Väitös: Uutta tietoa nautojen kiimansynkronointiohjelmien kehittämiseen

Hedelmällisyyshäiriöt ovat tavallisin eläinlääkärien antamien hoitojen syy lypsylehmillä, esimerkiksi vuonna 2013 hoidettiin 18 % kaikista lypsylehmistä. Hedelmällisyyden heikkenemisen myötä ja samalla aikaa vievän kiimantarkkailun korvaamiseksi maailmalla on kehitetty erilaisia kiimansynkronointiin tarkoitettuja ohjelmia. Näissä keltarauhasen regressio, follikkeliaallot ja ovulaatio pyritään synkronoimaan niin, että eläimet voidaan siementää ajoitetusti.

Dosentti Juhani Taposen tutkimusryhmä oli aiemmin havainnut, että kiimansynkronointiin tarkoitetuissa ohjelmissa yleisesti käytetyt hormonit prostaglandiini F2_α (PGF2_α) ja gonadotropiineja vapauttava hormoni (GnRH) aiheuttivat osalle eläimistä lyhyen keltarauhasvaiheen eli indusoidun lyhyen kiimakierron. Kiimakierto on tällöin kestoltaan 8 - 12 päivää normaalin noin kolmen viikon sijaan. Rantala selvittää tutkimuksessaan edelleen näiden indusoitujen lyhyiden kiimakiertojen luonnetta. Rantala tutki PGF2_α:n ja GnRH:n antoajankohdan, antovälin ja GnRH-annoksen vaikutusta lyhyiden kiertojen esiintyvyyteen. Lisäksi Rantala tutki eräiden kohdun limakalvoreseptoreiden ja -entsyymien geeni-ilmentymistä indusoitujen lyhyiden ja normaalien kiimakiertojen alussa. Rantala havaitsi, että tutkittu hormonihoito aiheutti osalle eläimistä lyhyen kiimakierron.

Lääkitysten antoajankohta 7 tai 14 päivää ovulaatiosta ja GnRH-annos eivät vaikuttaneet esiintyvyyteen. Annos ei niin ikään vaikuttanut ovulaatiota edeltävään LH-eritykseen. LH-hormonin perustason eritys kiimakierron alussa oli samanlainen lyhyissä ja normaaleissa sykleissä. Annettaessa tutkitut hormonit samanaikaisesti, 24 tunnin välin sijaan, ovulaatioita tapahtui vähemmän ja lyhyitä kiertoja esiintyi enemmän. Kohdun limakalvon oksitosiini-, progesteroni- ja estrogeenireseptorien tai COX-II- ja 20α-HSD-entsyymien ilmentymisessä ei todettu eroa niiden lehmien välillä, joilla oli lyhyt tai normaali kiimakierto. Rantalan mukaan tutkimuksen tulokset tulee huomioida kehitettäessä ja käytettäessä kiiman synkronointiin tarkoitettuja ohjelmia, jotta vältytään haitallisilta vaikutuksilta tiinehtyvyyteen.

ELL Mari Rantala väittelee eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa Helsingin yliopiston päärakennuksen Auditorium XIII-salissa (Fabianinkatu 33) perjantaina 24.4.2015 klo 12 aiheesta:

"Induced short estrous cycles in cyclic dairy heifers and cows."

Väitöskirja kuuluu kotieläinten lisääntymistieteen alaan.

Vastaväittäjänä toimii professori Heinrich Bollwein (University of Zürich, Sveitsi) ja kustoksena toimii professori Terttu Katila-Yrjänä.