Kolibakteerien aiheuttamat ripulitaudit voidaan ehkäistä tulevaisuudessa
Nature Genetics -julkaisussa vastikään raportoitu löydös paljastui analysoimalla potilasnäytteistä satoja ETEC-bakteerien genomeja ja ajoittamalla niiden evoluutiivinen historia. Maailmanlaajuisesta kokoelmasta pystyttiin identifioimaan viisi pääkehityshaaraa, jotka ovat ilmaantuneet pääosin 1900-luvun aikana, viimeisin niistä 1970-luvulla. Näiden kehityshaarojen edustajat ovat levinneet ympäri maailmaa kukin säilyttäen kuitenkin samalla oman geneettisen identiteettinsä, erityisesti kolonisaatio- ja toksisuustekijöiden suhteen.
- Koska toksisuusgeenejä sisältävien plasmidien on aiemmin ymmärretty siirtyvän hyvin vikkelästi kolibakteerilta toiselle, oli tutkimustulos todellinen yllätys, kertoo Suomen Akatemian COIN-huippuyksikön professori Jukka Corander Helsingin yliopistosta. Hän oli mukana toteuttamassa genomien laskennallisia analyyseja yhteistyössä useiden eri yliopistojen tutkijoiden kanssa.
Tutkimustulosten perusteella rokotteella kyettäisiin tulevaisuudessa ehkäisemään suuri osa kolibakteerien aiheuttamista ripulitaudeista. Rokotteen teho perustuisi nyt löydettyjen yleisten kolonisaatiotekijöiden pysyvyyteen.
- Kullakin pääkehityshaaralla on pysyvä omaleimainen geneettinen identiteetti, ja siksi rokotteeseen voidaan sisällyttää niiden tunnistamiseen vaadittavat tekijät. Näin immuunipuolustus oppii suojautumaan ETEC-bakteereilta, hän sanoo.
-Tämänkaltaisen rokotteen kehittämistyö on äskettäin aloitettu, ja nyt julkaistu tutkimus tukee sitä, että resursseja pitää panostaa riittävästi.
WHO, World Health Organization. Diarrhoeal Diseases (World Health Organization, Geneva, 2009).
Lähde:
Identification of enterotoxigenic Escherichia coli (ETEC) clades with long-term global distribution. Nature Genetics, 10 November 2014, http://www.nature.com/ng/journal/vaop/ncurrent/full/ng.3145.html
Lisätiedot:
Professori Jukka Corander, Helsingin yliopisto, matematiikan ja tilastotieteen laitos, COIN- huippuyksikkö, puhelin 050 415 5294, jukka.corander@helsinki.fi
Ystävällisin terveisin
Minna Meriläinen-Tenhu, tiedottaja, 050 415 0316
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Minna Meriläinen-Tenhutiedottaja
Puh:+358 50 415 0316minna.merilainen@helsinki.fiblogs.helsinki.fi/mmerilai/Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Synnyttäjät kokevat hyvinvointimittarit tärkeinä mutta riittämättöminä13.5.2025 07:30:00 EEST | Tiedote
Henkisen jaksamisen kartoittamisen pitäisi synnyttäjien mielestä olla kattavampaa.
KUTSU: Ydinturvallisuus, pelko ja Ukrainan kriisi puhututtavat Tiedekulmassa 14.5.12.5.2025 12:39:32 EEST | Kutsu
Helsingin yliopisto ja Säteilyturvakeskus järjestävät asiantuntijaseminaarin ydinturvallisuudesta ja Ukrainan kriisistä Tiedekulmassa keskiviikkona 14.5. kello 17-19, Yliopistonkatu 4:ssä.
Lupaava uusi menetelmä hopean irrottamiseen elektroniikkajätteistä – munkkirasva liuottaa ja erottelee hopean romusta12.5.2025 06:00:00 EEST | Tiedote
Rasvahapot toimivat liuottimena. Prosessi vaatii lisäksi valoa ja laimennettua vetyperoksidia. Uuden menetelmän myötä voidaan turvata hopean saanti ja vähentää ympäristön kuormitusta.
Missä ovat pääkaupunkiseudun monimuotoisimmat ja saavutettavimmat viheralueet?9.5.2025 06:50:00 EEST | Tiedote
Tuoreen tutkimuksen tulokset osoittavat, että viheralueet, jotka ovat tärkeitä luonnon monimuotoisuuden kannalta, eivät aina ole samoja kuin ne, jotka ovat tärkeitä saavutettavuuden kannalta. Uudet menetelmät auttavat tunnistamaan viheralueiden merkittävyyden eri näkökulmista.
Preeria laajeni ja kutistui – uusi tutkimus paljastaa muinaisen ilmastonmuutoksen syyt8.5.2025 07:57:06 EEST | Tiedote
Pohjois-Amerikan pitkä kuivuuskausi heti jääkauden jälkeen on ollut tiedossa jo pitkään. Uusi tutkimus osoittaa, että ankaran ilmaston aiheutti maapallon kiertoradan muutos.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme