Miksi Suomessa puhutaan holhouksesta ja muualla alkoholihaittojen vähentämisestä? – Alkoholipoliittisessa keskustelussa mennään tunne ja alkoholialojen intressit edellä

– Hyvin yleisesti kotimaisessa keskustelussa ajatellaan, että Suomella on outo ja erityinen suhtautuminen alkoholiin, jota ei esiinny muualla maailmassa, tulkitsee EHYT ry:n toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi. – Kuitenkin kansainvälisesti tietoisuus alkoholihaitoista on vahvasti kasvussa. Samalla kun kansainvälisessä keskustelussa ollaan tultu kohti pohjoismaista haittoja vähentävää alkoholipoliittista ajattelua, Suomessa tunnumme pyrkivän siitä poispäin. 

Kansainväliset alkoholilinjaukset eivät leviä sosiaalisessa mediassa

Euroopan unionin parlamentti velvoitti vappuviikolla komissiota valmistelemaan EU:lle uuden, haittoja vähentävän alkoholistrategian vuosille 2016-2022.  Strategialla halutaan tukea jäsenmaiden työtä alkoholihaittojen vähentämiseksi.

OECD puolestaan julkaisi 12. toukokuuta pitkään odotetun alkoholiraporttinsa.  Noin 240-sivuisessa raportissa kannustetaan jäsenvaltioita alkoholihaittoja vähentävään alkoholipolitiikkaan, jonka toimet kohdistuvat sekä ongelmakäyttöön että koko väestöön. Alkoholivero, minimihinta sekä saatavuuden ja mainonnan rajoitukset toistuvat raportissa edullisina keinoina haittojen vähentämiseen. OECD korostaa raportissaan, että haittoja vähentävällä alkoholipolitiikalla on vahva oikeutus: alkoholinkäyttö aiheuttaa haittoja koko yhteiskunnalle, joten se ei voi olla vain yksilön asia.

– Sen enempää EU:n linjaukset kuin OECD:n viestit eivät ole levinneet sosiaalisessa mediassa, päättäjien puheissa tai julkisessa keskustelussa. Tuntuu aivan kuin tieten tahtoen haluaisimme pitää kiinni ajatuksesta, että alkoholi näyttäytyy ongelmana ainoastaan suomalaisessa alkoholipolitiikassa, Sari Aalto-Matturi kummastelee.  – Ero on suuri jo vaikkapa Virossa käytävään alkoholikeskusteluun: Virossa vaatimukset haittojen vähentämisestä ovat niin suuria, että puolueet suorastaan kilpailivat tällä teemalla kevään vaaleissa.

Alkoholialojen ääni kuuluu vahvasti alkoholikeskustelussa

Alkoholipoliittisessa keskustelussa kuuluu vahvasti niiden kansalaisten ääni, jotka toivovat liberaalimpaa alkoholipolitiikkaa, mutta myös elinkeinopoliittiset intressit.

– Mainontakeskustelussa hoettiin sanaa viski ja pohdittiin onko kohtuutonta vaatia, että panimo maalaa vesisäiliönsä muuksi kuin oluttölkiksi. Sivuun jäi laaja kansainvälinen keskustelu alkoholimainonnan vaikutuksista. Rajoittaminen kun ei ollut mikään suomalainen innovaatio. Myös OECD tarjoaa mainonnan rajoituksia hyvinkin vahvasti raportissaan yhtenä keinona haittojen vähentämiseen.

Alkoholipolitiikkaan kohdistuu niin Suomessa kuin muuallakin voimakasta alkoholielinkeinojen lobbausta.  Alkoholiteollisuudella on myös paljon vaikutusvaltaa. Esimerkiksi Liettuassa parlamentti päätti vuonna 2008 kieltää alkoholimainonnan kokonaan, mutta alkoholiteollisuuden vahvan lobbauksen seurauksena perui päätöksen ennen sen voimaantuloa vuoden 2012 alusta.

– Eri intressitahojen vaikuttamistyö on osa demokratiaa, eikä siinä ole mitään moitittavaa. Päätöksentekijän vastuulla on asemoida eri intressit oikeaan suhteeseen päätöksissään. On merkillepantavaa, että talousjärjestö OECD:n raportissa ei ole juurikaan tehty myönnytyksiä alkoholialojen intresseille, vaikka niitä on varmasti valmistelun kuluessa tuotu hyvinkin paljon esille. Raportissa alkoholipolitiikka näyttäytyy selkeästi terveys- ja hyvinvointipolitiikkana, ei elinkeinopolitiikan keinona, Sari Aalto-Matturi toteaa.

Teollisuus puolustaa vahvasti etujaan alkoholipolitiikassakin

Professori Heikki Hiilamo on tunnettu mm. tupakkalobbauksen tutkijana. Tänä keväänä Hiilamo on tutkimusryhmänsä kanssa perehtynyt alkoholiteollisuuden vaikuttamistyöhön. Selvityksessä on perehdytty alkoholialojen vaikuttamispyrkimyksiin Suomen alkoholimainontaratkaisuissa. Keskeinen kysymys kuuluu, missä määrin alkoholiteollisuuden vaikuttamiskeinot mahdollisesti eroavat niistä keinoista, joita kansainvälinen tupakkateollisuus on käyttänyt pyrkiessään viivästyttämään alalle epäedullisia lainsäädäntömuutoksia.

– Lähteiden puutteiden vuoksi tuloksiamme on pidettävä alustavina. Tuloksemme osoittavat kuitenkin, että myös Suomen alkoholipolitiikka on vahvasti kytköksissä kansainvälisen alkoholiteollisuuden intresseihin Suomessa ja laajemmin Euroopassa. Alkoholipolitiikan valmistelijoiden ja päätöksentekijöiden on syytä pitää mielessään, että teollisuus puolustaa etujaan aggressiivisesti demokraattisissa prosesseissa, Heikki Hiilamo toteaa.