Tutkijat sikastreptokokin terveysuhan jäljillä

Sikastreptokokki, eli Streptococcus suis, on ihmisen pneumokokkibakteerin lähisukulainen. Se elää lähes kaikkien sikojen nielussa usein harmittomasti, mutta aiheuttaa niille myös niveltulehduksia, verenmyrkytystä ja hermostovaurioita. Sikojen kasvattajille bakteeri aiheuttaa vuosittain huomattavia taloudellisia menetyksiä.

Viime vuosina sikastreptokokki on noussut terveysuhaksi myös ihmiselle. Se on jo yleisin aikuisten aivokalvontulehduksen syy Kaakkois-Aasiassa, ja lisäksi Kiinassa on esiintynyt paikallisia epidemioita, joihin liittyvä kuolleisuus on huomattavaa verrattuna tavallisiin taudinaiheuttajabakteereihin ja -viruksiin ihmisellä; Aiempien tutkimusten mukaan näissä epidemioissa on menehtynyt jopa 20 prosenttia tartunnan saaneista.

Kartoittaakseen harmittomien ja ärhäköiden sikastreptokokkien väliset geneettiset erot tutkijat ovat keränneet satoja näytteitä sekä sairastuneilta ihmisiltä että sairailta ja terveiltä sioilta Euroopassa ja Aasiassa.

- Sekvensoimalla näytteistä eristettyjen bakteerien koko perimä meidän oli ensimmäistä kertaa mahdollista selvittää tarkasti näiden bakteerien alkuperää ja muuntumista, kertoo professori Jukka Corander Helsingin yliopistosta.  

Tutkimus osoitti, että kuten ihmisen pneumokokeilla, myös sikastreptokokkien perimässä on suuri määrä horisontaalisesti eli rekombinaation kautta siirtyneitä geenejä. Tämä antaa bakteerille erinomaiset mahdollisuudet levittää nopeasti antibioottiresistenssiä ja erilaisia virulenssitekijöitä.

- Koska jokaisella uudella ärhäkällä bakteerikannalla on mahdollisuus levitä laajalti globaalin sikatuotantojärjestelmän puitteissa, infektioiden raportointi- ja seurantajärjestelmät olisivat nyt tärkeitä, Corander sanoo.

Tutkimuksesta seurasi myös hyviä uutisia: genomien laskennallisilla analyyseilla voitiin osoittaa, ettei sikastreptokokki ainakaan toistaiseksi ole muodostanut ihmiseen geneettisesti sopeutunutta alipopulaatiota. Tästä tutkijat päättelevät että, koska bakteeria ei yleensä kanneta oireettomasti ja sen leviäminen on rajattua, riski että syntyy laajoja epidemioita ihmisten joukossa on tällä hetkellä hyvin pieni. Kun ottaa huomioon tutkimuksessa osoitetun bakteerin huomattavan evoluutiopotentiaalin, suurimman uhan kohteena olevien maiden terveysviranomaisten olisi tutkijoiden mukaan kuitenkin syytä seurata tarkasti uusien bakteerikantojen muodostumista.

Laajan aineiston populaatiogenomiset analyysit olivat COIN-huippuyksikössä työskentelevän Helsingin yliopiston professori Jukka Coranderin tutkimusryhmän vastuulla. Coranderin ryhmässä kehitetyt menetelmät ovat hyvin usein olleet avainroolissa bakteerien evoluutiomekanismien paljastamisessa.

Tutkijoiden tulokset julkaistiin arvostetussa Nature Communications -lehdessä.

Lähteet: Weinert et al. Genomic signatures of human and animal disease in the zoonotic pathogen Streptococcus suis, http://www.nature.com/ncomms/2015/150331/ncomms7740/abs/ncomms7740.html

Lisätiedot:

Professori Jukka Corander, Helsingin yliopisto, matematiikan ja tilastotieteen laitos, puhelin 050 415 5294, jukka.corander@helsinki.fi

Ystävällisin terveisin
Minna Meriläinen-Tenhu, tiedottaja, puhelin 050 415 0316, @MinnaMeriTenhu