
Tarkkana liikenteessä: kevät on hirvivaaran aikaa
20.4.2015 11:00:00 EEST | Luonnonvarakeskus | Tiedote
– Törmäyksen voimasta hirvi osuu pahimmillaan tuulilasiin ja auton kattorakenteisiin, jotka eivät ole välttämättä yhtä lujia kuin korin muut kohdat. Välittömässä hengenvaarassa ovat moottoripyöräilijät, joilla ei ole auton korin suojaa turvanaan, sanoo Trafin johtava asiantuntija Jussi Pohjonen.
– Parhain keino välttää hirvikolari on vähentää nopeutta ja olla tarkkaavaisena erityisesti hirvivaara-alueella ja erityisesti ilta- ja aamuhämärän aikaan. Myös riista-aitojen päättymiskohdat ovat riskipaikkoja. Jos hirvi ryntää tielle, kannattaa sitä yrittää väistää takaa, koska hirvi yleensä jatkaa kulkuaan eteenpäin, jatkaa Pohjonen.
Hirvet siirtyvät talvilaitumilta kesälaitumille juuri nyt
Etelä-Suomessa laidunta vaihtaa pieni osa hirvistä, mutta pohjoisempana noin kolmannes hirvistä vaeltaa vähintään kymmenen kilometrin päähän kesälaitumelle.
– Hirvet siirtyvät kesälaitumelle nopeasti, noin parin viikon sisällä. Jos reitti laitumelta toiselle menee tien ylitse, niin silloin hirvi mitä todennäköisimmin myös ylittää tien, toteaa tutkija Jyrki Pusenius Luonnonvarakeskuksesta.
Kevätvaelluksen jälkeen liikkeellä ovat vuorostaan niin sanotut ylivuotiset vasat, jotka emot karkottavat hoivistaan ennen toukokuun alun uutta vasomisaikaa.
– Karkotetut vasat eivät vielä ole tottuneita itsenäiseen elämään, niillä ei ole vakiintunutta elinpiiriä ja emosta eroon joutuminen on niille traumaattinenkin kokemus. Yksinään ne ovat muita alttiimpia kolareille, kertoo Pusenius.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lisätietoja:
johtava asiantuntija Jussi Pohjonen, Trafi, puh. 029 534 5310, jussi.pohjonen@trafi.fi, Twitterissä @JussiPohjonen
tutkija Jyrki Pusenius, Luonnonvarakeskus, puh. 029 532 7407, jyrki.pusenius@luke.fi
Linkit
Tietoja julkaisijasta
LuonnonvarakeskusViikinkaari 9
00790 Helsinki, Finland
0295 32 6000 / +358 295 32 6000http://www.luke.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Luonnonvarakeskus
Uusi tiedotetilauksesi vuoden loppuun mennessä/ Förnya dina pressmeddelandeprenumerationer före årsskiftet20.12.2017 14:13:33 EET | Tiedote
Luonnonvarakeskus (Luke) vaihtaa vuoden 2018 alusta alkaen mediatiedotteiden lähetysjärjestelmää. Muutoksen yhteydessä pyydämme teitä uusimaan tiedotetilauksenne. Tiedotteita voi tilata aihealueittain tai halutessaan voi tilata myös kaikki Luken tiedotteet. Tilaa Luken tiedotteet lomakkeella >> -- Från och med början av 2018 skickas Naturresursinstitutets (Luke) pressmeddelanden från ett nytt system. I samma veva ber vi er att förnya era prenumerationer på Lukes pressmeddelanden. Lukes pressmeddelanden kan beställas enligt ämne eller man kan också prenumerera på alla Lukes pressmeddelanden. Fyll i blanketten och prenumerera på Lukes pressmeddelanden >>
Luken e-vuosikirja kokoaa yhteen maatalous-, metsä- ja kalatilastot18.12.2017 09:00:00 EET | Tiedote
Luken ruoka- ja luonnonvaratilastojen e-vuosikirja ilmestyy nyt kolmatta kertaa. Verkossa ilmestyvässä julkaisussa on koottu yhteen keskeisimmät biotalouden tilastotiedot maataloudesta, metsäsektorilta sekä kala- ja riistataloudesta.
Luonnonvarakeskuksen Tervon kalanviljelylaitokselta on löydetty kaloista IHN-virusta14.12.2017 17:05:15 EET | Tiedote
Luonnonvarakeskuksen (Luke) Tervon kalanviljelylaitokselta on löydetty IHN-virusta. Viruksen esiintyminen todettiin ensimmäisen kerran Suomessa Pohjois-Pohjanmaalla Iissä sijaitsevasta merialueen kalanviljelylaitoksesta (Eviran tiedote 30.11.2017).
Lohen poikkeuksellisen korkea hinta notkautti kalan kulutuksen kasvua14.12.2017 13:00:33 EET | Tiedote
Lohen hinta on viimeiset kolme vuotta pysytellyt poikkeuksellisen korkeana. Korkean hinnan vuoksi kalan kulutuksen kasvu taittui Suomessa väliaikaisesti. Kirjolohen kysynnän kasvu ulkomailla avasi toisaalta uusia vientimarkkinoita.
Suurin osa maatalousmaasta peitteisenä talvella14.12.2017 09:00:00 EET | Tiedote
Luonnonvarakeskuksen (Luke) ennakkotietojen mukaan yli 40 prosenttia käytössä olevasta maatalousmaasta oli viljelykasvin peitossa talvella 2015–2016. Vajaata viidennestä peittivät kasvinjätteet tai sänki ja kymmenesosa oli kevennetysti muokattua. Yhteensä lähes 80 prosenttia maatalousmaasta oli kasvipeitteistä tai kevennetysti muokattua. Runsas 20 prosenttia maasta oli paljaana.