Suomen Akatemia

Uusi löydös valottaa elimistön puolustusjärjestelmiä

Jaa
Imusolmukkeista on löytynyt siivilärakenne, joka säätelee iholta kulkeutuvien vieraiden proteiinien ja niitä tunnistavien valkosolujen pääsyä imusolmukkeisiin tulehdusreaktion aikana. Turun yliopiston tutkijoiden tekemä löydös avaa uuden näkökulman elimistön nopeiden puolustusvasteiden ymmärtämiseen. Tutkimus on tehty Suomen Akatemian ja Sigrid Juseliuksen säätiön rahoituksella.
Mikroskooppikuvassa näkyy imusolmuke, jossa Plvap-proteiinia (vihreä) on ytimen verisuonten lisäksi myös heti kapselin alla olevissa imusuonisoluissa. Kaikkien solujen tumat on värjätty sinisellä ja tietty valkosoluluokka violetilla.
Mikroskooppikuvassa näkyy imusolmuke, jossa Plvap-proteiinia (vihreä) on ytimen verisuonten lisäksi myös heti kapselin alla olevissa imusuonisoluissa. Kaikkien solujen tumat on värjätty sinisellä ja tietty valkosoluluokka violetilla.

Tutkijat havaitsivat, että verisuoniston merkkiaineena käytetty Plvap-proteiini ilmentyy imusolmukkeessa verisuonten lisäksi myös kudosnestettä kuljettavissa imusuonissa.  ”Havainto oli hyvin yllättävä, sillä Plvap-proteiinia on käytetty lääketieteellisessä diagnostiikassa ja tutkimuksessa parhaana verisuonen merkkiaineena jo lähes 30 vuotta. Kukaan ei ole aiemmin raportoinut, että sitä löytyisi myös imusuonista. Selityksenä on luultavasti se, että Plvap-proteiinia ilmenee ainoastaan imusolmukkeen kapselin alla olevassa imusuoniston osassa eikä ihon imusuonissa tai missään muualla laajassa imusuoniverkostossa”, kertoo tutkija, FT Kaisa Auvinen, joka vastasi tutkimuksen biokuvantamisesta.

Tutkimusryhmä osoitti valo- ja elektronimikroskopiaa hyödyntämällä, että imusolmukkeen kapselin sisäpintaa verhoavissa imusuonen soluissa on harvakseltaan koko solun paksuuden läpäiseviä kanavia. Plvap-proteiini muodosti  siivilärakenteen, joka sulkee osittain näiden kanavien suut. Jos endoteelisoluista poistettiin Plvap-proteiini, kanavien suut jäivät kokonaan auki.

Kuvantamislöydökset johtivat tutkijat kokeilemaan, miten Plvap-proteiinin puuttuminen vaikuttaisi tulehdusvasteeseen. Kun ihon alle annosteltiin vierasta proteiinia, se kulkeutui tehokkaammin imusolmukkeen sisällä olevien solujen käsiteltäväksi silloin, kun imusuonista puuttui Plvap-proteiini. Tässä tilanteessa myös sellaiset isot molekyylit, joita Plvap-siivilä normaalisti esti tunkeutumasta imusolmukkeen sisälle, pääsivät stimuloimaan puolustusjärjestelmän soluja. Samoin imusuoniston kautta imusolmukkeeseen saapuvat valkosolut siirtyivät imusolmukkeen sisäosiin paljon tehokkaammin, jos imusuonistoa rajaavien solujen kanavarakenteista puuttui Plvap-suodatin.

Ehkä uusi keino hillitä voimakkaita tulehduksia

”Tilannetta voisi verrata ihan tavalliseen keittiöaltaaseen. Lavuaarin pohjalla oleva suodatin siilaa normaalisti suurimmat roskat pois viemäriin menevästä tavarasta. Jos siivilä otetaan kokonaan pois, paljon isompia kappaleita pääsee kulkeutumaan eteenpäin. Imusolmukkeessa Plvap-proteiini vastaa siivilän metalliosaa, jossa on normaalitilassa vain pieniä aukkoja”, havainnollistaa löydöstä tutkimuksen toinen keskeinen tekijä, erikoistutkija, FT Pia Rantakari.

Tutkimuksen löydökset selittävät, miten ihon alle joutunut vierasperäinen materiaali kulkee ja suodattuu muutamassa minuutissa syvälle lähimmän imusolmukkeen sisäosiin. Siellä se joutuu automaattisesti tulehdusvastetta käynnistävien solujen käsiteltäväksi ja laukaisee suojaavan puolustusvasteen.  

”Tämä reaktio tunnetaan käytännössä ehkä parhaiten flunssan tai rokotuksen aiheuttamana imusolmukkeiden turpoamisena. Koska Plvap-suodattimen toimintaa onnistuttiin kokeellisesti säätelemään myös vasta-aineiden avulla, löydös voi tarjota mahdollisuuksia tiettyihin tulehdustauteihin liittyvän tarpeettoman voimakkaan tulehduksen hillitsemiseksi”, toteavat Auvinen ja Rantakari.

Tutkimus tehtiin Turun yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa MediCityn tutkimuslaboratoriossa professori Marko Salmen johdolla. Artikkeli julkaistiin Nature Immunology -aikakauslehdessä, joka on maailman arvostetuin immunologian alan julkaisu.

 

Kuva: Mikroskooppikuvassa näkyy imusolmuke, jossa Plvap-proteiinia (vihreä) on ytimen verisuonten lisäksi myös heti kapselin alla olevissa imusuonisoluissa. Kaikkien solujen tumat on värjätty sinisellä ja tietty valkosoluluokka violetilla.

Lisätietoja antavat

-          professori Marko Salmi, p. 02 333 7006, masalmi@utu.fi

-          FT Kaisa Auvinen, p. 02 333 7006, kakoski@utu.fi

-          FT Pia Rantakari, p. 02 333 7002, piaranta@utu.fi

Suomen Akatemian viestintä
tiedottaja Leena Vähäkylä
p. 029 5335 139
leena.vahakyla@aka.fi

Kuvat

Mikroskooppikuvassa näkyy imusolmuke, jossa Plvap-proteiinia (vihreä) on ytimen verisuonten lisäksi myös heti kapselin alla olevissa imusuonisoluissa. Kaikkien solujen tumat on värjätty sinisellä ja tietty valkosoluluokka violetilla.
Mikroskooppikuvassa näkyy imusolmuke, jossa Plvap-proteiinia (vihreä) on ytimen verisuonten lisäksi myös heti kapselin alla olevissa imusuonisoluissa. Kaikkien solujen tumat on värjätty sinisellä ja tietty valkosoluluokka violetilla.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Suomen Akatemia
Suomen Akatemia
Hakaniemenranta 6, PL 131
00531 HELSINKI

029 533 5000http://www.aka.fi/fi

Suomen Akatemia rahoittaa korkealaatuista tieteellistä tutkimusta, toimii tieteen ja tiedepolitiikan asiantuntijana sekä vahvistaa tieteen ja tutkimustyön asemaa yhteiskunnassa. Pyrimme toiminnassamme siihen, että suomalainen tutkimus uusiutuu, monipuolistuu ja kansainvälistyy. Luomme edellytyksiä tutkijankoulutukselle ja tutkijanuralle, kansainvälistymiselle ja tutkimustulosten hyödyntämiselle. Katamme kaikki tieteen ja tutkimuksen alat. Vuonna 2025 rahoitamme tutkimusta lähes 515 miljoonalla eurolla. Akatemia toimii opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla.

 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Akatemia

Rejäl satsning från Finlands Akademi på nyskapande forskning19.6.2025 08:56:58 EEST | Pressmeddelande

Finlands Akademi har fattat beslut om vilka projekt som beviljas bidrag i vinterutlysningen, Akademins stora utdelning av forskningsfinansiering. I vinterutlysningen 2025 beviljade Akademin drygt 220 miljoner euro i finansiering för ett brett spektrum av forskning inom olika vetenskapliga discipliner. Med denna summa finansieras 121 nya akademiforskare, tolv nya kliniska forskare och 269 nya akademiprojekt (räknat enligt delprojekt). Dessa mångsidiga forskningsprojekt representerar internationell spetskompetens inom sina respektive områden. Genom den banbrytande forskning som Akademin finansierar skapas kompetens som gynnar hela samhället.

Suomen Akatemialta huomattava rahoitus uutta luovaan tutkimukseen19.6.2025 08:56:58 EEST | Tiedote

Suomen Akatemia on päättänyt rahoitettavat tutkimushankkeet keskeisessä rahoitushaussaan. Rahoitusta myönnettiin talvihaussa 2025 yli 220 miljoonaa euroa kattavasti eri tieteenalojen tutkimuskokonaisuuksiin. Yhteensä Akatemia rahoittaa 121 uutta akatemiatutkijaa, 12 kliinistä tutkijaa ja 269 akatemiahanketta osahankkeet mukaan luettuna. Monipuoliset tutkimushankkeet edustavat omien tieteenalojensa kansainvälistä kärkeä. Rahoitettavalla uudella tutkimuksella luodaan osaamista koko yhteiskunnan käyttöön.

Research Council of Finland grants significant funding for innovative scientific research19.6.2025 08:56:58 EEST | Press release

The Research Council of Finland (RCF) has decided on the research projects to be funded in its main funding call. The RCF’s total funding awarded in the 2025 winter call comes to more than 220 million euros, granted for a wide range of research across different scientific disciplines. The funding goes towards 121 new Academy Research Fellows, twelve new Clinical Researchers and 269 new Academy Projects (counted by subproject). This vast array of research projects represents the international forefront of the research fields involved. The funded research will contribute to creating new knowledge and skills that will benefit society as a whole.

Finlands Akademi fattade bidragsbeslut inom programmet för idrottsforskning19.5.2025 09:17:32 EEST | Pressmeddelande

Finlands Akademis akademiprogram för idrottsforskning (ACTIVE) främjar forskningens kvalitet, förnyelse och genomslag inom fysisk aktivitet, motion och idrott. I programmets senaste ansökningsomgång fördelade Akademin totalt 2,43 miljoner euro till tre enskilda projekt och två konsortier. Inom utlysningen inkom 36 ansökningar för en total summa på nästan 18 miljoner euro.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye