Kansalaismielipide: Tuottavuuden kasvu ei synny duunaria kurittamalla

Suomalaisten mielestä tuloksellisuuden kasvu edellyttää johtamisen ja työhyvinvoinnin kehittämistä. Tämän katsantokannan kannattajia löytyi niin ikään kaikkien puolueitten kannattajista vasemmistoliitosta kokoomuslaisiin.

Ammatti, asuinpaikka, tuloluokka tai talouden muoto (aikuistalous tai talous jossa on myös lapsia) ei näytä tuottavan poikkeuksia mielipiteisiin.

Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL teetti Taloustutkimuksella kyselytutkimuksen, jossa kysyttiin kansalaisten mielipiteitä työelämästä, työajasta, julkisista palveluista sekä valtion taloudesta.

Puhelinhaastattelut tehtiin 11. – 19.5. välisenä aikana ja niihin osallistui 1003 henkilöä jotka olivat 15 – 79 -vuotiaita.

JHL:n puheenjohtajan Jarkko Elorannan mukaan kansalaiset näyttävät olevan hyvin tietoisia siitä, että pelkästään palkansaajat eivät Suomea sen nykytilasta nosta, vaan tuottavuuden kasvun pitää tapahtua työpaikoilla; kehittämällä sekä johtamista että prosesseja ja hyödyntämällä teknologiaa.

- Totuus on se, että tuotteiden ja palvelujen on oltava ominaisuuksiltaan kohdallaan, jotta ne menisivät kaupaksi. Pelkkä hinta ei ole se ainoa tekijä, Eloranta sanoo.

Palkka-ale ei saa kannatusta

Väitteeseen ”Työntekijöiden palkkoja on alennettava nykytilanteessa” 69 prosenttia haastateltavista vastasi olevansa täysin tai jokseenkin eri mieltä. Palkka-alea eivät vastustaneet pelkästään demarit ja vasemmistoliittolaiset, vaan myös keskustan, perussuomalaisten, kokoomuksen, vihreiden ja kristillisten kannattajista yli 50 prosenttia oli tätä mieltä. Palkka-alelle myötämielisimpiä olivat Ruotsalaisen kansanpuolueen kannattajat.

Kaikissa tuloluokissa palkka-ale tyrmättiin.

Työajan pidennys epäilyttää

Väitteen ”Työajan pidentäminen ei lisää työn tehokkuutta” kanssa täysin tai jossain määrin samaa mieltä oli 75 prosenttia vastaajista.

Kaikissa tuloluokissa reilusti yli 60 prosenttia vastaajista oli tätä mieltä.

Yllättävän yksimielisiä olivat tämän asian suhteen myös eri puolueiden kannattajat, sillä yli 60 prosenttia eri puolueiden vastaajista oli väitteen kanssa samaa mieltä.

Arkipyhät saisivat jäädä paikalleen

Väitteen ”Arkipyhät, kuten helatorstai, pitää siirtää viikonloppuihin” kanssa täysin tai jokseenkin eri mieltä oli 62 prosenttia vastaajista.

Sukupuoli jakoi jonkin verran vastaajia; 68 prosenttia naisista ei halunnut siirtää arkipyhiä, miehistä siirtoa vastusti 55 prosenttia, Sen sijaan 27 prosenttia miehistä oli sitä mieltä, että siirto pitää tehdä. Naisista tätä mieltä oli vain 17 prosenttia.

Eri puolueiden kannattajien välillä ei arkipyhäasiassa syntynyt radikaaleja eroja, sillä yli 50 prosenttia eri puolueiden vastaajista oli sitä mieltä, ettei arkipyhiä pidä lähteä siirtelemään.

Työhyvinvointi luo tuottavuutta

81 prosenttia vastaajista oli täysin tai jossain määrin samaa mieltä väitteen ”Paras keino työn tuottavuuden lisäämiseen on työhyvinvoinnin kehittäminen” kanssa. Kaikkien ikä- ja tuloluokkien ja eri puolueita kannattavat vastaajat olivat harvinaisen samanmielisiä tämän väitteen kohdalla. Täysin- tai jokseenkin samaa mieltä olevia oli joka ryhmässä vähintään 60 prosenttia.

Johtamista kehitettävä

Tuloksellisuuden kasvu edellyttää johtamisen kehittämistä. Tätä mieltä oli 78 prosenttia vastaajista. 74 prosenttia työntekijäasemassa olevista oli väitteen kanssa täysin tai jokseenkin samaa mieltä. Vielä enemmän väitteen taakse asettuivat toimihenkilöt, asiantuntijat, yrittäjät ja johtavassa asemassa olevat. Heistä 85 prosenttia oli väitteen kanssa samoilla linjoilla.

Voitoista tinkiminen saa kannatusta

”Yritysten on tingittävä voitoistaan työllisyyden hyväksi” –väitteen kanssa täysin tai jokseenkin samaa mieltä oli 68 prosenttia vastaajista. .

Vaikein tämä väite näytti olevan 15 – 24 vuotiaille vastaajille, sillä heistä peräti 30 prosenttia ilmoitti, ettei ole samaa eikä eri mieltä. Suurimmat kannatuslukemat tulivat 50 – 64 –vuotiailta (73 prosenttia) ja 65-79 –vuotiailta (75 prosenttia). 25 – 49 –vuotiaiden parissa voitoista väitteen kannatusprosentit vaihtelivat 59 ja 65 välillä.

Puoluekentässä nihkeimmin ajatukseen suhtautuivat Ruotsalaisen kansanpuolueen kannattajat. Heistä täysin tai jossain määrin eri mieltä oli 38 prosenttia, vaikkakin väitteen kanssa samoilla linjoilla puolueen kannattajista oli 42 prosenttia.

Kokoomulaisten parissa 50 prosenttia vastaajista oli samoilla linjoilla väitteen kanssa, eri mieltä oli 30 prosenttia. Keskustaa kannattavista vastaajista väitteen kanssa samaa miltä oli 67 prosenttia vastaajista ja perussuomalaisista 68 prosenttia.

Sosialidemokraatteja kannattavista vastaajista 77 prosenttia oli väitteen kanssa samaa mieltä. vasemmistoliiton kannattajista väitteen kannalla oli 81 prosenttia.

Lisätietoja: viestintäpäällikkö Juhana Harju044 0101 004