Suomen ensimmäinen tekosydän asennettu potilaalle
21.4.2015 10:35:11 EEST | HUS | Tiedote
Tekosydänleikkauksen tekivät HYKS Sydän- ja keuhkokeskuksen sydänkirurgit Karl Lemström ja Jan Kiss yhteistyössä sydänanestesiologi Mikko Laxin ja Seppo Hiippalan kanssa. Potilasta sydänkirurgisella teho-osastolla on hoitanut osastonylilääkäri Raili Suojaranta-Ylinen.
Tekosydän on potilaalle silta noin 3 kk–1 vuoden päästä tapahtuvalle sydänsiirrolle. Tekosydämen asentaminen on harvinaista maailmallakin, esimerkiksi Pohjoismaissa tekosydämiä on asennettu vain muutamia kappaleita.
– Tekosydäntä käytetään tilanteissa, joissa potilaalla on sydämen molempien kammioiden vaikea toiminnallinen vajaus tai vaikea rytmihäiriö, jota ei saada lääke- tai konehoidolla hallittua, eikä sydänsiirtoa ole saatavilla riittävän ajoissa, osastonylilääkäri Karl Lemström kertoo.
Yleensä huonossa kunnossa oleville potilaille käytetään vasemman kammion apupumppua. Apupumppuhoidon aikana potilaan elimistö toipuu, ja hän on paremmassa kunnossa elinsiirron käynnistyessä.
– Nuorehkoja potilaita on nyt ensimmäistä kertaa Suomessa mahdollisuus hoitaa tekosydämen avulla siltana sydänsiirtoon.
Ei sydänsähkökäyrää
Käytännössä potilaalla, jolla on tekosydän, ei ole sydänsähkökäyrää, ja potilaan koko verenkierto on täysin tekosydämen varassa. Tekosydän koostuu kahdesta kammiosta. Leikkauksessa potilaan sydämen omat kammiot sekä läpät poistetaan ja tekosydän ommellaan kiinni potilaan sydämeen jäljelle jääneisiin eteisiin.
Potilaan vasemman rintakehän seinämän läpi kulkee kehon ulkopuolella sijaitsevan ohjausyksikön paineilmaletkut. Ohjausyksikkö säätelee tekosydämen supistumista paineilman avulla. Tekosydämen molemmissa kammioissa on kaksi läppää, jotka puolestaan säätelevät veren virtausta oikeaan suuntaan.
Potilas voi kotiutua tekosydämen kanssa ja saa mukaansa niin sanotun mobiiliyksikön, joka säätelee tekosydämen toimintaa. Mobiiliyksikön avulla voi myös vapaasti liikkua, kävellä, pyöräillä ja harrastaa kevyttä liikuntaa.
Sydänsiirto haastava
Tekosydämen asennusleikkauksessa on aina mukana kokenut tekosydämen asennukseen erikoistunut sydänkirurgi. Tekosydämen asentaminen on vaatinut Sydän- ja keuhkokeskuksen sydänkirurgeilta teoriakoulutusta ja käytännön harjoittelua.
– Tekosydänleikkaus vaatii erityisosaamista, ja sydänsiirtoleikkaus tämän jälkeen tulee olemaan erittäin haastava. Tekosydän aiheuttaa elimistössä vierasesinereaktion ja elimistö muodostaa kiinnikkeitä tekosydämen ympärille, Lemström sanoo.
Suomessa aloitettiin sydämen mekaanisten tukilaitteiden käyttö vuonna 1998. Sydämen mekaanisia tukilaitteita on asennettu Hyksissä aikuispotilaille yhteensä 63 kappaletta. Tekosydän eroaa mekaanisista tukilaitteista, sillä tukilaitteet tukevat verenkiertoa, kun taas tekosydän huolehtii huolehtii kokonaisuudessaan verenkierrosta.
Lisätietoja:
sydänkirurgi, osastonylilääkäri Karl Lemström, HYKS Sydän- ja keuhkokeskus, puh. 050 427 2281
toimialajohtaja Markku S. Nieminen, HYKS Sydän- ja keuhkokeskus, puh. 040 044 3076
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta HUS
Mekanismerna bakom ruptur av hjärnaneurysm preciseras – HUS medverkar i en internationell studie6.7.2026 07:39:02 EEST | Pressmeddelande
HUS Helsingfors universitetssjukhus medverkar i en internationell studie som tillför ny information om varför en del hjärnaneurysm rupturerar. Resultaten kan i framtiden bidra till att bättre än i nuläget identifiera aneurysmen med störst rupturrisk och stödja utvecklingen av nya läkemedelsbehandlingar. Studien har publicerats i den ansedda tidskriften Nature Neuroscience.
Aivovaltimopullistuman puhkeamisen mekanismi tarkentuu – HUS mukana kansainvälisessä tutkimuksessa6.7.2026 07:39:02 EEST | Tiedote
HUS Helsingin yliopistollinen sairaala oli mukana kansainvälisessä tutkimuksessa, joka tuo uutta tietoa siihen, miksi osa aivovaltimopullistumista puhkeaa. Tulokset voivat tulevaisuudessa auttaa tunnistamaan nykyistä paremmin ne pullistumat, joiden puhkeamisriski on suurin ja tukemaan uusien lääkehoitojen kehittämistä. Tutkimus on julkaistu arvostetussa Nature Neuroscience -lehdessä.
Arbetet för babyvänlig verksamhet fortsätter – utvecklingsarbetet fortsätter med ny sammansättning2.7.2026 10:28:59 EEST | Pressmeddelande
Efter att Institutet för hälsa och välfärd THL:s nationella samordnande upphörde fortsätter arbetet för babyvänlig verksamhet i samarbete med alla välfärdsområden. Målet för den sakkunniggrupp som HUS har sammankallat är att trygga och utveckla babyvänlig vård i hela landet.
Vauvamyönteinen työ jatkuu – kehittämistyö jatkuu uudella kokoonpanolla2.7.2026 10:28:59 EEST | Tiedote
THL:n kansallisen koordinaation päätyttyä vauvamyönteisyystyö jatkuu yhteistyössä kaikkien hyvinvointialueiden kanssa. HUSin koollekutsuman asiantuntijaryhmän tavoitteena on turvata ja kehittää vauvamyönteistä hoitoa koko maassa.
Blodprov underlättar diagnostiken av lymfkörtelinflammationer i halsområdet hos barn1.7.2026 08:54:42 EEST | Pressmeddelande
En studie som genomförts vid HUS har bekräftat tillförlitligheten hos en blodprovsbaserad diagnostisk metod för lymfkörtelinflammationer i halsområdet hos barn som orsakas av miljömykobakterier. Ett blodprov är ett snabbare och för patienten mer skonsamt sätt att säkerställa diagnosen än invasiva metoder, såsom vävnadsprovtagning.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme