Unen lyhentyminen ja univaikeudet yhä yleisiä vuorotyötä tekevillä hoitoalan ammattilaisilla
Sekä työstressi ja unen puute että yötyötä sisältävä vuorotyö on yhdistetty moniin terveysriskeihin ja sairauksiin. Karhulan tutkimukseen osallistui kolmivuorotyötä tekeviä hoitoalan ammattilaisia kunta-alalta. Tutkittavat valittiin osaston keskimääräisen ja henkilön oman työstressin tason mukaan. Näiden molempien tuli sijoittua joko ylimpään tai alimpaan työstressin neljännekseen.
Menetelminä Karhula käytti kyselyitä ja laboratoriossa suoritettua psykososiaalista stressitestiä. Kolmen viikon työvuoro- ja vapaa-ajan mittauksien aikana kerättiin sylkinäytteitä, joista analysoitiin stressin biologisia merkkiaineita sekä mitattiin autonomisen hermoston toimintaa kuvaavaa sykevälivaihtelua. Uni-valveryhmiä seurattiin unipäiväkirjan ja liikeanturin avulla ja väsymystä mitattiin vireystilatestillä.
Tutkimuksen mukaan nukahtamisvaikeudet iltavuoron jälkeen, heikompi unen laatu ennen aamuvuoroa, nokosten nukkuminen harvemmin ennen yövuoroa, alentunut vireys yövuorossa sekä voimakas väsymys aamuvuorossa heti iltavuoron jälkeen olivat yleisempiä niillä hoitajilla, joilla oli korkea työstressi kuin niillä, joilla työstressitaso oli matala.
Unenaikainen fysiologinen palautuminen ei ollut yhteydessä työstressin tasoon. Stressaavaan tilanteeseen reagointi laboratoriossa erosi yksilöiden välillä suuresti, mutta tutkimuksessa havaittiin vain viitteitä stressihormoni kortisolin erityksen lisääntymisestä stressaavassa tilanteessa korkean työstressin hoitajilla.
Korkean työstressin hoitajilla oli useammin nopeita paluita iltavuorosta aamuvuoroon ja yksittäisiä vapaapäiviä sekä kokemus heikoista mahdollisuuksista vaikuttaa omiin työaikoihinsa. Useista aikaisemmista tutkimuksista poiketen työstressi ei ollut yhteydessä korkeampaan työtuntien tai yövuorojen määrään.
Tutkimuksen perusteella unen lyhentyminen ja lievät univaikeudet ovat hyvin yleisiä vuorotyötä tekevillä hoitoalan ammattilaisilla. Lisäksi korkea työstressi oli yhteydessä eri työvuoroihin liittyviin univaikeuksiin ja voimakkaaseen väsymykseen. Riittävä uni ja ergonominen työvuorosuunnittelu ja taaksepäin kiertävän vuorojärjestelmän välttäminen näyttäisivät auttavan hoitotyöntekijöitä selviämään työkuormituksesta. Tutkimus antaa viitteitä siitä, että parantamalla vaikutusmahdollisuuksia työaikoihin ja työn sisältöön voidaan edesauttaa hoitoalan työntekijöiden työssä jaksamista.
Kati Karhula väittelee käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa psykologian alalta aiheesta Association of job strain with sleep and psychophysiological recovery in shift working health care professionals. Väitöstilaisuus järjestetään 6.3. klo 12:00 Helsingin yliopiston päärakennuksen auditoriumissa XII (Unioninkatu 34).
Väitöskirjaa myy Työterveyslaitoksen kirjakauppa, www.ttl.fi/bookstore, kirjakauppa@ttl.fi. Väitöksen tiivistelmä on sähköisesti luettavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-261-520-6
Väittelijän yhteystiedot:
Kati Karhula, puh. 040 542 5694, s-posti kati.karhula@ttl.fi
Kati Karhula on syntynyt Mäntsälässä ja kirjoittanut ylioppilaaksi Salpausselän urheilulukiosta. Hän on valmistunut fysioterapeutiksi Jyväskylän ammattikorkeakoulusta (2001) ja terveystieteiden maisteriksi Jyväskylän yliopistosta (2005). Hän on toiminut tutkimus- ja opetustehtävissä Jyväskylän ja Kuopion yliopistoissa (nykyisin Itä-Suomen yliopisto) ja on työskennellyt tutkijana Työterveyslaitoksella vuodesta 2008 alkaen.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Kati Karhula, puh. 040 542 5694, s-posti kati.karhula@ttl.fi
----
Anna Maria Peltonen
tiedottaja
PL 33, 00014 Helsingin yliopisto
puh. 050 406 2047, s-posti maria.peltonen@helsinki.fi
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Missä ovat pääkaupunkiseudun monimuotoisimmat ja saavutettavimmat viheralueet?9.5.2025 06:50:00 EEST | Tiedote
Tuoreen tutkimuksen tulokset osoittavat, että viheralueet, jotka ovat tärkeitä luonnon monimuotoisuuden kannalta, eivät aina ole samoja kuin ne, jotka ovat tärkeitä saavutettavuuden kannalta. Uudet menetelmät auttavat tunnistamaan viheralueiden merkittävyyden eri näkökulmista.
Preeria laajeni ja kutistui – uusi tutkimus paljastaa muinaisen ilmastonmuutoksen syyt8.5.2025 07:57:06 EEST | Tiedote
Pohjois-Amerikan pitkä kuivuuskausi heti jääkauden jälkeen on ollut tiedossa jo pitkään. Uusi tutkimus osoittaa, että ankaran ilmaston aiheutti maapallon kiertoradan muutos.
Helsingin yliopisto palkitsi neljä ansiokasta väitöskirjaa6.5.2025 20:00:00 EEST | Tiedote
Mattia Cordiolin, Paavo Huotarin, Ita Puuseppin ja Ina Satokankaan väitöskirjat käsittelivät biopankkeja, Vanhaa Testamenttia, koululaisten matematiikan taitojen kehitystä ja luonnon monimuotoisuutta.
KUTSU 7.-9.5.2025: Kansainväliseen vammaistutkimuksen konferenssiin 700 osallistujaa6.5.2025 10:37:32 EEST | Kutsu
Nordic Network on Disability Research (NNDR), Helsingin yliopisto, Suomen vammaistutkimuksen seura sekä Kehitysvammaliitto järjestävät kansainvälisen vammaistutkimuksen konferenssin 7.–9. toukokuuta Helsingin yliopistossa (Fabianinkatu 33 ja yliopistonkatu 3).
Ovatko maataloudessa käytettävät kasvinsuojeluaineet uhka myös ympäröivälle luonnolle?5.5.2025 12:29:02 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkimus osoitti, että kasvinsuojeluaineilla voi olla negatiivisia vaikutuksia maatalousympäristöissä eläviin lajeihin, jotka eivät ole aineiden varsinaisia kohteita. Vaikutukset kuitenkin vaihtelivat suuresti riippuen testatusta kasvinsuojeluaineesta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme