Ihmisen elämänkaaren suuntaa ei voi muuttaa – vai voiko?

Helsingin yliopiston sosiaaligerontologian apulaisprofessori Kathrin Kompin mukaan ihminen saa hyvissä ajoin ainakin aavistuksen siitä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Kathrin Komp ja Uumajan yliopiston professori emerita Stina Johansson valaisevat elämänkaariteoriaa toimittamassaan kirjassa Population ageing from a lifecourse perspective, jotta väestön vanhenemista ymmärrettäisiin paremmin. Kirja ilmestyi maaliskuussa 2015.

Komp ja Johansson osoittavat millä tavoin ihmisen kokemukset menneisyydessä ovat johtaneet tämän päivän ihmisen ikääntymiseen. Samalla tavoin nykyiset ponnistelut vaikuttaa ihmisten ikääntymiseen näkyvät vasta kymmenien vuosien kuluttua tulevaisuudessa. Hoivatyöntekijöiden ja päättäjien tulisi siksi ymmärtää ihmisten elämänkaaria, kun he tekevät päätöksiä esimerkiksi vanhenevan väestön hoidosta. Lisäksi erilaiset väliintulot ihmisen nuoruusvuosista alkaen voisivat auttaa löytämään uusia keinoja käsitellä väestön ikääntymistä.

Väestön ikääntymistä on tutkittu harvoin elämänkaari-ilmiönä. Eurooppa on vanhin manner ja niin ovat sen asukkaatkin. Elämänkaariteoria auttaa ymmärtämään vanhenemisen syitä ja seurauksia.

Kirjassaan Komp ja Johansson yhdistävät kansainvälisten asiantuntijoiden tutkimusta ja keskustelevat pitkän ajan vaikutuksista ihmisten ikääntymiseen. Komp ja Johansson korostavat kirjassaan eri maiden sisäisiä ja välisiä eroja. Lisäksi he tarjoavat neuvoja jokaiselle meille, niin perheille, työntekijöille, hoivapalveluille ja poliitikoillekin.

Lisätietoja englanniksi ja saksaksi:

Kathrin Komp, puh. 050 448 7805, s-posti Kathrin.komp@helsinki.fi

Lisätietoja kirjasta: http://www.policypress.co.uk/display.asp?K=9781447310716