Finanssialan Keskusliiton tutkimus: SENIORIT TYYTYVÄISIÄ PANKKIPALVELUIHIN
Säästöt tileillä
Senioreista joka toisella on säästöjä ja sijoituksia. Yli 75-vuotiaat säästävät useimmiten tavalliselle käyttelytilille. Monella on varoja myös muissa säästö- ja sijoituskohteissa kuten erilaisissa arvopareissa. Lisäksi useat omistavat kiinteää omaisuutta kuten loma-asuntoja.
Joka neljännellä 75 - 85-vuotiaista on säästöjä tavallisella käyttelytilillä ja joka viidennellä säästö- ja sijoitustilillä. Lisäksi sijoitusrahastoihin on sijoittanut 12 prosenttia ja pörssiosakkeisiin 11 prosenttia.
Tärkeimmät kriteerit senioreille säästö- ja sijoituskohteen valinnassa ovat turvallisuus ja kohteen vaivattomuus. Sen sijaan tuoton merkitys on senioreille muuta väestöä vähäisempi. Verottomuus tai veroedut ja rahaksi muuttamisen helppous nousevat tuoton rinnalla yhtä tärkeiksi kriteereiksi.
Säästö- ja sijoitusaikeita on senioreilla vähemmän kuin väestöllä keskimäärin. Niitä on kuitenkin enemmän kuin vuosi sitten. Keskimäärin joka viides yli 75-vuotiaista aikoo säästää tai sijoittaa seuraavien 12 kuukauden aikana. Koko väestöstä tällaisia suunnitelmia on 43 prosentilla.
Laskut hoidetaan suoraveloituksena, mutta Internetin käyttö yleistyy
Seniorit maksavat muuta väestöä useammin laskunsa suoraveloituksena. Palvelua käyttää 54 prosenttia yli 75-vuotiaista. Moni maksaa myös maksupalvelukuorella, vaikka sen osuus tavallisimpana maksutapana on laskenut vuoden sisällä. Myös pankin tiskillä maksaminen on yleistä vanhimmissa ikäryhmissä. Kuitenkin yhä useampi yli 75-vuotiaista maksaa Internetissä. Ikäihmisten Internetin käyttö laskunmaksussa on kasvanut vuoden sisällä kolmesta prosentista kuuteen prosenttiin.
Päivittäisostokset maksetaan yhä useammin kortilla
Seniorit käyttävät päivittäisostosten maksuun selvästi muuta väestöä useammin käteistä rahaa. Peräti 66 prosenttia maksaa ostoksensa tavallisimmin käteisellä, pankkikorttia käyttää 24 prosenttia. Korttien käyttö on kuitenkin yleistynyt. Ikäryhmään 75 - 85 kuuluvista 66 prosentilla on käytössään automaattikäyttöön soveltuva maksukortti.
Kaupan kassalla kortin tunnusluvun näppäilemiseen tarkoitettua maksulaitetta on yli 75-vuotiaista käyttänyt 17 prosenttia. Koko väestöstä laite on tuttu 64 prosentille. Valtaosa kortin lukijalaitetta käyttäneistä senioreista on kokenut sen käytön helpoksi. Ne, joiden mielestä laitteen käyttö on vaikeaa, perustelevat mielipidettään tunnusluvun muistamisen hankaluudella. Osa pitää maksutapaa ylipäätään monimutkaisena ja osaa arveluttaa maksutavan tietoturva.
Tutkimuksen toteutus ja raportointi
Finanssialan Keskusliiton senioritutkimusta varten haastateltiin tämän vuoden helmikuussa 200 iältään 75 -85 -vuotiasta henkilöä eri puolilla Suomea. Tutkimus toteutettiin osana laajempaa Säästäminen ja luotonkäyttö -tutkimusta. Haastattelut teki Finanssialan Keskusliiton toimeksiannosta IRO Research Oy.
Senioritutkimusraportti löytyy Finanssialan Keskusliiton kotisivuilta www.fkl.fi kohdasta julkaisut ja tilastot.
Tutustu myös säästäminen ja luotonkäyttö -tutkimusraporttiin sekä nuorisotutkimusraporttiin: www.fkl.fi (julkaisut ja tilastot).
Lisätietoja: rahoitusasiantuntija Ulla Halonen, puh. 020 793 4262
Finanssialan Keskusliitto (FK) on toimialajärjestö, joka edustaa Suomessa toimivia pankkeja, vakuutusyhtiöitä, rahoitusyhtiöitä ja finanssialan työnantajia. Osa jäsenistä hoitaa myös lakisääteiseen sosiaaliturvaan kuuluvia työeläke- ja työtapaturmavakuutuksia. Finanssialan Keskusliitolla on noin 400 jäsenyhteisöä ja niiden palveluksessa toimii noin 40 000 työntekijää.
Tietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Rahastomarkkinoilla oli kesäkuussa myönteinen vire – uusia pääomia kertyi kaikkiin rahastoluokkiin yhteensä yli 1,3 miljardia euroa9.7.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin kesäkuussa yhteensä 1,3 miljardia euroa uusia pääomia. Rahastopääoma kasvoi myös markkinakehityksen ansiosta. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli kuukauden lopussa 186 miljardia euroa.
Fiva pitää asuntolainakaton ennallaan – pankkien lisäpääomavaatimuksia olisi pitänyt alentaa27.6.2025 13:23:02 EEST | Tiedote
Finanssiala ry (FA) pitää hyvänä Finanssivalvonnan päätöstä pitää asuntolainakatto ennallaan. Lainakatto pysyy perustasollaan 95 prosentissa ensiasunnon hankintaan tarkoitetuissa lainoissa ja 90 prosentissa muissa uusissa asuntolainoissa. Pankkien muuttuva lisäpääomavaatimus säilyy nollatasolla, mikä on FA:n mielestä hyvä asia. Sen sijaan muita lisäpääomavaatimuksia olisi pitänyt alentaa, sillä niiden perusteena olevat riskit eivät ole muuttuneet, mutta valvojan viimeaikaisten päätösten vuoksi vaateiden täyttämiseksi tarvitaan aiempaa enemmän varoja.
Kysely: Digihuijareille rahaa menettäneitä yhtä paljon kuin Oulussa ja Turussa on asukkaita26.6.2025 08:24:24 EEST | Tiedote
Tuoreen kyselyn mukaan 7,3 prosenttia suomalaisista on menettänyt rahaa digihuijareille. Koko maan väkilukuun suhteutettuna se tarkoittaa yli 400 000 suomalaista. Miehet ovat joutuneet huijauksen uhreiksi hieman naisia useammin. 4,6 prosenttia vastanneista kertoo, että pankki onnistui estämään tai palauttamaan rahansiirron rikollisille. Finanssiala ry:n tilaamaan kyselytutkimukseen digihuijausten yleisyydestä vastasi 2 500 suomalaista. Kyselyssä selvitettiin digihuijausten yleisyyttä sekä ihmisten tietämystä huijauksiin liittyen.
Koonti tuoreimmista talousennusteista: Suomi sinnittelee vastatuulessa – varovaisia merkkejä toipumisesta nähtävissä25.6.2025 10:55:34 EEST | Tiedote
Viimeisimpien ennusteiden mukaan Suomen talouteen on luvassa hidasta kasvua vuosille 2025 ja 2026. Kesäkuussa julkaistuista ennusteista alhaisimman arvion Suomen talouskasvusta antaa Suomen Pankki, joka ennakoi BKT:n kasvavan 0,5 prosenttia vuonna 2025. Korkeinta kasvulukua vuodelle 2025 ennustavat valtiovarainministeriö ja POP Pankki -ryhmä, joiden arvioiden mukaan talous kasvaisi 1,0 prosenttia. Kauppa- ja geopoliittisten jännitteiden lisääntyminen varjostaa globaalia kehitystä, mikä on tuntunut myös Suomessa. Finanssiala ry (FA) kokoaa sivuilleen listausta pankkien, viranomaisten ja suomalaisten tutkimuslaitosten tuoreimmista talousennusteista. Linkki FA:n taulukoimiin tietoihin löytyy tiedotteen lopusta. Kesäkuussa talousennusteensa julkaisivat POP Pankki -ryhmä, Danske Bank, valtiovarainministeriö ja Suomen Pankki.
ASP-uudistus on hyväksytty mutta ei valmis – kehitettävää jäi seuraavallekin hallitukselle14.6.2025 09:14:00 EEST | Tiedote
ASP-järjestelmän uudistus on hyväksytty, mutta toteutuksen kunnianhimo ei ollut yhtä korkealla kuin Finanssiala ry (FA) odotti. FA ehdotti järjestelmään monia ensiasunnon ostajaa hyödyttäviä muutoksia, kuten pienempää omasäästöosuutta, tavallisten asuntolainojen kanssa yhdenmukaista laina-aikaa sekä keinotekoisten rajojen ja rajoitteiden purkamista. Järjestelmää on kehitetty vuosien saatossa hyvässä yhteistyössä valtion ja pankkien välillä, ja FA on sitoutunut jatkamaan kehitystyötä. Tulevaisuudessa ASP-järjestelmää voitaisiin käyttää myös suomalaisten talousosaamisen kasvattamiseen, kansankapitalismin edistämiseen ja vihreän siirtymän tukemiseen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme