Suomen ensimmäinen tekosydän asennettu potilaalle
21.4.2015 10:35:11 EEST | HUS | Tiedote
Tekosydänleikkauksen tekivät HYKS Sydän- ja keuhkokeskuksen sydänkirurgit Karl Lemström ja Jan Kiss yhteistyössä sydänanestesiologi Mikko Laxin ja Seppo Hiippalan kanssa. Potilasta sydänkirurgisella teho-osastolla on hoitanut osastonylilääkäri Raili Suojaranta-Ylinen.
Tekosydän on potilaalle silta noin 3 kk–1 vuoden päästä tapahtuvalle sydänsiirrolle. Tekosydämen asentaminen on harvinaista maailmallakin, esimerkiksi Pohjoismaissa tekosydämiä on asennettu vain muutamia kappaleita.
– Tekosydäntä käytetään tilanteissa, joissa potilaalla on sydämen molempien kammioiden vaikea toiminnallinen vajaus tai vaikea rytmihäiriö, jota ei saada lääke- tai konehoidolla hallittua, eikä sydänsiirtoa ole saatavilla riittävän ajoissa, osastonylilääkäri Karl Lemström kertoo.
Yleensä huonossa kunnossa oleville potilaille käytetään vasemman kammion apupumppua. Apupumppuhoidon aikana potilaan elimistö toipuu, ja hän on paremmassa kunnossa elinsiirron käynnistyessä.
– Nuorehkoja potilaita on nyt ensimmäistä kertaa Suomessa mahdollisuus hoitaa tekosydämen avulla siltana sydänsiirtoon.
Ei sydänsähkökäyrää
Käytännössä potilaalla, jolla on tekosydän, ei ole sydänsähkökäyrää, ja potilaan koko verenkierto on täysin tekosydämen varassa. Tekosydän koostuu kahdesta kammiosta. Leikkauksessa potilaan sydämen omat kammiot sekä läpät poistetaan ja tekosydän ommellaan kiinni potilaan sydämeen jäljelle jääneisiin eteisiin.
Potilaan vasemman rintakehän seinämän läpi kulkee kehon ulkopuolella sijaitsevan ohjausyksikön paineilmaletkut. Ohjausyksikkö säätelee tekosydämen supistumista paineilman avulla. Tekosydämen molemmissa kammioissa on kaksi läppää, jotka puolestaan säätelevät veren virtausta oikeaan suuntaan.
Potilas voi kotiutua tekosydämen kanssa ja saa mukaansa niin sanotun mobiiliyksikön, joka säätelee tekosydämen toimintaa. Mobiiliyksikön avulla voi myös vapaasti liikkua, kävellä, pyöräillä ja harrastaa kevyttä liikuntaa.
Sydänsiirto haastava
Tekosydämen asennusleikkauksessa on aina mukana kokenut tekosydämen asennukseen erikoistunut sydänkirurgi. Tekosydämen asentaminen on vaatinut Sydän- ja keuhkokeskuksen sydänkirurgeilta teoriakoulutusta ja käytännön harjoittelua.
– Tekosydänleikkaus vaatii erityisosaamista, ja sydänsiirtoleikkaus tämän jälkeen tulee olemaan erittäin haastava. Tekosydän aiheuttaa elimistössä vierasesinereaktion ja elimistö muodostaa kiinnikkeitä tekosydämen ympärille, Lemström sanoo.
Suomessa aloitettiin sydämen mekaanisten tukilaitteiden käyttö vuonna 1998. Sydämen mekaanisia tukilaitteita on asennettu Hyksissä aikuispotilaille yhteensä 63 kappaletta. Tekosydän eroaa mekaanisista tukilaitteista, sillä tukilaitteet tukevat verenkiertoa, kun taas tekosydän huolehtii huolehtii kokonaisuudessaan verenkierrosta.
Lisätietoja:
sydänkirurgi, osastonylilääkäri Karl Lemström, HYKS Sydän- ja keuhkokeskus, puh. 050 427 2281
toimialajohtaja Markku S. Nieminen, HYKS Sydän- ja keuhkokeskus, puh. 040 044 3076
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta HUS
Dålig munhälsa hos barn är förknippad med ökad risk för kränkande behandling10.4.2026 09:31:51 EEST | Pressmeddelande
Det finns ett tydligt samband mellan munhälsan hos barn och risken för kränkande behandling, visar en färsk doktorsavhandling. Tidig identifiering av patienter är viktig och det behövs mer utbildning för vårdpersonalen.
Lapsen heikko suunterveys liittyy kohonneeseen kaltoinkohteluriskiin10.4.2026 09:31:51 EEST | Tiedote
Lapsen suunterveyden ja kaltoinkohteluriskin välillä on selvä yhteys, osoittaa tuore väitöstutkimus. Potilaiden varhainen tunnistaminen on tärkeää ja ammattilaisten koulutusta tarvitaan lisää.
Terapeutisk balans för långtidssjuka unga bevaras vid övergången till vuxensidan9.4.2026 08:37:05 EEST | Pressmeddelande
En nyligen färdigställd studie visar att övergången från den specialiserade sjukvården för barn till tjänster för vuxna gick bra för största delen av långtidssjuka unga. I synnerhet positiva vårdupplevelser och en välplanerad övergångsprocess stöder bevarad terapeutisk balans. Psykisk hälsa har en viktigare roll i övergångsskedet än man tidigare känt till.
Pitkäaikaissairaiden nuorten hoitotasapaino säilyy hyvin siirryttäessä aikuispuolelle9.4.2026 08:37:05 EEST | Tiedote
Vasta valmistunut tutkimus osoittaa, että pitkäaikaissairaiden nuorten siirtyminen lasten erikoissairaanhoidosta aikuisten palveluihin sujuu suurella osalla hyvin. Erityisesti myönteiset hoitokokemukset ja huolellisesti suunniteltu siirtymäprosessi tukevat hoitotasapainon säilymistä. Psyykkisellä hyvinvoinnilla on aiemmin tiedettyä merkittävämpi rooli siirtymävaiheessa.
Disease control in young people with chronic conditions remains stable during transition to adult healthcare9.4.2026 08:37:05 EEST | Press release
A recently completed study shows that the transition of young people with chronic conditions from pediatric specialized healthcare to services for adults goes well for most of them. Positive experiences of care and a carefully planned transfer process in particular support the stability of disease control. Mental wellbeing plays a more important role in the transition phase than previously known.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme