JHL: Kaikki henkilöstöryhmät huomioitava sote-uudistuksessa

Eloranta muistuttaa kansanedustajia lain suurista haasteista. Esityksen mukaan yksittäiset kunnat eivät voi vastata sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotannosta, vaan sitä varten muodostetaan enintään 19 tuottajakuntayhtymää.
-  Se tarkoittaa, että valtaosa kuntien 200 000 sosiaali- ja terveysalan työntekijästä vaihtaa työnantajaa.

Lakiesityksessä ei ole mukana  henkilöstön työsuhdeturvaa. Sitä olisi syytä harkita ilmapiirin rauhoittamiseksi, Eloranta vetoaa.
-  Työsuhdeturva takaisi myös sen, että henkilöstö on mukana tekemässä ja edistämässä muutosta. Samoin sillä turvataan lähipalveluja ja riittävä henkilöstömäärä uusissa tuottajaorganisaatioissa.

Lain valmisteluvaiheessa ei ehditty tehdä henkilöstövaikutusten arviointia.
- Luovuttaville ja vastaanottaville työnantajille onkin suuri haaste hoitaa siirtyminen tyylikkäästi.  On toimittava niin, että uusissa kuntayhtymissä työt alkavat sujua ja henkilöstö tietää missä mennään ja mitä tehdään.

Kaikkia henkilöstöryhmiä on kohdeltava tasapuolisesti muutoksessa. Laitoshuolto, ravintopalvelut, logistiikka, sairaalatekniikka, välinehuolto ja kunnossapito ovat keskeisiä toimintoja, jotta palvelut voidaan tuottaa tuloksellisesti ja  potilaiden ja asiakkaiden tarpeet tyydyttää.
- Olisi epäviisasta sivuuttaa tukipalveluja tuottavat henkilöstöryhmät. Niistä löytyy kykyä, taitoa ja potentiaalia tukea onnistunutta ja tuloksellista palvelua.
 - Näiden henkilöstöryhmien työehtoja heikentämällä ei kaivattuja kustannus- ja tehokkuushyötyjä saada aikaan, pikemminkin päinvastoin.

Lakiesityksessä tukipalvelut kuitataan lähinnä it-palveluina, joita sote-alueet voivat tuottaa. Muista tukipalveluista ei laissa ole mainintaa. Voi syntyä kuva, että tukipalvelut kannattaa yhtiöittää ja ulkoistaa.
- Tukipalvelujen ulkoistaminen synnyttäisi turhia raja-aitoja työyhteisöihin, ja paljon kaivatut joustavammat työkäytännöt ja palveluketjut jäisivät saavuttamatta.

Eloranta patistaa lainsäätäjiä antamaan selkeän viestin tukipalvelujen tulevaisuudesta olennaisena osana palveluketjua.
-  Näiden palvelujen luontevin paikka on palvelujen tuottaja-organisaatioissa. On siis järkevintä, että niistä huolehtiva henkilöstö siirtyy kuntayhtymien palvelukseen.
- Oma henkilöstö tuottamassa tukipalveluja takaa palvelujen laadun, saatavuuden ja joustavuuden.

Uudistuksella on isoja taloudellisia vaikutuksia. On varauduttava henkilöstön  palvelussuhteiden ehtojen harmonisointiin, mistä tulee kustannuksia. Toisaalta työnantajatahojen mahdollisuudet rajoittaa henkilöstökustannusten nousua kasvavat merkittävästi, kun työnantajaorganisaatioiden määrä vähenee. Samalla työssäkäyntialueet kasvavat olennaisesti.
- Kaiken kaikkiaan hyvän työnantajapolitiikan merkitys kasvaa tuntuvasti kilpailussa osaavasta ja motivoituneesta työvoimasta.

Eloranta arvioi sote-uudistusta keskiviikkona vieraillessaan Turussa.

Lisätietoja: Jarkko Eloranta 0400 912 399

 Ammattiliitto JHL:n 230 000 jäsentä huolehtivat suomalaisten hyvinvoinnista, peruspalveluista ja turvallisuudesta monenlaisissa tehtävissä. Alojamme ovat hoito, hoiva, kasvatus, sivistys, ruokahuolto, tekniikka ja infrastruktuuri, liikenne, puhtaus ja kunnossapito, hallinto, vapaa-aika, kulttuuri, turva ja pelastus. Kunnissa, valtiolla, yrityksissä ja seurakunnissa. Kunta-alalla JHL on suurin henkilöstöjärjestö. Sosiaali- ja terveyspalveluissa työskentelee yli 60 000 JHL:n jäsentä.