Loistauti romahdutti viherpeippokannan

Trichomonas gallinae -alkueläimen aiheuttama loistauti on vähentänyt viherpeippokantaa etenkin Etelä-Suomessa, jossa pesimäkanta on pudonnut noin puoleen ja talvikanta kolmannekseen vuosina 2006–2010. Keski-Suomessa taantuminen on vähäisempää ja Pohjois-Suomessa määrät eivät ole laskeneet. Luonnontieteellisen keskusmuseon tämän talven talvilintulaskennat osoittavat, että taantuma on jatkunut myös viime vuodesta.
– Taantuminen on ollut järkyttävän nopeaa, ja se täyttäisi jo reilusti uhanalaisuusluokituksen kriteerit, toteaa linnustonseurannasta vastaava intendentti Aleksi Lehikoinen Luonnontieteellisestä keskusmuseosta Luomuksesta.
Linnuilla havaittava loinen ei tartu ihmisiin tai kotieläimiin. Loista on esiintynyt Euroopassa jo pitkään kyyhkysillä ja petolinnuilla, mutta peippolinnuilla se havaittiin ensimmäisen kerran Britanniassa vasta vuonna 2005. Tämän jälkeen epidemia on levinnyt kohti koillista, ja loinen löydettiin ensikertaa Suomessa 2008. Tautia on tavattu Suomessa satunnaisesti myös muilla lintulajeilla.
– Loisen aiheuttama tulehdus estää lintua nielemästä, joten linnut kuolevat lopulta nälkään. Tauti tarttuu, kun terveet yksilöt syövät ravintoa, joka on sairaiden lintujen suun eritteiden tahraamaa, kertoo tutkija Marja Isomursu Elintarviketurvallisuusvirasto Evirasta.
Pakkanen kuitenkin tappaa loisen nopeasti, ja tämän takia sitä esiintyy Suomessa vain lämpiminä kuukausina. Ihmiset voivat myös estää taudin leviämistä, koska loinen leviää helpoiten paikoissa, joissa ruokailee useita viherpeippoja samalla paikalla.
– Lintujen ruokinta tulisi aloittaa vasta kun kunnollinen pakkaskausi alkaa. Erityisen tärkeää tämä on paikoilla, jossa esiintyy säännöllisesti viherpeippoja. Taudin vaikutuksien seuraamiseksi säännölliset lintulaskentatiedot ja ilmoitukset sairaista linnuista Eviralle ovat tärkeitä, Lehikoinen kertoo.
Lisätietoja:
Intendentti Aleksi Lehikoinen, Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS
aleksi.lehikoinen@helsinki.fi, 0503182340
Tutkija Marja Isomursu, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira
marja.isomursu@evira.fi, 040 512 1248
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Laura HiisivuoriTiedottaja, LUOMUS
Puh:+358 576 2960laura.hiisivuori@helsinki.fiKuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Noin joka seitsemäs hakija pääsi sisään Helsingin yliopistoon3.7.2025 09:42:00 EEST | Tiedote
Yhteishaussa Helsingin yliopistoon valittiin 4 703 uutta opiskelijaa. Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto ensisijaisten hakijoiden määrän sekä hakijoiden kokonaismäärän perusteella.
Kaasuvuoto aloittaa haavan korjauksen kasveissa2.7.2025 18:01:00 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat löytäneet mekanismin, jonka avulla kasvit korjaavat suojaavan uloimman kerroksensa, korkkisolukon. Tällä löydöllä voi olla merkittäviä vaikutuksia maatalouteen ja elintarvikkeiden säilyvyyteen. Etyleenin ja hapen diffuusio haavan läpi käynnistää kasvin luonnollisen paranemisprosessin.
Kaksoisvalohoito vähentää ikenien verenvuotoa ja tulehdusta hammasimplanttien ympärillä1.7.2025 09:59:32 EEST | Tiedote
Kaksoisvalohoito (Lumoral) tarjoaa kotikäyttöön turvallisen ja tehokkaan vaihtoehdon implanttien ympäristön tulehduksen hallintaan ilman antibiootteja.
Tutut maatalousympäristön linnut vähenevät, eteläiset yleislajit runsastuvat30.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Moni tuttu lintulaji harvinaistuu entisestään. Varpusia ja kuoveja on nyt vähemmän kuin koskaan aiemmin. Toisaalta monien eteläisten lajien voittokulku jatkuu. Mustarastaita ja peukaloisia esiintyy ennätysmäisen runsaasti.
Panimoteollisuuden sivuvirroista terveellisiä elintarvikkeita27.6.2025 13:02:54 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat keksineet innovatiivisen ja kestävän tavan hyödyntää mäskiä ja muita panimoteollisuuden sivutuotteita muokkaamalla niistä hyödyllisiä elintarvikkeita.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme