Valo kosmoksesta kertoo maailmankaikkeuden synnystä
Kosmos on täynnä valoa. Kosminen taustasäteily, kaiku universumin alkuajoilta, täyttää avaruuden. Yötaivaalla komeetat kiitävät tähtien seassa, revontulet värjäävät pimeyden. Vuosi 2015 on kansainvälinen Valon vuosi: Mitä valot kertovat meille maailmankaikkeuden ja aurinkokunnan synnystä? Tiedämme, kuinka Aurinko sytyttää revontulet, joten miksi niitä on niin vaikea ennustaa?
Avoimet yleisötilaisuudet Helsingin yliopiston Tiedekulmassa, Porthanian katutaso, 21.-23.4.2015:
ti 21.4.2015 kello 16.00-18.00
Kosmoksen valoja: Komeetan kertomaa
Komeetat kantavat viestiä aurinkokunnan syntymästä. Jäätynyt vesi sitoi komeettoihin pölyä alkuaurinkokunnasta jo ennen planeettojen muodostumista. Mitä Rosetta-luotain kertoo meille komeetta 67P/Churyumov-Gerasimenkosta? Entä mitä Philae-laskeutuja teki komeetan pinnalla?
Aiheesta keskustelevat Johan Silen ja Riku Järvinen Ilmatieteen laitoksesta ja Cyril Simon Wedlund Aalto-yliopistosta. Tilaisuuden juontaa Anne Liljeström Tähtitieteellinen yhdistys Ursasta.
ke 22.4.2015 kello 16.00-18.00
Kosmoksen valoja: Auringon leimahduksista revontulten hohteeksi
Auringon pinta kiehuu ja räiskähtelee. Aurinkotuuli hivelee Maata ja sytyttää revontulet Lappiin lähes joka yö, mutta toisinaan Aurinko puhaltaa matkaan magneettisen myrskypilven. Sellainen katkaisi lennätinyhteyksiä ympäri maapalloa vuonna 1859, toinen pimensi Malmön vuonna 2003. Mitä kaikkea avaruussään myrskyt voivat tehdä, ja miksi niitä on niin vaikea ennustaa? Tänä vuonna avaruussään odotetaan olevan melko rauhatonta. Entä tulevaisuudessa? Voiko yksittäinen supermyrsky iskeä Maahan silloinkin, kun avaruussää enimmäkseen on rauhallinen?
Aiheesta keskustelevat Emilia Kilpua Helsingin yliopistosta sekä Tiera Laitinen ja Eija Tanskanen Ilmatieteen laitoksesta. Tilaisuuden juontaa Matti Mielonen Helsingin Sanomista.
to 23.4.2015 kello 16.00-18.00
Kosmoksen valoja: Kosmista taustasäteilyä
Planck-satelliitin havainnot kosmisesta taustasäteilystä kertovat meille suoraan, miltä maailmankaikkeus näytti, kun se oli noin 380 000 vuoden ikäinen. Lisäksi havainnot antavat viitteitä siitä, mitä tapahtui maailmankaikkeuden ensimmäisten sekuntien aikana. Miten maailmankaikkeuden rakenne syntyi ja kehittyi niin, lopulta syntyi myös kotigalaksimme Linnunrata.
Planckin havainnoista keskustelevat Anna-Stiina Suur-Uski, Antti Rantala ja Tommi Tenkanen Helsingin yliopistosta. Tilaisuuden juontaa Anne Liljeström Tähtitieteellinen yhdistys Ursasta.
Kosmoksen valoja -sarjan esitykset ovat nähtävissä myös suorana lähetyksenä verkkosivuilla: https://university.helsinki.fi/fi/ajankohtaista/tiedekulma
Lisätietoja antaa akatemiatutkija Emilia Kilpua, Helsingin yliopiston fysiikan laitos, 050 415 5358, emilia.kilpua@helsinki.fi
Kuvateksti:
Aurinkotuulen lähdealueita auringon pinnalla SDO-satelliitin UV-instrumentin kuvaamana.
Kuva: NASA/SDO
Ystävällisin terveisin
Minna Meriläinen-Tenhu, tiedottaja, 050 415 0316, @MinnaMeriTenhu
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Minna Meriläinen-Tenhutiedottaja
Puh:+358 50 415 0316minna.merilainen@helsinki.fiblogs.helsinki.fi/mmerilai/Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Itämerennorppien määrästä uusi tarkempi arvio – metsästys jarruttaa kannankasvua16.7.2025 09:02:24 EEST | Tiedote
Itämerennorppakanta on kasvanut viisinkertaiseksi 1970-luvulta, jolloin pitkään jatkunut liikametsästys ja ympäristömyrkyt uhkasivat lajin tulevaisuutta. Uusi tilastollinen malli tarkentaa nyt norpan kanta-arviota.
Liito-orava on taigametsien tulevaisuuden avainlaji9.7.2025 11:26:52 EEST | Tiedote
Tuore geneettinen tutkimus paljastaa yllättäviä piirteitä liito-oravan evoluutiosta sekä vakavia huolia lajin suojelun kannalta. Kaukoidässä saattaa asustaa oma alalaji.
Noin joka seitsemäs hakija pääsi sisään Helsingin yliopistoon3.7.2025 09:42:00 EEST | Tiedote
Yhteishaussa Helsingin yliopistoon valittiin 4 703 uutta opiskelijaa. Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto ensisijaisten hakijoiden määrän sekä hakijoiden kokonaismäärän perusteella.
Kaasuvuoto aloittaa haavan korjauksen kasveissa2.7.2025 18:01:00 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat löytäneet mekanismin, jonka avulla kasvit korjaavat suojaavan uloimman kerroksensa, korkkisolukon. Tällä löydöllä voi olla merkittäviä vaikutuksia maatalouteen ja elintarvikkeiden säilyvyyteen. Etyleenin ja hapen diffuusio haavan läpi käynnistää kasvin luonnollisen paranemisprosessin.
Kaksoisvalohoito vähentää ikenien verenvuotoa ja tulehdusta hammasimplanttien ympärillä1.7.2025 09:59:32 EEST | Tiedote
Kaksoisvalohoito (Lumoral) tarjoaa kotikäyttöön turvallisen ja tehokkaan vaihtoehdon implanttien ympäristön tulehduksen hallintaan ilman antibiootteja.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme