Yksinkertainen ennakkoarviointi auttaa ehkäisemään aivoleikkauspotilaiden komplikaatioita

– Tämä on maailman ensimmäinen neurokirurgian alalla tehty prospektiivinen ja valikoimaton potilasturvallisuustutkimus, jossa selvitettiin kaikki merkittävät komplikaatiot ja pyrittiin kehittämään luotettava menetelmä komplikaatioalttiiden potilaiden tunnistamiseksi, sanoo tutkimusta johtanut neurokirurgi, dosentti Miikka Korja.

Tutkimus käynnistää avoimen komplikaatioiden ja leikkaustulosten raportoinnin aikakauden neurokirurgiassa, tekijät uskovat.

– Yleensä ajatellaan, että leikkauspotilaiden komplikaatiot johtuvat aina kirurgista – mikä tietysti varsinaisten leikkauskomplikaatioiden suhteen onkin lähes aina totta – mutta potilaille voi tulla muitakin komplikaatioita, kuten sydäninfarkteja, keuhkokuumeita ja keuhkoveritulppia. Tässä tutkimuksessa pyrimme kehittämään hoitojärjestelmää komplikaatioita ehkäiseväksi, ja silloin avainasemassa on keskeisten potilaslähtöisten riskitekijöiden tunnistaminen, Korja selittää.

Tutkimukseen pyydettiin mukaan kaikki aikuispotilaat, jotka tulivat 7.12.2011 ja 31.12.2012 välisenä aikana HYKS:n neurokirurgian klinikkaan suunniteltua (elektiivistä) aivoleikkausta varten. Kaikkiaan tutkimukseen osallistui 418 potilasta.

Potilaille tehtiin ennen leikkausta arviointi, jossa huomioitiin muun muassa ikä, sukupuoli, painoindeksi, verenpaine ja syke, ja heiltä otettiin tavanomaiset verikokeet. Lisäksi potilaille määritettiin niin sanottu ASA-luokitus (American Society of Anesthesiologists Physical Status Classification) sekä siitä muokattu ASA-Helsinki-luokitus.

ASA on maailman eniten käytetty leikkausta edeltävä riskikartoitusmenetelmä, jonka anestesiologit tekevät kaikille kirurgisille potilaille ja joka on otettu käyttöön myös neurokirurgiassa. Menetelmän soveltuvuutta neurokirurgisille potilaille ei ole missään vaiheessa erikseen arvioitu, kertoo tutkimuksen päätekijä, anestesiologian erikoislääkäri Elina Reponen.

HYKS:n neurokirurgian klinikassa on jo toista vuosikymmentä ollut käytössä oma, alkuperäisestä muokattu ASA-luokitus, jonka on ajateltu soveltuvan paremmin neurokirurgisille potilaille. Luokitus on kuitenkin validoimaton. – Tämä tutkimus osoitti, että Helsingin intuitiviinen ASA on luotettavampi kuin alkuperäinen, kertoo tutkimuksen toinen vastuullinen johtaja, neuroanestesiologi, LKT Hanna Tuominen.

Haittatapahtumiksi tutkimuksessa luokiteltiin sairaalakuoleman lisäksi muun muassa sairaalahoidon aikana saadut infektiot, sydäninfarktit, keuhkoveritulpat ja aivohalvaukset.Tutkimuksessa arvioitiin myös hoitoresurssien käyttöä potilaan sairaalassaoloajan ja tehohoitoajan perusteella.

Tutkimukseen osallistuneista potilaista neljä (1 %) menehtyi sairaalahoidon aikana. Kuolleisuus on maailman mittakaavassa ja leikkausten luonne huomioiden poikkeuksellisen pieni. Vakavan infektion tai muun elimistön toiminnan kannalta merkittävän komplikaation sai sairaalassa ollessaan 28 potilasta (6,7 %), ja pysyvästä tai tilapäisestä aivohalvauksesta kärsi 47 potilasta (11,2 %).

Tulosten mukaan huomattavan suuri riski saada vakava infektio tai muu merkittävä komplikaatio oli sellaisilla 60-vuotiailla ja sitä vanhemmilla potilailla, joilla oli keskimääräistä korkeampi Helsinki ASA -riskiluokitus ja lisäksi tulehdusarvot koholla ennen aivoleikkausta. Melkein joka neljäs näistä potilaista sai vakavia komplikaatioita, ja heidän teho-osastolla viettämänsä aika oli melkein 40 prosenttia ja sairaalassaoloaika noin 20 prosenttia pitempi kuin niillä, joilla näitä ennustetekijöitä ei ollut.

– Emme varsinaisesti tutkineet kustannusvaikuttavuutta, mutta sairaalapäivät ja erityisesti tehohoitopäivät ovat kalliita, joten kyllä tässä puhutaan myös isoista rahoista, Korja huomauttaa.

– Kaiken kaikkiaan tutkimus osoitti, että hyvin yksinkertaisilla ja rutiininomaisesti otettavilla tiedoilla – ikä, CRP ja Helsinki ASA – voidaan tunnistaa suuri osa korkean komplikaatioriskin potilaista etukäteen, Reponen toteaa.

Tämä tutkimus on yksi lisäaskel kohti yksilöllisempää ja avoimempaa hoitoa neurokirurgiassa: tavoitteena on, että kokonaishoito räätälöidään jokaiselle potilaalle mahdollisimman toimivaksi ja turvalliseksi. – Ei ainoastaan itse leikkaus, vaan myös kaikki muu hoitoon liittyvä, kuten anestesia, antibiootit ja tehohoito. HYKS haluaa olla tässäkin edelläkävijä, Reponen ja Korja sanovat.

Tutkimus on julkaistu arvostetussa Journal of Neurosurgery -lehdessä.

**************
HYKS:n neurokirurgian klinikassa hoidetaan vuosittain yli 10 000 potilasta, ja se on leikkausmäärältään (n. 3500 per vuosi) yksi länsimaiden suurimpia neurokirurgisia yksiköitä. Klinikka on Euroopan johtava keskus aivoverisuonien ja vaikeiden aivokasvaimien mikroneurokirurgisessa leikkaushoidossa, ja myös maailmanlaajuisesti se sijoittuu parhaiden yksiköiden joukkoon. Linjajohtaja, dosentti Mika Niemelän ja professori Juha Hernesniemen vetämässä klinikassa vierailee vuosittain 100 - 200 ulkomaista neurokirurgia hakemassa oppia mikroneurokirurgian uusimmista leikkausmenetelmistä.

Lisätietoja:

Dosentti Miikka Korja
Puh. 09 4711 (sairaalan keskus)
Sähköposti: miikka.korja@hus.fi

Viite: Elina Reponen, Miikka Korja, Tomi Niemi, Marja Silvasti-Lundell, Juha Hernesniemi, and Hanna Tuominen: Preoperative identification of neurosurgery patients with a high risk of in-hospital complications: a prospective cohort of 418 consecutive elective craniotomy patients. J Neurosurg May 1, 2015

**************************
Ystävällisin terveisin

Päivi Lehtinen, tiedottaja, Helsingin yliopisto / Academic Medical Center Helsinki (AMCH)
paivi.m.lehtinen@helsinki.fi, 050 406 2043