Vanhusten suuhygienia jää usein huonolle hoidolle - voi johtaa aliravitsemukseen

THM Riitta Saarela selvitti väitöstutkimuksessaan tehostetun palveluasumisen yksiköissä asuvien vanhusten hampaiston ja suun terveyttä ja arvioi niiden yhteyttä ravitsemukseen ja kuolleisuuteen. Tutkimukseen osallistui 1 475 asukasta Helsingissä ja Espoossa sijaitsevista yksiköistä. Osallistujien keski-ikä oli 83 vuotta.

Hampaattomuus osoittautui tutkimukseen osallistuneiden joukossa yleiseksi: yli puolet heistä (52 %) oli menettänyt kaikki omat hampaansa. Hampaattomista suurimmalla osalla oli kokoproteesit, mutta noin 13 prosenttia ryhmästä ei käyttänyt mitään proteesia.

Ravitsemusongelmat olivat hyvin yleisiä; vain noin joka viidennellä asukkaalla oli hyvä ravitsemustila.

– Aliravitsemusta esiintyi 13 prosentilla asukkaista, ja 65 prosenttia heistä oli aliravitsemusriskissä. Yleisimmin aliravitsemuksesta kärsivät ne hampaattomat asukkaat, jotka eivät käyttäneet proteesia, Saarela kertoo.

Suuri osa asukkaista sai liian vähän energiaa ja ravintoaineita ruuasta. Proteiinia sai ruuasta liian vähän jopa puolet asukkaista: hampaattomuus oli yhteydessä vähäiseen proteiinin saantiin.

Monella asukkaalla (17 %) päivittäinen suun puhdistaminen ei toteutunut. Huonoiten suun hoito toteutui niillä, joiden toimintakyky oli niin heikko, että he tarvitsivat apua päivittäisissä toiminnoissaan ja joilla oli muistiongelmia tai aliravitsemusta. Matalasti koulutetut, hampaattomat sekä ne asukkaat, joilla päivittäinen suun puhdistaminen ei toteutunut, käyttivät muita harvemmin suun terveydenhuollon palveluja.

– Joka neljännellä asukkaalla todettiin jokin suun ongelma, tutkija toteaa.

Noin joka viides asukas kärsi puremisongelmista tai suun kuivuudesta, 12 prosenttia nielemisongelmista ja seitsemän prosenttia suun kivusta. Puremisongelmat ja nielemisongelmat olivat yhteydessä huonoon ravitsemustilaan ja ne myös ennustivat kuolleisuutta.

Suun terveys on tärkeä osa terveyttä ja hyvinvointia

Yhä useampi ikääntyy omat hampaat suussa, mutta ikääntymisen mukanaan tuoma toimintakyvyn heikentyminen, haurastuminen ja sairaudet voivat heikentää kykyä huolehtia omatoimisesti suun päivittäisestä hoidosta. Tehostetun palveluasumisen yksiköissä asuu ikääntyneitä, jotka tarvitsevat ympärivuorokautista hoivaa.

– Hoitohenkilökunnan tulisi tukea ja tarvittaessa huolehtia asukkaiden suuhygienian toteuttamisesta osana hyvää ja laadukasta hoivaa, ja myös tarvittava hammaslääketieteellinen hoito on järjestettävä, Saarela painottaa.

– Myös asukkaiden ravitsemustila tulisi arvioida säännöllisesti. Tämä edellyttää kiinteä yhteistyötä hoitohenkilökunnan, geriatrien, ravitsemusterapeuttien ja suun terveydenhuollon ammattilaisten kesken.

THM Riitta Saarela väittelee 19.12.2014 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Oral and nutritional problems among residents in assisted living facilities" (Suu- ja ravitsemusongelmat palvelutalojen asukkailla). Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Hammaslääketieteen laitos, luentosali 1, Kytösuontie 9. Vastaväittäjänä on dosentti Pertti Karppi, Helsingin yliopisto, ja kustoksena on professori Kaisu Pitkälä. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa https://helda.helsinki.fi/handle/10138/144224

Väittelijän yhteystiedot:

riitta.saarela@outlook.com

************************************
Ystävällisin terveisin

Päivi Lehtinen, tiedottaja, Helsingin yliopisto / Academic Medical Center Helsinki (AMCH)
paivi.m.lehtinen@helsinki.fi, 050 406 2043