Helsingin yliopisto

METSÄBIOMASSAN TOIMITUSKETJUN INNOVOINTI PIENENTÄÄ KUSTANNUKSIA

Jaa
Innovoimalla metsäbiomassan perinteisiä toimitusketjuja uudella tavalla voidaan saavuttaa kustannussäästöjä. Jotta säästöjä saataisiin mahdollisimman paljon kokonaisuudelle, on tärkeää tarkastella toimitusketjua avoimesti ja verkostomaisesti eikä toteuttaa sitä pelkästään yhtiön sisäisenä toimintona. Tarpeena on etenkin tunnistaa, mitä prosesseja pitäisi uudistaa olemassa olevaa järjestelmää hieman parantamalla ja mitkä pitäisi muuttaa kokonaan.
Kuvassa 6.2.2015 Helsingin yliopistolla väittelevä MMM Kalle Karttunen. Kuva Ulla Jurvanen, Mikkelin yliopistokeskus
Kuvassa 6.2.2015 Helsingin yliopistolla väittelevä MMM Kalle Karttunen. Kuva Ulla Jurvanen, Mikkelin yliopistokeskus

Helsingin yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan suurimmat kustannussäästöt saavutettiin avoimen verkostomaisen innovoinnin tapaustutkimuksessa, jossa yhdistettiin metsänkasvatuksen ja logistiikan liiketoimintajärjestelmä. Tähän on syynä se, että verkostomaisen innovoinnin menetelmällä päästään tutkimaan, miten toimitusketjun liiketoimintajärjestelmien ja prosessien vaihtoehdot vaikuttavat kokonaisuuteen, josta voidaan löytää ja valita eniten säästöjä mahdollistava toimintamalli. Tämä tarkoittaa tapaustutkimuksen perusteella käytännössä sitä, että metsänhoidon tarjoamat mahdollisuudet kannattaisi ottaa huomioon niin korjuu- ja logistiikkaratkaisuiden kuin metsäperusteisten hyödykkeiden käytön kokonaisuuden innovoinnissa.

Väitöstyössään maatalous- ja metsätieteiden maisteri (MMM) Kalle Karttunen on selvittänyt kuinka prosessi-innovointia voidaan soveltaa metsäbiomassan toimitusketjuihin vähentämään kustannuksia ja lisäämään arvoa asiakkaille ja toimitusketjun yrityksille verrattuna perinteisiin toimitusketjuihin. Työssä esiteltyjä menetelmiä voidaan soveltaa pääasiassa metsäbiomassan toimitusketjujen innovoinnissa.

MMM Kalle Karttusen metsäekonomian tieteenalaan kuuluva väitöskirja ”Added-value innovation of forest biomass supply chains” (Metsäbiomassan toimitusketjujen arvoa lisäävä innovointi) tarkastetaan Helsingin yliopistolla 6.2.2015 klo 12.00 (Agnes Sjöbergin katu 2, EE-rakennus, Walter-sali, 00790 Helsinki). Vastaväittäjänä toimii Lauri Sikanen (MMT) ja kustoksena toimii professori Lauri Valsta.
Väitöskirja on julkaistu ”Dissertationes Forestales”– tutkimussarjassa numero 186. Väitöskirja on luettavissa http://dx.doi.org/10.14214/df.186.

Väittelijä: Kalle Karttunen
Syntynyt: 17.03.1977 (Helsinki)
Kotikunta: Mikkeli
Ylioppilastutkinto: Mikkelin Lyseon lukio, 1996
Tutkinnot: Metsätalousinsinööri (AMK), Mikkelin Ammattikorkeakoulu, 2001
Maatalous- ja metsätieteiden maisteri, Helsingin yliopisto, 2006
Työura: Helsingin yliopisto, väitöskirjatutkija (2014)
Lappeenrannan teknillinen yliopisto, projektitutkija (2006-)
Kantaverkkoyhtiö, Fingrid Oyj. (2004-2006 määräaikainen)

Lisätietoja:

  • Kalle Karttunen, kalle.karttunen@helsinki.fi, puh. 044-3739377
  • Vastuullinen ohjaaja: Professori Lauri Valsta, lauri.valsta@helsinki.fi, puh. 02 941 57971

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kalle Karttunen, kalle.karttunen@helsinki.fi, puh. 044-3739377


Vastuullinen ohjaaja: Professori Lauri Valsta, lauri.valsta@helsinki.fi, puh. 02 941 57971

Kuvat

Kuvassa 6.2.2015 Helsingin yliopistolla väittelevä MMM Kalle Karttunen. Kuva Ulla Jurvanen, Mikkelin yliopistokeskus
Kuvassa 6.2.2015 Helsingin yliopistolla väittelevä MMM Kalle Karttunen. Kuva Ulla Jurvanen, Mikkelin yliopistokeskus
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Tunnetut riskitekijät eivät yksin riitä selittämään sairauksien kertymistä26.5.2025 10:14:01 EEST | Tiedote

Elämänkaaren aikaiset mitatut ja piilevät riskitekijät selittävät jopa kolme neljäsosaa monisairastavuuden kehittymisestä keski-iästä vanhuuteen. Tunnetut riskitekijät, kuten ylipaino, korkea verensokeri ja kohonnut verenpaine, selittävät merkittävän osan sairauksien kertymisestä. Silti yli puolta sairauksien kertymisestä ei pystytä selittämään tunnettujen riskitekijöiden avulla.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye