Työttömyydessä mennään aallon pohjalta kohti sen harjaa

- Yksilöt eivät siten ole joko aktiivisia tai passiivisia, vaan selviytymisen tyyppi voi 3-4 vuoden aikana edetä hyvää selviytymistä indikoivasta aktiivisesta toiminnasta työmarkkinoilla kasautuneiden epäonnistumisten jälkeen vetäytymiseen ja siitä mahdollisuuksien menettämisen kokemuksen jälkeen alistumiseen, Raito toteaa. - Tämä ei kuitenkaan ole päätepiste, vaan uusien mahdollisuuksien havaitsemisen työmarkkinoilla, niihin tarttumisen ja onnistumisten jälkeen voidaan jälleen palata selviytyjän rooliin.

Työttömyydessä selviytymistä ajassa etenevinä prosesseina on aikaisemmin tutkittu varsin vähän. Raidon pitkittäisaineistoon perustuva väitöstutkimus tuottaa lamakontekstissa uutta tietoa. Lisäksi ammattitaustan, uralla kertyneen osaamisen ja niihin nojaavan ammatti-identiteetin merkitys toimittajien ja päälliköiden selviytymisstrategioiden ja työmarkkinatoiminnan perustana on myös pitkittyvässä työttömyydessä uusi tulos.

 – Työttömyyden ongelma yritettiin molemmissa ammattiryhmissä toistuvasti ratkaista työuran mukaiseen osaamiseen ja identiteettiin tukeutuen ja sen mukaista toimittajan tai päällikön paikkaa tavoitellen. Ammatillinen uudelleensuuntautuminen on työttömänä yksilötasolla suurempi muutosasetelma kuin yleisesti on otaksuttu, Raito sanoo.

Työttömyyden kokemusta muovaavista tekijöistä selviytymistä edisti kohtuullisena säilyvä taloustilanne.

- Ansiosidonnainen työttömyysturva piti työttömyyden kokemuksen suhteellisen kurjistumisen alueella, mutta perusturvalla elämiseen liittyi absoluuttisen kurjistumisen piirteitä. Selviytymistä edisti myös hyväksi koettu sosiaalinen tuki perheessä, läheissuhteissa ja muussa vuorovaikutuksessa.

Raidon tutkimus tukee käsitystä yksilöiden pyrkimyksestä selviytyä ja elättää itsensä ja perheensä ansiotyötä tekemällä tai yrittämällä.

- Tehokkainta yhteiskunnallista tukemista on tarjota selviytymiselle mahdollisuuksia. Mahdollisuus selviytymiseen koetaan sinänsä kannustavaksi, kun taas sanktioita ei koeta kannustavina, Raito sanoo.

Raidon tutkimus saattaa hyvinkin päteä myös nykytaantumaan, sillä tutkimuksensa seurantakyselyn hän toteutti vuonna 2011.

Petteri Raito väittelee 25.1. valtiotieteellisessä tiedekunnassa sosiologian alaan kuuluvasta aiheesta Toimittajien ja keskijohdon kokemukset ja selviytyminen työttömyydessä 1990-luvun alkupuolen laman aikana: Ammattiryhmiä vertaileva pitkittäistutkimus. Väitöstilaisuus järjestetään klo 11 Helsingin yliopiston päärakennuksen auditoriossa XII.

Väittelijän yhteystiedot:

puh. 040 728 4615, s-posti petteri.raito@helsinki.fi