Mediareena: Yhdeksän aivoverenkiertohäiriötä kymmenestä voidaa estää. Miten?

Suomalainen aivoverenkiertohäiriöiden (AVH) akuuttihoito on maailman huippua sekä laadultaan että kattavuudeltaan. Lisäksi se on todettu kustannusvaikuttavaksi. Akuuttihoidolla saavutetuista hyödyistä osa kuitenkin hukataan kuntoutuksen puutteiden vuoksi.

”Noin 10 prosenttia sairastaneista saa moniammatillista kuntoutusta. Kaikista sairastaneista kuntoutusta tarvitsi ja siitä hyötyisi 40-50 prosenttia”, kertoo neurologian erikoislääkäri Mika Koskinen. Koskinen on selvittänyt Aivoliiton Yksi elämä -projektissa AVH-kuntoutuksen saatavuutta Suomessa. Tulos on osapuilleen sama kuin vuosina 2006-2009 tehdyssä vastaavassa selvityksessä: AVH:n sairastaneiden moniammatillinen kuntoutus on useimmissa sairaanhoitopiireissä vähäistä tai olematonta.

AVH:n sairastanut on oikeutettu tarpeidensa mukaiseen moniammatilliseen kuntoutukseen. Sen pitäisi alkaa jo sairaalassa ja jatkua tiiviinä useita kuukausia. Kuntoutuksen tehosta on kiistatonta näyttöä.

AVH:n ennaltaehkäisyssä paljon kohennettavaa

Tehokkain tapa hoitaa aivoverenkiertohäiriöitä on ehkäistä ne ennalta. Turun yliopiston neurologian professorin ja Aivoliiton ylilääkärin Risto O. Roineen mukaan ennaltaehkäisy ontuu: väestön verenpaineita ja veren poikkeavia rasva-arvoja ei ole saatu kuriin. Eteisvärinäpotilaiden verenohennushoidossa turvallisimpia ja tehokkaimpia lääkkeitä ei ole saatu käyttöön samalla tavalla kuin muissa Pohjoismaissa. Käyttöönoton esteenä ovat lääkekorvausrajoitukset.

”Korkeimman riskin potilailla saadaan paras panos-tuottosuhde ja jopa yhdeksän kymmenestä AVH:sta voidaan estää. Tässä potilasryhmässä myös kalliit estohoitomuodot ovat kannattavia”, Roine toteaa.

Roine kiirehtisi ympärivuorokautisten telestroke-palvelujen ulottamista kaikkiin keskussairaaloihin. Niistä pitäisi myös löytyä riittävästi varustellut AVH-yksiköt. Hän katsoo, ettei hyvää AVH-hoitoa voi olla ilman kuntoutusta, jota AVH:n sairastanut saisi paitsi heti sairauskohtauksen jälkeen myös myöhemmin pitämään yllä hänen toimintakykyään.

Tutkittu hoito tuottaa paremmin kuin pörssisijoitus

Kuntoutuksesta Roineen kanssa samaan johtopäätökseen tuli professori Perttu Lindsberg HUS:n neurologian klinikalta. Hän totesi, että AVH:n hoitoketju on yhtä vahva kuin sen heikoin lenkki, siksi moniammatillinen AVH-kuntoutus on turvattava potilaille.

Lindsberg tähdensi kliinisen tutkimuksen merkitystä, kun uusien hoitojen kannattavuutta arvioidaan. Vain tutkimalla saadaan selville kustannussäästöt ja esimerkiksi sairastuneille koituva terveyshyöty. Viiveettä käyttöön otetuista uusista hoitokeinoista hyötyvät kaikki.

”Kun tutkitaan yhteiskunnan sijoittamia panostuksia uusiin lääketieteellisiin hoitoihin neurologiassa, voidaan todeta, että onnistuneiden hoitojen on voitu todeta tuottaneen jopa nelinkertaisen hyödyn verrattuna siihen, että sama sijoitus olisi samaan aikaan tehty pörssiosakkeisiin”, Lindsberg kertoi.

Lisätiedot:

Neurologian erikoislääkäri Mika Koskinen, p. 040 7321 900, mika.koskinen@aivoliitto.fi
Neurologian professori Risto O. Roine, p. 040 7024 693, risto.roine@tyks.fi
Neurologian professori Perttu Lindsberg, p. 050 4286 384, perttu.lindsberg@hus.fi

www.aivoliitto.fi