Mediainfo turvakodilla 5.3: Helsingissä jää yli 100 perheväkivallan uhria ilman turvakotipaikkaa

Aika: to 5.3.klo 10-.11.30
Paikka: Pääkaupungin turvakoti , Steniuksentie 20, 00320 Helsinki
Järjestäjä:Pääkaupungin turvakoti ry, Ensi- ja turvakotien liitto
Lisätiedot: tiedotuspäällikkö Mikko Savelainen, puh. 040 5877 278

Suurin osa saa apua, mutta kaikki eivät mahdu turvakotiin

Pääkaupungin turvakodista sai viime vuonna apua 426 (236 lasta ja 190 aikuista) perhe- tai lähisuhdeväkivallan uhria. Määrä on kasvanut viimeisen kahden vuoden aikana noin viidenneksellä ja aiheuttaa sen, että kaikki eivät mahdu turvakotiin. Viime vuonna turvakotijaksoa ei voitu aloittaa 143 tapauksessa, koska turvakoti oli täynnä.
Turvakodin palveluiden ulkopuolelle jäi sekä perheitä, että yksin tulevia henkilöitä. Pääkaupungin turvakoti ry:n turvakodin käyttöaste oli 107 prosenttia. Turvaa tarvitsevien tarpeisiin on vastattu käyttämällä siirtymätilanteissa tilapäisesti lisäpaikkoja.
- Joka viidennelle, jota ei ole voitu ottaa vastaan, on saatu turvakotipaikka Vantaalta, muille on pyritty varaamaan paikka heti, kun tilaa on. Osa on jouduttu käännyttämään kaupungin sosiaalitoimen tai lastensuojelun puoleen, sanoo Pääkaupungin turvakoti ry:n toiminnanjohtaja Karola Grönlund.
Pääkaupungin turvakoti on ainoa, julkinen turvakoti Helsingin ja Espoon alueella. Lähimmät turvakodit löytyvät Vantaalta ja Porvoosta. Suomi on sitoutunut noudattamaan Euroopan neuvoston naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemistä koskevaa yleissopimusta, jonka suositus on yksi perhepaikka 10 000 asukasta kohden. Pelkästään Helsingissä tämä suositus velvoittaisi 60 turvakotipaikkaan, kun Pääkaupungin turvakodissa niitä on 10.
-Täysi turvakoti on hyvä merkki siitä, että ihmiset saavat kaipaamaansa apua. Perheväkivalta ei ole vain lyöntejä ja mustelmia. Se saattaa ilmetä myös alistamisena, nöyryyttämisenä ja muina henkisen väkivallan muotoina, jolloin väkivallan kohde kärsii ahdistuksesta tai peloista. On viisasta ja rohkeaa hakea apua, sillä väkivalta usein pahenee jatkuessaan, Grönlund sanoo.

Valtion rahoitus ei riitä uusille turvakotipaikoille

Vuoden alusta voimaan tullut valtion rahoitus turvakodeille madaltaa avun hakemisen kynnystä.
- Valtion rahoitus on erinomainen edistysaskel, sillä turvakotipalvelut ovat nyt apua tarvitsevalle täysin maksuttomia, joten raha ei ole este avun hakemisella, sanoo Ensi- ja turvakotien liiton toimitusjohtaja Riitta Särkelä.
Pääkaupunkiseudulla tilanne saattaa kuitenkin vaikeutua entisestään, sillä nykyinen määräraha on riittämätön toiminnan laajentumiseen.
- Valtion rahoituksen tuoma vakaus on työlle ja sen kehittämiselle aivan olennainen. Kuitenkin nykyisten turvakotien lisäksi tarvitaan uusia paikkoja myös Itä- ja Pohjois-Suomeen. Suomea on arvosteltu siitä, että väkivallan määrään nähden turvakotipaikkoja on liian vähän ja ne eivät sijoitu riittävän kattavasti koko maan alueelle. Uusiin turvakotipaikkoihin määräraha ei riitä. Nykyiselle turvakotiverkostolle ja sen laajentamiselle maan kattavaksi, on varmistettava valtion talousarviossa riittävä rahoitus, sanoo Ensi- ja turvakotien liiton puheenjohtaja Tuula Haatainen.
Palveluiden parantamiseen Suomea velvoittaa Istanbulin sopimus, joka on Euroopan neuvoston naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan vastainen yleissopimus. Järjestöt ovat kritisoineet, että hallituksen esitys ei täytä Istanbulin sopimuksen velvoitteita. Suomessa on noin 120 turvakotipaikkaa, kun suosituksen mukaan niitä pitäisi olla 500.
- Lain toimeenpano on valmisteltava niin, että olemassa olevaa turvakotitoimintaa ei vaaranneta, Haatainen sanoo.

Selvitys turvakotien vaikutuksesta:

Turvakoti auttaa tehokkaasti, avun hakeminen vaikeaa

Turvakodit auttavat tehokkaasti, mutta niihin hakeutumisessa on esteitä. Tietämättömyys väkivallan vaarallisuudesta, virheelliset käsitykset turvakodista ja ympäristön asenteet vaikuttavat siihen, että väkivaltaan ei haeta apua tai päätöksenteko turvakotiin lähtemisestä lykkääntyy. Merkittävänä syynä on myös leimautumisen pelko.
Monille viimeisen sysäyksen lähteä turvakotiin antaa lapset, heihin kohdistuva väkivalta tai sen uhka sekä huoli heidän selviytymisestään. Tiedot käyvät ilmi YTT Auli Ojurin ja Lapin yliopiston professori, dosentti Merja Laitisen tekemästä selvityksestä, jossa haastateltiin 22 Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistysten turvakodeista apua hakenutta henkilöä.
Turvakoteja käyttää vain hyvin pieni osa väkivaltaa kokeneista. Tätä selittävät palveluiden puute ja suuri kynnys hakea apua. Väkivaltaongelman alkuvaiheessa apua haetaan etenkin, julkisen palvelujärjestelmän eri auttajatahoilta.
Selvityksen mukaan apua hakeneiden kokemukset turvakodeista saadusta avusta ja tuesta olivat erittäin myönteisiä ja turvakotien tarve ja tärkeys tulivat vakuuttavasti ilmi. Haastateltavat nostivat keskeisimmäksi auttavaksi asiaksi turvallisen ihmisen läsnäolon; turvakodissa työntekijät olivat läsnä koko ajan. Fyysisen turvallisuuden tunteen merkitys tuli selvästi esille. Turvakodissa yhdistyvät turva ja turvaamisen käytännöt sekä väkivallasta selviytymiseen tähtäävä auttamistyö. Lisäksi haasteltavat arvostivat sitä, että turvakodin työntekijät auttoivat käytännön asioiden järjestelyssä, kuten esimerkiksi oikeudellisissa asioissa, rikosilmoitusten tekemisessä, lähestymiskieltojen hakemisessa tai tarvittaessa avioeron vireillepanossa. Myös toisilta, samaa kokeneilta saatu vertaistuki koettiin hyvin tärkeäksi.
Keskeinen ulottuvuus turvakotityössä on myös lasten auttaminen. Haastatellut kertoivat, että heidän lapsissaan tapahtui myönteistä muutosta turvakodissa. Tutkijat muistuttavat kuitenkin siitä, että lapsinäkökulman huomioiminen vaatii tietoista työtä, jotta perheväkivaltatilanteissa lapsi ei jää aikuisten asioiden varjoon. Vanhemmuuden tukeminen koettiin myös varmistuksen saamisena sille, että väkivallasta huolimatta on kyennyt selviytymään äitinä tai isänä.