Metropoliasukkaat tarvitsevat yhtenäiset joukkoliikenneliput

HSL:n hallitus antoi tänään lausunnon suunnitteilla olevasta metropolihallintoesityksestä. Monella tavalla oikean suuntaisen suunnitelman ongelma on, että siinä ei ole ratkaistu kysymystä kuntien yhtenäisestä joukkoliikennerahoituksesta. Esityksen mukaan valtio maksaisi metropolihallinnolle maksimissaan 30 - 40 miljoonan suuruista vuotuista valtionavustusta yhtenäisen lippujärjestelmän luomiseen ja hintojen alentamiseen.

”Summa ei kata HSL:n ulkopuolella olevan seitsemän kunnan kasvavaa joukkoliikenteen rahoitustarvetta. Raha ei yksinään ole riittävä kannuste, jotta uudet kunnat varmasti liittyisivät yhteiseen lippujärjestelmään”, HSL:n toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi sanoo.

Jos esitys toteutuisi suunnitellun kaltaisena, metropolihallintoon kuuluva kunta voisi jäädä pois joukkoliikenneyhteistyöstä. Erityisen ongelmallinen tilanne syntyisi, jos esimerkiksi Hyvinkää tai Mäntsälä haluaisivat osaksi nykyistä HSL-lippujärjestelmää, mutta Järvenpää, Nurmijärvi ja Tuusula eivät haluaisi siihen liittyä. Reikäisestä lippujärjestelmästä seuraisi matkustajien kannalta hyvin sekava palvelutarjonta. Metropolialueen eri kuntien asukkaat eivät olisi tasavertaisessa asemassa joukkoliikenteen lippujen hintojen osalta.

Tällä hetkellä Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen ovat mukana joukkoliikenneyhteistyössä lakisääteisesti ja Kirkkonummi, Kerava ja Sipoo vapaaehtoisesti. HSL on pyrkinyt saamaan joukkoliikenneyhteistyöhön mukaan uusia kuntia Uudeltamaalta, mutta halukkuutta ei ole ollut  kustannusten ja vireillä olevien kuntaliitosselvitysten vuoksi.

HSL:n näkemys on, että metropolilaissa tulee säätää alueelle yhtenäinen lippu- ja tariffijärjestelmä, vaikka sen hinnoitteluperiaatteista päätetään myöhemmin kuntien välisessä perussopimuksessa. HSL:n kokemukset osoittavat, että kunnan liittyminen seudulliseen joukkoliikenneyhteistyöhön kasvattaa kunnan asukkaiden tekemiä joukkoliikennematkoja kymmenillä prosenteilla. Näitä hyötyjä ei ole HSL:n mielestä lain perusteluissa riittävästi korostettu.

Metropolikaava, liikennejärjestelmä- ja joukkoliikennesuunnittelu kuuluvat yhteen

Metropolihallinnon päätehtäväksi tulisi joukkoliikenteen lisäksi metropolikaavan laatiminen. Jos liikennejärjestelmäsuunnittelu siirtyisi osaksi metropolikaavaa, yhteistyö joukkoliikennesuunnittelun kanssa ei saa huonontua. Liikennejärjestelmäsuunnittelussa, joukkoliikennesuunnittelussa ja etenkin raskaan raideliikenteen suunnittelussa käytetään samoja työkaluja ja tehdään molempia palvelevia tutkimuksia ja ennusteita.
HSL toivoo lisäksi, että metropolilaissa kuvattaisiin nykyistä tarkemmin valtion ja kuntien sitoutuminen liikenteen ja maankäytön pitkäaikaiseen rahoitukseen.

”Sekä Ruotsissa että Norjassa on metropoliseuduille luotu vuosikymmeniksi eteenpäin liikennejärjestelmän rahoituspaketit, joissa on mukana kunnat, seutu ja valtio. Naapurien mallit antaisivat hyvää taustaa myös Helsingin seudun rahoituspaketin valmisteluun”, Rihtniemi näkee.

Hallitus linjasi viime elokuussa budjettiriihen yhteydessä, että Helsingin seudulle perustetaan metropolihallinto maankäytön, asumisen ja liikenteen ongelmien ratkaisemiseksi. Metropolihallinnon olisi tarkoitus käynnistyä vuoden 2017 alussa. Mukana ovat Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Sipoo, Kerava Tuusula, Järvenpää, Kirkkonummi, Vihti, Nurmijärvi, Mäntsälä, Hyvinkää sekä Pornainen. Näiden lisäksi Porvoo ja Lohja voisivat halutessaan liittyä metropolihallintoon.