Selkäsairauksien asiantunteva hoito ja toimenpiteet työpaikalla vähentävät työkyvyttömyyden riskiä

Selkäsairaudet aiheuttavat vuosittain useita tuhansia uusia työkyvyttömyyseläkkeitä. Selkäsairauksista johtuvan työkyvyttömyyden kustannukset yhteiskunnalle lasketaan sadoissa miljoonissa euroissa. Uusista työkyvyttömyyseläkkeistä noin kolmannes johtuu tuki- ja liikuntaelinsairauksista, joissa selkäsairauksien osuus naisilla noin 40 % ja miehillä liki puolet.

– Eriasteiset selkäongelmat ovat hyvin yleisiä. Esimerkiksi Terveys 2011 -tutkimuksen mukaan yli 30-vuotiaista naisista 41 prosentilla ja miehistä 35 prosentilla oli selkävaivoja edeltäneen kuukauden aikana, kertoi työeläkeyhtiö Elon lääketieteellinen johtaja Maarit Gockel Selkätutkimusseuran seminaarissa.

– Vuonna 2013 työkyvyttömyyseläke myönnettiin yli 3 000 henkilölle selkäsairauden perusteella.

Hyvin koordinoitu tuki parantaa mahdollisuuksia jatkaa työskentelyä

Gockelin mukaan työkyvyttömyyttä voidaan ehkäistä työnantajan, työterveyshuollon ja työeläkeyhtiön työtä koordinoimalla.

– Työkyvyttömyyden kestoon voidaan vaikuttaa esimerkiksi varhaisella yhteydenotolla sairauslomalla olevaan, työn mukauttamisella sekä ergonomisen työpaikkakäynnin avulla. Yrityksen johdon sitoutuminen ja tunne siitä, että johto arvostaa työntekijöiden terveyttä, heijastuvat koettuun terveydentilaan ja työkykyyn. Sairauslomalta työhön paluuta on mahdollista helpottaa aloittamalla työt osa-aikaisesti osasairauspäivärahan turvin, Gockel kertoi.

Professori Eira Viikari-Junturan mukaan sekä kotimaiset että kansainväliset tutkimukset osoittavat, että työhön paluuta voidaan edistää työhön kohdistuvilla muutoksilla, esimerkiksi ergonomisilla muutoksilla ja työajan väliaikaisella vähentämisellä. Suomalainen tutkimus osoitti, että työajan puolittaminen osasairausvapaalla työkyvyttömyyden alkuvaiheessa nopeutti merkittävästi paluuta tavanomaisiin tehtäviin verrattuna tavanomaiseen sairauslomaan.

Vuonna 2008 Suomessa tehdyssä tutkimuksessa verrattiin osasairauspäivärahaa saaneiden ja vastaavalla pitkällä kokoaikaisella sairauslomalla olleiden työssä jatkamista. Puolentoista vuoden seurannassa todettiin, että työhön osallistuminen oli todennäköisempää osasairauspäivärahan kuin täyden sairausloman jälkeen.

Toinen vuonna 2008 tehty tutkimus vertaili osasairauspäivärahaa saaneita ja vastaavalla pitkällä kokoaikaisella sairauslomalla olleita. Tutkimus osoitti, että puolentoista vuoden seurannassa osasairauspäivärahaa saaneilla oli vähemmän täysiä työkyvyttömyyseläkkeitä ja enemmän osatyökyvyttömyyseläkkeitä. Kokonaisvaikutuksena nähtiin työhön osallistumisen lisääntyvän merkittävästi osasairauspäivärahan käytön jälkeen.

Viikari-Junturan mukaan työhön kohdistuvilla muutoksilla voidaan edistää työhön paluuta erityisesti työkyvyttömyyden varhaisvaiheessa, vaikka niillä ei useinkaan päästä täyteen oireettomuuteen. Toisaalta sopivassa työssä jatkaminen ei myöskään näytä pahentavan oireita.

Ammatillinen kuntoutus usein työkyvyttömyyseläkettä parempi vaihtoehto

Elon lääketieteellisen johtajan Maarit Gockelin mukaan myös ammatillinen kuntoutus on todettu hyväksi keinoksi tukea selkävaivoista kärsivän työssä selviämistä. Työeläkeyhtiö voi tukea työuran jatkamista tarjoamalla ammatillista kuntoutusta, joka voi olla muodoltaan esimerkiksi sopivan työnkuvan etsimistä työkokeilulla tai uuden ammatin oppimisen tukemista. Vuonna 2013 työeläkekuntoutuksessa oli noin 13 000 henkilöä, joista yli puolella oli diagnoosina tuki- ja liikuntaelinsairaudet.

Ammatillisen kuntoutuksen käyttö on viime vuosina lisääntynyt kiitettävästi. Samaan suuntaan ohjaa myös lainsäädäntö, jonka mukaan eläkelaitoksen on ennen työkyvyttömyyseläkepäätöksen antamista aina varmistettava, että työntekijän mahdollisuudet kuntoutukseen on selvitetty.

Ammatillisella kuntoutuksella turvataan työntekijöille mahdollisuus jatkaa työelämässä sairaudesta huolimatta. Kuntoutuksella myös tuetaan työnantajien tarvetta huolehtia henkilöstöriskeistä ja henkilöstön riittävyydestä sekä tuetaan yleistä yhteiskunnallista tavoitetta työurien pidentämisestä.

Yleinen terveydentila parantunut, mutta elintapojen heikkous uhkaa hyvää kehitystä

Työkyvyttömyyseläkkeitä haettiin vuonna 2014 aiempia vuosia vähemmän. Samaan aikaan osatyökyvyttömyyseläkkeet ovat lisääntyneet.

– Hyvään kehitykseen ovat voineet vaikuttaa niin yleinen terveydentilan parantuminen kuin varhaisen tuen tarjoaminen työkyvyn ollessa uhattuna, Gockel arvioi.

– Yrityksissä ja työterveyshuollossa varhaisen tuen tarjoaminen on yleistynyt ja työtä pyritään muokkaamaan työntekijälle sopivaksi.

Gockelin arvion mukaan työkyvyttömyyseläkkeiden määrää on todennäköisesti vähentänyt se, että työkyvyttömyyseläkkeen hyväksymiskriteerit tunnetaan entistä paremmin. Hyvään kehitykseen on vaikuttanut myös sääntö, jonka mukaan viimeistään silloin, kun sairauspäivärahakausi on jatkunut 90 päivää, on Kelalle toimitettava arvio työntekijän jäljellä olevasta työkyvystä. Kun työhön paluun mahdollisuudet arvioidaan ennen kuin sairausloma jatkuu sitä pidempään, paranevat mahdollisuudet löytää keinoja, joilla työelämään paluu onnistuu.

– Eläkeyhtiöstä katsottuna huolestuttavaa on yleinen elintapojen heikkeneminen. Ylipaino on yleistä ja vain joka kolmas työikäinen on nykyään normaalipainoinen. Alkoholiongelmat ovat yleisiä, mutta ne pysyvät varsin usein piilossa ja jäävät hoitamatta. Lihas- ja yleiskunto on yrityksissä tehtyjen testausten perusteella monella suorittavaa työtä tekevällä heikko, Gockel luettelee.

– Kaikki hoitavat lääkäritkään eivät tiedä työpaikoilla käytettävissä olevista työkyvyn tukitoimista.

Suomalainen Selkätutkimusseura kokoaa yhteen selkäongelmien asiantuntijat

Vuonna 1984 perustettu Suomalainen Selkätutkimusseura pyrkii kokoamaan yhteen selkäongelmista kiinnostuneita tutkijoita erikoisaloista ja koulutuksesta riippumatta. Seura hankkii ja levittää tieteellisesti tutkittua tietoa selän toiminnasta, sairauksista ja kiputiloista sekä järjestää kokouksia ja esitelmätilaisuuksia, antaa apurahoja, harjoittaa julkaisutoimintaa ja osallistuu alan koulutustoimintaan.

– Kun ottaa huomioon liikuntaelinsairauksista aiheutuvien ongelmien merkityksen, vallitsee yhteiskunnassa häkellyttävä hiljaisuus tällä saralla. Selkätutkimusseurassa on paljon osaamista, joten sen tehtäväksi sopii hyvin uuden tutkimustiedon kokoaminen ja välittäminen sekä keskustelun herättäminen, totesi Selkätutkimusseuran 30-vuotisjuhlassa puhunut emerita professori Hilkka Riihimäki.

Toiminnassaan seura korostaa tutkimustyön tärkeyttä. Erityisesti nuoria tutkijoita kannustetaan vuosittain järjestettävillä kilpailuilla.

Lisätiedot:

Elon lääketieteellinen johtaja Maarit Gockel, puh. 020 703 5735