Koivun siitepölykaudesta ennustetaan helppoa

Vaikeasti ennustettavat ja ilmavirtauksiin sidoksissa olevat siitepölyn kaukokulkeumat saattavat kuitenkin aiheuttaa allergisia oireita huhtikuusta alkaen, vaikka kotoiset koivumme aloittavat kukinnan yleensä vasta toukokuussa.

Viime kevään voimakkaan kukinnan vuoksi koivut joutuvat tänä vuonna käyttämään energiansa lisääntymisen sijasta kasvuun. Toinen syy tämänkeväiseen koivujen vaatimattomaan kukintaan löytyy alkukesän 2014 kylmyydestä, joka ei suosinut kukka-aiheiden syntymistä.

– Heikko kukinta johtaa väistämättä myös huonoon siemensatoon, minkä takia uudistusaloille syntyy kesällä 2016 tavanomaista vähemmän koivun taimia, tutkija Tatu Hokkanen Lukesta kertoo.

Kuuselle poikkeuksellinen ennuste: runsas kukinta Pojois-Lapissa, muualla lähes katovuosi

Kuusen ennustetaan kukkivan hyvin heikosti Etelä- ja Keski-Suomessa, mutta länsirannikolla hieman runsaammin. Pohjois-Suomessa kuusen kukinta on enimmäkseen vaatimatonta, Lapin pohjoisosassa kuitenkin keskinkertaista tai runsasta.

– Poikkeuksellisen ilmiön taustalla ovat viime kesän säät. Pohjois-Lapissa hellejakso osui kukka-aiheiden erilaistumisen kannalta optimaaliseen aikaan. Muualla helle alkoi liian myöhään, Hokkanen toteaa.

Maan pohjoisimmissa kuusimetsissä on ensi syksynä odotettavissa hyvät edellytykset käpyjen keräämiselle, mikäli tuleva kesä on riittävän lämmin siementen kypsymiselle.

Kevään 2014 kukinnoista kehittyneet kuusen kävyt varistavat parhaillaan siemeniään Etelä- ja Keski-Suomessa, jossa tämän kevään siemensato on melko runsas. Pohjois-Suomessa sato jää selvästi muuta maata heikommaksi (katso kuusen ennustekartat: kuvat 2 ja 3). 

Männylle ennakoidaan runsasta siemensatoa keväälle 2016

Keväällä 2015 variseva männyn siemensato on Etelä-Suomessa keskinkertainen. Kun siirrytään pohjoiseen päin, käpymäärät vähitellen pienenevät siten, että suuressa osassa Keski-Suomea ja Lapissa siemensadon ennustetaan olevan heikohko.

Keväälle 2016 on odotettavissa keskimääräistä runsaampi männyn siemensato maan etelä- ja keskiosaan. Varsinkin Kaakkois-Suomesta, Pohjois-Pohjanmaalta ja Kainuusta kerätyissä näytteissä on esiintynyt paljon pikkukäpyjä. Lapissa sato saattaa jäädä heikommaksi. Männyn luontaista uudistamista suunnitteleva metsänomistaja voi hyödyntää hyvän siemenvuoden tarjoamat mahdollisuudet, mutta se edellyttää, että uudistamishakkuu ja maanmuokkaus tehdään ennen ensi talvea.

Keväällä 2017 männyn siemensadon arvioidaan olevan keskinkertainen tai sitä heikompi (katso männyn ennustekartat: kuvat: 4, 5 ja 6).

Luke seuraa vuosittain pääpuulajiemme kukinnan ja käpysadon runsautta erityisissä siemensadon tarkkailumetsiköissä sekä tekee mikroskooppisia silmuanalyysejä havupuiden kukintarunsaudesta. Uusimpana ennustemenetelmänä on otettu käyttöön säätekijöihin perustuvat siemensadon ennustemallit. Seurantatulosten, mallien ja niihin liittyvien ennusteiden avulla saadaan tietoa muun muassa metsänuudistamisen ja siemenhuollon tarpeisiin.