Lohet nousevat kudulle entistä nuorempina - saaliissa yhä enemmän pieniä koiraslohia

Luonnonvarakeskuksen tutkimuksessa selvitettiin yhdeksän Pohjanlahden alueen lohikannan kutupopulaation ikä- ja sukupuolijakaumien eroja vuosien 2000–2009 merisaaliista. Näiden nykyisten lohikantojen tietoja verrattiin myös vanhoihin aineistoihin ruotsalaisten Kalixjoen ja Lulejoen lohikannoista 1930-luvulta, jolloin ei vielä ollut kalanviljelyä eikä avomerikalastusta.

Tutkimuksen mukaan nykyisin pääosa, lähes 70 prosenttia, koiraista tulee kudulle jo yhden meressä vietetyn vuoden jälkeen, noin 60 cm mittaisina. Naaraista pääosa, liki 80 prosenttia, saapuu kudulle kahden merivuoden jälkeen, noin 80 cm mittaisina. Sekä koiraiden että naaraiden keskimääräinen sukukypsyysikä on muuttunut huomattavasti 1930-luvun tilanteesta, jolloin ensimmäisen merivuoden koiraita oli vain noin 30 prosenttia ja vanhempia yli toisen merivuoden naaraita jopa yli 50 prosenttia. Eri sukupuolten kutuiässä ei aiemmin ollut yhtä suurta eroa kuin nyt. Koiraiden sukukypsyysikä aleni edelleen hieman tutkimusjaksolla 2000–2009, mutta naarailla vastaavaa muutosta ei uudemmassa aineistossa enää havaittu.   

Vuosien 2000–2009 tutkimusaineistossa suurten, neljännen ja viidennen merivuoden lohien osuus oli hyvin pieni, vain alle prosentin. Lisäksi saaliissa oli enemmän nuorena kudulle tulleita koiraita kuin naaraita, mikä edelleen pienensi saaliskalojen keskimääräistä kokoa.

Viljellyt lohet kutevat nuorina

Tutkimuksen mukaan viljellyt kalat kutevat luonnonvaraisia lohia nuorempina. Lisäksi eroja on näiden ryhmien sisällä eri jokien lohikantojen välillä.

Viljeltyjen kantojen kutupopulaatiossa ei havaittu lainkaan yli kolmen merivuoden lohia. Koiraissa kolmevuotiaana kutevia oli vain noin 3 prosenttia ja naaraissakin vain noin 12 prosenttia. Kaikkein nuorimpina tutkituista nykyisistä lohikannoista kutevat viljellyt Iijoen lohet ja vanhimpina ruotsalaiset Byskejoen lohet. Iijoen viljellyssä kannassa esiintyi jopa yli 15 prosenttia yleensä hyvin harvinaisia ensimmäisen merivuoden ikäisiä sukukypsiä naaraita.

Tutkimus osoitti, että Pohjanlahden lohikantojen kudulle nouseva populaatio on nuorentunut ja muuttunut koirasvoittoiseksi.  Kalanviljely on yksi tähän kehitykseen vaikuttava tekijä, mutta eri jokien lohikantojen välillä on silti edelleen havaittavissa myös evoluution aiheuttamia eroja sukukypsyysikäjakaumissa. Kalanviljelyn lisäksi merikalastus ja meriympäristön tila vaikuttavat kutupopulaation ikärakenteeseen.

Artikkeli Itämeren lohikantojen välisistä sukukypsyyseroista