Sotalapseksi joutuminen ei lisännyt vakavan psyykkisen sairastumisen riskiä aikuisiässä

Helsingin yliopiston, Harvardin yliopiston ja Tukholman yliopiston yhteishankkeessa Suomesta evakuoitujen sotalasten myöhempää psyykkistä sairastuvuutta on tutkittu ensimmäistä kertaa vertaamalla heitä omiin ei-evakuoituihin sisaruksiinsa. Vertailussa tarkasteltiin sairaalahoitoa vaatinutta psyykkistä sairastumista. Tutkimus on julkaistu arvostetussa British Medical Journal -tiedelehdessä.

Tutkimusryhmän aikaisemmissa tutkimuksissa on satunnaisesti poimittu edustava otos suomalaisista sotalapsista, ja heitä on verrattu samaa sukupuolta ja ikää oleviin verrokkihenkilöihin, joita ei evakuoitu sodan aikana. Taustatekijät, kuten siirtoväkeen kuuluminen tai isän kaatuminen rintamalla, on vakioitu. Juuri oikeanlaisen verrokkiryhmän löytäminen on kuitenkin ollut vaikeaa, sillä sotalapsiksi valikoitui ensisijaisesti lapsia, joiden elinolosuhteet Suomessa olivat sodan takia heikentyneet ja jotka täyttivät ainakin osan sosiaaliministeriön asettamista valintakriteereistä (esim. isä kaatunut, siirtoväkeen kuuluminen, kärsinyt pommituksista).

Vertailemalla sotalapsia ei-lähetettyihin sisaruksiinsa saadaan tähän saakka luotettavin tutkimusasetelma, jossa kaikki perheen lähettämispäätökseen vaikuttaneet taustatekijät on vakioitu.

– Sisarustutkimuksen keskeisin tulos on se, että evakuointi ei ole lisännyt riskiä sairastua sairaalahoitoa vaativiin mielenterveyden häiriöihin. Sukupuolten väliset erot olivat kuitenkin huomattavia. Evakuoidut pojat olivat selvinneet ei-evakuoituja veljiään paremmin, kun taas sotalapseksi lähetetyillä tytöillä oli tilastollisesti korkeampi riski sairastua masennukseen kuin kotiin jääneillä siskoillaan, kertoo tutkija Nina Santavirta Helsingin yliopistosta.

– Tämän laajan ja ainutlaatuisen aineiston perusteella saadut tulokset eivät tue yleisesti julkisuudessa esitettyjä väitteitä evakuoinnin kohtalokkaista ja kielteisistä vaikutuksista psyykkiseen sairastavuuteen, joskin sukupuolten väliset erot tuloksissa on otettava huomioon.

Tutkijat muistuttavat, että tulokset eivät ole tärkeitä yksinomaan suomalaiskansallisesti merkittävän sotalasten evakuointiprojektin arvioinnin kannalta, vaan myöskin laajemmin nykypäivän lastensiirtojen kannalta.

– Yleistettynä nykypäivän lapsipakolaisten sijoittamisiin nämä tulokset viittaavat siihen, että hoitosuunnitelmissa lasten sukupuoli ja ikä on otettava aikaisempaa tarkemmin huomioon, Santavirta toteaa.

Tutkimuksessa yhdistettiin tietoja useista rekistereistä: Vuoden 1950 väestönlaskennan yli seuratusta valtakunnallisesti edustavasta 10 prosentin otoksesta (Tilastokeskus) yhdistettiin vuonna 1933 – 1944 syntyneet henkilöt Lastensiirtokomitean sotalapsirekisteriin (Kansallisarkisto) ja terveydenhuollon Hoitoilmoitusrekisteriin (Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos). Näiden valtakunnallisesti edustavien rekisteritietojen yhdistämisen kautta tutkijat pystyivät vertaamaan sotalasten ja heidän sisarustensa psyykkistä sairastuvuutta aikuisiällä. Psyykkisen sairastuvuuden seuranta-aika kattoi vuodet 1971 - 2011.

Lisätietoja:
Tutkija Nina Santavirta
Puh. 040 5552 431 tai 02941 20534
Sähköposti: nina.santavirta@helsinki.fi

Viite:

VT Torsten Santavirta, Institutet för social forskning (SOFI), Tukholman yliopisto; MPH, PhD Nina Santavirta, Käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin yliopisto; Ass. Prof. Theresa Betancourt, Department of Global Health and Population, Harvard School of Public Health; Ass. Prof. Stephen Gilman, Department of Social & Behavioral Sciences and Department of Epidemiology, Harvard School of Public Health: Long term mental health outcomes of Finnish childrenevacuated to Swedish families during the second world
war and their non-evacuated siblings: cohort study. BMJ 2014;350:g7753 doi: 10.1136/bmj.g7753 (Published 5 January 2015)

*******************************
Ystävällisin terveisin

Päivi Lehtinen, tiedottaja, Helsingin yliopisto
paivi.m.lehtinen@helsinki.fi