita muistuttavia premenstruaalisia (PMS) oireita. Kuumien aaltojen tarkkaa mekanismia ei tunneta eikä liioin tiedetä, miksi toiset naiset kokevat voimakkaita vaihdevuosioireita ja toisilla oireita ei esiinny lainkaan. Ei myöskään ole tiedetty, ennakoivatko voimakkaat PMS-oireet myös voimakasta vaihdevuosioireilua.
LL Hanna Hautamäki selvitti väitöstutkimuksessaan kuumien aaltojen ja hormonihoidon vaikutusta vaihdevuosi-ikäisten naisten elämänlaatuun sekä sydän- ja verenkiertoelimistön säätelyyn. Lisäksi hän selvitti, ennustavatko PMS-oireet vaihdevuosioireita. Tutkimukseen osallistui 150 tervettä naista, joilla esiintyi kuumia aaltoja sekä määrältään että voimakkuudeltaan eri tavoin. Tutkimuksessa tarkasteltiin osallistujien sydän- ja verenkiertoelimistön säätelyä ja autonomisen hermoston toimintaa mittaamalla verenpaineen, sykkeen ja sykevaihtelun reaktioita provokaatiotesteihin.
Kuumat aallot huononsivat naisten elämänlaatua selvästi. Aiemmat PMS-oireet eivät ennustaneet vaikeita kuumia aaltoja, mutta vaikuttavat kuitenkin liittyvän yleisemmin huonontuneeseen elämänlaatuun vaihdevuosi-iässä. Autonominen sympaattinen hermosto toimi aktiivisemmin naisilla, joilla esiintyy kuumia aaltoja.
Satunnaistetussa hormonihoitotutkimuksessa osallistujat saivat estrogeenia annosteltuna ihon tai suun kautta, estrogeenia suun kautta yhdistettynä keltarauhashormonitablettiin, tai lumelääkettä. Kaikki hormonivalmisteet helpottivat vaihdevuosioireita merkittävästi ja paransivat elämänlaatua; erityisesti unta, ahdistuneisuutta, muistia ja keskittymiskykyä.
Naisilla, joilla oli alun perin kuumia aaltoja, hormonihoidot alensivat lepoverenpainetta ja voimistivat verenpaineen nousureaktiota lihasrasituksen aikana. Estrogeenihoito alensi sykettä levossa ja vaimensi sykereaktiota rasituksessa; näitä hyötyjä verenkierron säätelyssä ei nähty naisilla, jotka saivat keltarauhashormonihoitoa estrogeenin kanssa.
”Tutkimus osoitti, että kuumat aallot ja hormonihoito vaikuttavat sydän- ja verenkiertoelimistön säätelyyn. Kuumiin aaltoihin liittyvä lisääntynyt sympaattisen hermoston aktiivisuus on verenkiertoelimistölle mahdollisesti epäedullinen. Estrogeenihoito vähentää tätä aktiivisuutta erityisesti naisilla, joilla on vaihdevuosioireita ja jotka siten ovat potentiaalisia hoidon käyttäjiä”, Hautamäki summaa tuloksia.
”Vaikuttaa, että voimakkailla kuumilla aalloilla oireilevat naiset hyötyvät eniten vaihdevuosien hormonihoidosta ja erityisesti elämänlaatu paranee. Premenstruaalioireet eivät ennusta kuumia aaltoja vaihdevuosissa, mikä on huojentava tieto naisille, joilla näitä oireita esiintyy.”
LL Hanna Hautamäki väittelee 21.11.2014 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Effects of postmenopausal hot flushes and hormone therapy on quality of life and cardiovascular autonomic function". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Naistenklinikan Seth Wichmann -sali, Haartmaninkatu 2. Vastaväittäjänä on dosentti Leena Anttila, Turun yliopisto, ja kustoksena on professori Aila Tiitinen. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa https://helda.helsinki.fi/handle/10138/136172
Väittelijän yhteystiedot:
Puh. 050 352 2521
hanna.hautamaki@fimnet.fi
*******************************
Ystävällisin terveisin
Päivi Lehtinen, tiedottaja, Helsingin yliopisto / Academic Medical Center Helsinki (AMCH)
paivi.m.lehtinen@helsinki.fi, 050 406 2043
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Viikin lehmät kirmasivat laitumelle – lataa riemukkaat videot median käyttöön!3.5.2025 13:26:46 EEST | Tiedote
Suomen urbaaneimmat lehmät ovat kirmanneet iloiten laitumelle Viikin tutkimustilalla ensimmäisen kerran talven jälkeen. Perinteikäs koko perheen tapahtuma keräsi yleisöä laitumen laidalle Helsingin maantieteelliseen keskipisteeseen lauantaina 3.5. arviolta 6 000 henkeä.
Polttavaa tiedettä, viileitä tanssimuuveja – Suomeen voitto kansainvälisessä tiedeviestintäkilpailussa2.5.2025 13:17:05 EEST | Tiedote
Sulo Roukan ja monitaiteellisen tiimin tanssiaskeleet toivat voiton arvostetun Science-lehden Dance Your Ph.D. -kilpailussa.
Luonnontieteellisen keskusmuseon tutkijat löysivät yli 150 tieteelle uutta lajia vuonna 202429.4.2025 07:15:00 EEST | Tiedote
Suuri osa maapallon eliölajeista on vielä tuntemattomia. Tutkimustieto lajeista ja niiden välisistä suhteista, levinneisyysalueista ja elintavoista auttaa ymmärtämään paremmin maapallon monimuotoisuutta ja suojelutarpeita.
Kylmään sopeutuneet lajit väistyvät lämpimään sopeutuneiden tieltä24.4.2025 08:12:47 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkimus osoittaa, että ilmaston muuttuessa lämpimään ilmastoon sopeutuneet lajit, kuten tietyt linnut ja perhoset, ovat yleistyneet Suomessa. Samaan aikaan viileään ilmastoon sopeutuneet lajit ovat vähentyneet ja siirtyneet pohjoisemmaksi.
Suomalaisten turvallisuuskäsitykset ovat sopeutuneet maailmanpolitiikan myllerrykseen24.4.2025 07:01:00 EEST | Tiedote
Suomalaisten suhtautuminen puolustuspolitiikkaan on muuttunut huomattavasti Suomen Nato-jäsenyyttä seuranneen kahden vuoden aikana. Nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa suomalaiset mieltävät Nato-jäsenyyden edelleen laajasti (80 %) Suomen turvallisuutta vahvistavaksi tekijäksi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme