Valtakunnan metsien inventointi: Puuvarat mahdollistavat hakkuiden lisäyksen

18.3.2015 12:48:02 EET | Luonnonvarakeskus | Tiedote

Jaa

Valtakunnan metsien 11. inventoinnin tulokset ovat valmistuneet. Tuoreimpien mittausten mukaan puuston määrä on 2,4 miljardia kuutiometriä ja vuotuinen kasvu 105,5 miljoonaa kuutiometriä. Metsien ikärakenne ja täysimääräinen puusto mahdollistavat kasvun hyvän tason. Edelliseen inventointiin verrattuna metsät ovat varttuneet – nuoria harvennusmetsiä on siirtynyt varttuneempiin kehitysvaiheisiin enemmän kuin viime vuosien hakkuiden tasolla on syntynyt nuoria metsiä.

Metsän monimuotoisuuden kannalta tärkeän lahopuuston määrä on kasvanut Etelä-Suomessa, mutta näyttäisi vähentyneen Pohjois-Suomessa viimeisen runsaan 10 vuoden aikana. Lahopuuston määrää on mitattu vasta 1990-luvun lopulta lähtien, kun metsien monimuotoisuudesta huolehtiminen nousi metsänhoidon tavoitteisiin. Vähintään polttopuuksi kelpaavan kuolleen puun määrää on Suomessa seurattu 1920-luvulta lähtien. Sen määrä on nyt sekä Etelä- että Pohjois-Suomessa suurempi kuin 1960-luvulla, jolloin kuollut puusto kerättiin metsistä hyvin tarkasti.

Suurin kestävä aines- ja energiapuukertymä kasvussa

Puuntuotannon metsämaalle laskettu suurin kestävä aines- ja energiapuun kertymän runkotilavuus on tällä hetkellä noin 81 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Sen ennakoidaan ylittävän 86 miljoonaa kuutiometriä vuodessa jo vuosina 2021–30. Kansallisen metsästrategian tavoite 80 miljoonan kuutiometrin runkopuun hakkuista vuonna 2025 on siis puuntuotannollisesti kestävä.

Metsäteollisuus käytti vuosina 2011–13 kotimaista ainespuun eli tukki- ja kuitupuun mitat täyttävää raakapuuta keskimäärin 53 miljoonaa kuutiometriä. Sellutehdassuunnitelmien toteuttaminen lisäisi havukuitupuun käyttöä jopa 14 miljoonaa kuutiometriä vuodessa vuoteen 2025 mennessä. Luonnonvarakeskuksen laskelmien mukaan kotimaisia hakkuita voidaan lisätä uutta kysyntää vastaavasti, mutta Etelä-Suomessa havukuitupuun lisäyksestä osa olisi kuusikuitua. On varauduttava siihen, että mäntykuidun kysynnän tyydyttämiseksi joudutaan hakkaamaan metsistä myös nykyistä enemmän mäntytukkia.

Vuoteen 2020 asetettu metsähakkeen 13,5 miljoonan kuutiometrin käyttötavoite lämmön- ja energiantuotannossa on myös mahdollista toteuttaa samanaikaisesti kasvavan ainespuun käytön kanssa, jos energiapuusta noin puolet korjataan hakkuutähteinä ja kantoina.

Taulukkoliite (Suomen metsävaratietoja ja suurin kestävä hakkuukertymäarvio vuosille 2011–2040)

Alueelliset hakkuumahdollisuusarviot: MELA Tulospalvelu TuPa

Lisätietoja:

Metsävarat ja metsien tila
- Erikoistutkija Kari T. Korhonen, puh. 029 532 3030, kari.t.korhonen@luke.fi
- Vanhempi tutkija Antti Ihalainen, puh. 029 532 2163, antti.ihalainen@luke.fi
- ESITYS: Uusimmat metsävaratiedot

Hakkuumahdollisuusarviot
- Professori Tuula Packalen, puh. 029 532 5351, tuula.packalen@luke.fi
- Tutkija Olli Salminen, puh. 029 532 5346, olli.salminen@luke.fi
- ESITYS: Aines- ja energiapuun hakkuumahdollisuudet

Luonnonvarakeskuksen avoimet metsävaratiedot
- Professori Annika Kangas, puh 029 532 2461, annika.kangas@luke.fi
- Erikoistutkija Kai Mäkisara, puh. 029 532 5453, kai.makisara@luke.fi
- ESITYS: Ajankohtaista metsävarakartoista

Avainsanat

luonnonvarakeskus

Tietoja julkaisijasta

Luonnonvarakeskus
Viikinkaari 9
00790 Helsinki, Finland

0295 32 6000 / +358 295 32 6000 http://www.luke.fi

Luonnonvarakeskus (Luke) on 1.1.2015 toimintansa aloittanut tutkimus- ja asiantuntijaorganisaatio, joka tekee työtä luonnonvarojen kestävän käytön ja biotalouden edistämiseksi. Luke on muodostettu yhdistämällä kolme valtion tutkimuslaitosta (MTT, Metla, RKTL) ja Tiken tilastot.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Luonnonvarakeskus

Uusi tiedotetilauksesi vuoden loppuun mennessä/ Förnya dina pressmeddelandeprenumerationer före årsskiftet20.12.2017 14:13:33 EET | Tiedote

Luonnonvarakeskus (Luke) vaihtaa vuoden 2018 alusta alkaen mediatiedotteiden lähetysjärjestelmää. Muutoksen yhteydessä pyydämme teitä uusimaan tiedotetilauksenne. Tiedotteita voi tilata aihealueittain tai halutessaan voi tilata myös kaikki Luken tiedotteet. Tilaa Luken tiedotteet lomakkeella >> -- Från och med början av 2018 skickas Naturresursinstitutets (Luke) pressmeddelanden från ett nytt system. I samma veva ber vi er att förnya era prenumerationer på Lukes pressmeddelanden. Lukes pressmeddelanden kan beställas enligt ämne eller man kan också prenumerera på alla Lukes pressmeddelanden. Fyll i blanketten och prenumerera på Lukes pressmeddelanden >>

Luken e-vuosikirja kokoaa yhteen maatalous-, metsä- ja kalatilastot18.12.2017 09:00:00 EET | Tiedote

Luken ruoka- ja luonnonvaratilastojen e-vuosikirja ilmestyy nyt kolmatta kertaa. Verkossa ilmestyvässä julkaisussa on koottu yhteen keskeisimmät biotalouden tilastotiedot maataloudesta, metsäsektorilta sekä kala- ja riistataloudesta.

Luonnonvarakeskuksen Tervon kalanviljelylaitokselta on löydetty kaloista IHN-virusta14.12.2017 17:05:15 EET | Tiedote

Luonnonvarakeskuksen (Luke) Tervon kalanviljelylaitokselta on löydetty IHN-virusta. Viruksen esiintyminen todettiin ensimmäisen kerran Suomessa Pohjois-Pohjanmaalla Iissä sijaitsevasta merialueen kalanviljelylaitoksesta (Eviran tiedote 30.11.2017).

Lohen poikkeuksellisen korkea hinta notkautti kalan kulutuksen kasvua14.12.2017 13:00:33 EET | Tiedote

Lohen hinta on viimeiset kolme vuotta pysytellyt poikkeuksellisen korkeana. Korkean hinnan vuoksi kalan kulutuksen kasvu taittui Suomessa väliaikaisesti. Kirjolohen kysynnän kasvu ulkomailla avasi toisaalta uusia vientimarkkinoita.

Suurin osa maatalousmaasta peitteisenä talvella14.12.2017 09:00:00 EET | Tiedote

Luonnonvarakeskuksen (Luke) ennakkotietojen mukaan yli 40 prosenttia käytössä olevasta maatalousmaasta oli viljelykasvin peitossa talvella 2015–2016. Vajaata viidennestä peittivät kasvinjätteet tai sänki ja kymmenesosa oli kevennetysti muokattua. Yhteensä lähes 80 prosenttia maatalousmaasta oli kasvipeitteistä tai kevennetysti muokattua. Runsas 20 prosenttia maasta oli paljaana.