Rocklyriikat ja mediatekstit rakentavat aitoa ”Eva Dahlgrenia”

Mitä on ”aito” rock? Voidaanko esiintyjää pitää autenttisena, jos hän on kaupallinen? Millaisia merkityksiä on naiseudella ja mieheydellä rock-alalla ja rockjournalismissa? Ja miten Eva Dahlgren on luovinut tässä ristiaallokossa?
Anna Biström selvitti väitöstutkimuksessaan, miten kuva Eva Dahlgrenista ja hänen taiteilijuudestaan on kehittynyt vuosina 1980–2000. Tutkimusmateriaalina oli kymmenen laulun sanoitusta sekä 73 artikkelia, haastattelua ja musiikkiarvostelua ruotsalaisista ja suomenruotsalaisista lehdistä.
Kuka rakentaa kuvaa?
Väitöskirja osoittaa, että sekä taiteilija itse että rocktoimittajat rakentavat käsityksiä Eva Dahlgrenista ja hänen taiteilijuudestaan.
– Eva Dahlgren rakentaa kuvaa itsestään laulujensa sanoituksilla ja antamillaan haastatteluilla, ja rocktoimittajat puolestaan tekevät sen tulkitsemalla hänen sanomaansa ja välittämällä sitä eteenpäin, Biström sanoo.
Lauluissa kuten Ängeln i rummet ja Vem tänder stjärnorna keskeistä on intiimi, rakastava puhuttelu. Toisaalta esimerkiksi laulu Jag ger mig inte nostaa esiin kapinallisen, teräväpuheisen Eva Dahlgrenin, kun taas Tårar över jord on sanomaltaan poliittinen. On myös yksittäisiä esimerkkejä teksteistä, joissa esiintyy leikkisämpi ja parodioiva suhde ”oikeaan” Eva Dahlgreniin.
Aitouden ihanne dominoi rock-alaa
Yleisölle sekä tietoisesti että tiedostamatta välitetyt kuvat vaikuttavat suuresti artistin imagoon.
– Populäärimusiikin tutkimuksessa törmää useasti aitouden käsitteeseen. Akateemisen kontekstin ulkopuolella puhutaan yleensä esiintyjän ”uskottavuudesta”, joka on artistien tavoite.
Eva Dahlgren etsii ja pohtii autenttisuutta jatkuvasti. Aitous ilmenee eri tavalla eri lauluissa, eri hetkillä ja eri yhteyksissä. Joskus se esiintyy poliittisena kannanottona, joskus henkilökohtaisena tunnustuksena ja täytenä avoimuutena.
– Tutkimani lehdistömateriaali ja laulujen sanoitukset ovat yllättävän yksimielisiä ja vahvistavat voimakkaasti toistensa kuvaa Eva Dahlgrenista – siis autenttisesta Eva Dahlgrenista, vaikka lehdistössä toisinaan myös kyseenalaistetaan Dahlgrenin aitous.
Koko ruotsinkielisen väitöskirjan Att göra äkthet. Skapandet av ”Eva Dahlgren” i pressens rockjournalistik och i Dahlgrens rocktexter åren 1980–2000 voi lukea verkossa:
https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/153033/attgoraa.pdf?sequence=1
Anna Biström väitteli 20.2.2015 Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa. Vastaväittäjänä oli professori Anna Williams Uppsalan yliopistosta ja kustoksena professori Ebba Witt-Brattström.
Lisätietoja: Anna Biström, puhelin 0400 729 412, anna.bistrom@helsinki.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tiedottaja Suvi Uotinen, puhelin 050 329 0914, suvi.uotinen@helsinki.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Lapsuuden ystävyyssuhteiden puute altistaa itsemurha-ajatuksille yli 50-vuotiailla3.9.2025 08:30:00 EEST | Tiedote
Lapsuuden epäsuotuisat olosuhteet lisäävät itsemurha-ajatusten riskiä myöhemmällä iällä, ilmenee Helsingin yliopiston kansainvälisestä tutkimuksesta.
Majavat ovat palanneet metsämaisemaan ja elvyttävät sen luontoa2.9.2025 15:58:23 EEST | Tiedote
Pitkäaikainen tutkimus yli 50 vuoden ajalta kuvaa miten Evolle palanneet majavat ovat monimuotoistaneet elinympäristöjä. Se kertoo niiden merkittävästä roolista niin kutsuttuina ekosysteemi-insinööreinä, jotka mahdollistavat laajemman lajikirjon alueella.
Rikoslain ihmiskäsitys on ristiriitainen ja luo epäoikeudenmukaisuutta2.9.2025 08:30:32 EEST | Tiedote
Rikosoikeutta ohjaavat ajatukset perustuvat enemmän politiikkaan ja moraaliin kuin tutkittuun tietoon, sanoo Esko Yli-Hemminki, jonka väitöstutkimus käsittelee rikosoikeuden ihmiskäsitystä.
Päiväaktiivisten yöperhosten suuremmat kuuloelimet kyseenalaistavat olettamukset niiden evoluutiosta28.8.2025 07:50:00 EEST | Tiedote
Tutkijat tekivät odottamattoman löydön: päiväaktiivisilla yöperhosilla on suuremmat korvat kuin niiden yöaktiivisilla sukulaisilla. Havainto on yllättävä, koska päiväaktiiviset lajit eivät joudu kaikuluotaavien lepakoiden saalistamiksi.
Helsingin yliopiston Esa Hämäläinen: T&K-sovusta luopuminen olisi kohtalokas virhe – kasvu syntyy tutkimuksesta, ei leikkauksista27.8.2025 13:00:58 EEST | Tiedote
Ensi viikon budjettiriihessä hallituksella on mahdollisuus vahvistaa kasvun ja kilpailukyvyn edellytyksiä pitämällä kiinni historiallisesta T&K-sopimuksesta. Valtiovarainministeriön esitys sopimuksen lykkäämisestä olisi askel väärään suuntaan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme