Kohti avaruuspurjehdusta; Nyt on tuotettu kilometrin mittainen sähköpurjelieka
Sähköinen aurinkotuulipurje eli sähköpurje koostuu pitkistä ja ohuista (25-50 mikrometriä) sähköä johtavista alumiinilangoista valmistetuista lieoista. Täysikokoisessa purjeessa liekoja voi olla jopa 100 kappaletta, joista jokaisen pituus on 20 kilometriä. Aluksessa on lisäksi korkeajännitelähde ja elektronitykki, joka ampuu pois elektroneja ja luo liekoihin positiivisen varauksen. Varattujen liekojen sähkökenttä ulottuu noin 100 metriä ympäröivään aurinkotuuliplasmaan. Aurinkotuulen varatut hiukkaset törmäävät tähän kenttään, jolloin syntyy vuorovaikutus, joka siirtää aurinkotuulesta liikemäärää avaruusalukseen. Verrattuna muihin menetelmiin, kuten ionimoottoreihin, sähköpurje tuottaa massaansa ja tehontarpeeseensa nähden runsaasti työntövoimaa. Koska purje ei kuluta ajoainetta, sen toiminta-aika on periaatteessa rajaton.
Sähköpurje herättää suurta kiinnostusta avaruuspiireissä, mutta tähän mennessä on ollut epäselvää, pystytäänkö sen tärkeimpiä osia eli pitkiä ja ohuita metalliliekoja tuottamaan.
- Helsingin yliopiston ryhmä on tiettävästi ensimmäinen maailmassa, joka käyttää ultraäänihitsausta lankojen liittämiseen toisiinsa lieaksi, kertoo ryhmän johtaja, professori Edward Hæggström fysiikan laitokselta.
Yksittäinen metallilanka ei kelpaa sähköpurjelieksi, koska kaikkialla avaruudessa lentävät mikrometeoroidit katkaisisivat sen nopeasti. Tästä syystä lieka täytyy valmistaa useasta langasta liittämällä niitä yhteen noin senttimetrin välein [kuva 1]. Silloin mikrometeoroidit saavat katkoa yksittäisiä lankoja ilman, että koko lieka katkeaa.
Liekatehdas on tuottanut kilometrin alumiiniliekaa
Elektroniikan tutkimuslaboratorio aloitti tuotanto-ongelman pohtimisen 4 vuotta sitten. Kansainvälisten ultraäänihitsauksen asiantuntijoiden mielipide oli tuolloin, että ohuiden lankojen yhteen liittäminen toisiinsa ei ole mahdollista. Nyt tuotettu kilometrin pituinen lieka, jossa on noin 90 000 ultraäänihitsausta, kuitenkin osoittaa, että menetelmä toimii ja että pitkien sähköpurjeliekojen tuotanto on mahdollista.
Lankaa tuotetaan täysin automatisoidulla liekatehtaalla, ryhmän itse kehittämällä ja rakentamalla elektronisesti ohjattavalla hienomekaanisella laiteella. [kuva 2]. Liekatehdas Kumpulan tiedekampuksella on liitetty muokattuun kaupalliseen ultraäänihitsauskoneeseen. Ultraäänihitsaus on elektroniikkateollisuudessa laajasti käytetty menetelmä, mutta normaalisti sitä sovelletaan langan liittämiseen alustaan.
- Tehtävämme on haastava, koska ohuiden lankojen pitäminen tarkasti ja toistuvasti täsmälleen oikeassa asennossa ei ole helppoa, sanoo laboratoriossa työskentelevä Timo Rauhala.
Liekaa tuotetaan nyt noin 3 metriä tunnissa. Sen laatu varmistetaan optisesti reaaliaikaisella mittauksella, joka tarkastaa jokaisen yksittäisen liitoksen kiinnittymisen. Tulevaisuudessa tuotantonopeutta on tarkoitus nostaa ja hitsausten laatu mitata tuotantoprosessin aikana.
Liekatehtaan tuotteet pääsevät pian tositoimiin avaruudessa. Ensimmäinen on ESTCube-1 -satelliitti, virolainen piensatelliitti, joka laukaistaan maaliskuussa 2013. ESTCube-1 avaa avaruudessa 15 metrin pituisen liean ja mittaa siihen kohdistuvan sähköpurjevoiman. Tämä on uraauurtavaa, koska tähän mennessä teoreettisesti ennustettua sähköpurjevoimaa ei ole vielä kokeellisesti mitattu.
Seuraavana vuorossa on Aalto-yliopiston piensatelliitti Aalto-1, joka laukaistaan 2014 ja joka avaa 100 metrin pituisen liean.
Avatut lieat pidetään avaruudessa suorina keskipakoisvoiman avulla, jonka suuruus täysikokoisessa sähköpurjeessa on noin 5 grammaa. Helsingin yliopistossa tuotetun sähköpurjeliean lanka-lankahitsaukset kestävät noin 10 gramman vedon.
Lisätietoja:
http://www.electric-sailing.fi
http://www.estcube.eu
https://wiki.aalto.fi/display/SuomiSAT/Etusivu
Kuvat pyynnöstä: minna.merilainen@helsinki.fi.
Kuva 1. Liekaa useasta langasta liitettynä noin senttimetrin välein, lähikuvassa yksittäinen liitos elektronimikroskoopilla kuvattuna. Kuvaajina Henri Seppänen & Sergiy Kiprich.
Kuva 2. Lankaa tuottava elektronisesti ohjattava hienomekaaninen laite. Kuvaaja Timo Rauhala.
Lisätietoja antavat Timo Rauhala, puhelin 045 673 5741, Henri Seppänen, puhelin 050 413 3778, ja Edward Hæggström, puhelin 044 55 88 878.
Ystävällisin terveisin
Minna Meriläinen-Tenhu, tiedottaja, puhelin (09) 191 51042
Avainsanat
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Lupaava uusi menetelmä hopean irrottamiseen elektroniikkajätteistä – munkkirasva liuottaa ja erottelee hopean romusta12.5.2025 06:00:00 EEST | Tiedote
Rasvahapot toimivat liuottimena. Prosessi vaatii lisäksi valoa ja laimennettua vetyperoksidia. Uuden menetelmän myötä voidaan turvata hopean saanti ja vähentää ympäristön kuormitusta.
Missä ovat pääkaupunkiseudun monimuotoisimmat ja saavutettavimmat viheralueet?9.5.2025 06:50:00 EEST | Tiedote
Tuoreen tutkimuksen tulokset osoittavat, että viheralueet, jotka ovat tärkeitä luonnon monimuotoisuuden kannalta, eivät aina ole samoja kuin ne, jotka ovat tärkeitä saavutettavuuden kannalta. Uudet menetelmät auttavat tunnistamaan viheralueiden merkittävyyden eri näkökulmista.
Preeria laajeni ja kutistui – uusi tutkimus paljastaa muinaisen ilmastonmuutoksen syyt8.5.2025 07:57:06 EEST | Tiedote
Pohjois-Amerikan pitkä kuivuuskausi heti jääkauden jälkeen on ollut tiedossa jo pitkään. Uusi tutkimus osoittaa, että ankaran ilmaston aiheutti maapallon kiertoradan muutos.
Helsingin yliopisto palkitsi neljä ansiokasta väitöskirjaa6.5.2025 20:00:00 EEST | Tiedote
Mattia Cordiolin, Paavo Huotarin, Ita Puuseppin ja Ina Satokankaan väitöskirjat käsittelivät biopankkeja, Vanhaa Testamenttia, koululaisten matematiikan taitojen kehitystä ja luonnon monimuotoisuutta.
KUTSU 7.-9.5.2025: Kansainväliseen vammaistutkimuksen konferenssiin 700 osallistujaa6.5.2025 10:37:32 EEST | Kutsu
Nordic Network on Disability Research (NNDR), Helsingin yliopisto, Suomen vammaistutkimuksen seura sekä Kehitysvammaliitto järjestävät kansainvälisen vammaistutkimuksen konferenssin 7.–9. toukokuuta Helsingin yliopistossa (Fabianinkatu 33 ja yliopistonkatu 3).
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme