Maatalous pulassa päästövähennystavoitteiden kanssa

Luonnonvarakeskus (Luke) ja Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskus ovat selvittäneet ilmastonmuutoksen hillintään tähtääviä päästövähennyskeinoja viimeisen kolmen vuoden ajan. Kaikki tarkastellut keinot auttavat kasvihuonekaasujen vähentämistavoitteiden saavuttamisessa, mutta ne ovat eritasoisia muun muassa kustannuksiltaan, hyväksyttävyydeltään, päästövähennyksiltään ja käyttöönoton helppoudeltaan. Hillintäkeinot eivät saa vaarantaa huoltovarmuutta, kotimaista maataloutta tai globaalia ruokaturvaa.

– Tällä hetkellä käytössä olevalla teknologialla ja kustannuksilla päästövähennystavoitteesta voitaisiin saavuttaa alle puolet. Jotta lisävähennyksiä saataisiin aikaan, vaaditaan lisäinvestointeja uuteen, päästöjä vähentävään teknologiaan, kuten biokaasulaitoksiin, lannan käsittelyn teknologiaan ja viljan kuivauksen vaihtoehtoihin, kertoo erikoistutkija Pasi Rikkonen Lukesta.

Myös tutkimuksessa haastatellut asiantuntijat pitivät tärkeimpänä vähennyskeinona uusia teknologisten ratkaisujen käyttöönottoa liittyen lannankäsittelyyn, biokaasutukseen, talviaikaisen kasvipeitteisyyden lisäämiseen, typpilannoituksen tarkentamiseen sekä täsmäviljelyn edistämiseen. Näiden keinojen käyttöönoton yleistyminen vaatii runsaasti neuvontaa, opastusta ja koulutusta. Myös tilojen välisen yhteistyön lisääntyminen voi auttaa tuotannonjärjestelyissä.

– Kohtuullisin kustannuksin päästövähennyksiä voidaan saavuttaa eloperäisten maiden nurmenviljelyllä nautatiloilla sekä liharoturisteytysten määrän lisäämisellä lypsykarjan siemennyksissä. Muilla tarkastelluilla keinoilla kustannukset nousevat korkeiksi, jatkaa Luken tutkija Olli Niskanen.

Lähienergiastako liiketoimintaa maatiloille?

Maatalouden energiatalouden muutos näkyy uusien maatilarakennusten suunnittelussa, jossa on huomioitava uusiutuvan energian hyödyntämismahdollisuudet. Uusien teknologioiden käyttöönottoa tulisi tukea verotuksellisten kannustimien ja neuvonnan avulla. Yrittäjiä voivat houkuttaa myös energiasta saatavat tulot.

– Uusiutuvan energian pientuotannolla pitäisi olla helppo liittymä energiaverkkoihin. Samalla maatalous-, aluekehitys- ja energiapolitiikan tulisi yhdessä luoda edellytyksiä kokeiluille ja innovaatioille, jotta voidaan löytää tehokkaita ja kannattavia ratkaisuja maatilojen energialiiketoiminnan lisäämiselle tulevaisuudessa. Toimintaa ei tule rakentaa lisätukien varaan vaan suuntaamalla ympäristöystävällisemmin nykyisiä tukia, professori Petri Tapio Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta summaa tutkimuksen satoa.

Biokaasusta kannattavuutta ja päästövähennyksiä

Tutkimuksessa tarkasteltiin myös yksittäisen biokaasulaitoksen kannattavuutta. Laitos oli kannattava investointituen kanssa, vaikka kaikkea tuotettua lämpöä ei olisikaan pystytty hyödyntämään.

– Merkittävimmät kasvihuonekaasupäästöjen vähennykset saatiin lannan varastoinnista ja energian tuotannosta. Biokaasulaitos osana esimerkkimaatilan toimintoja vähensi vuosittaisia kasvihuonekaasuja noin 90 henkilöauton vuosittaisten päästöjen verran, kun vertailukohtana oli hakelämpölaitos, Luken tutkija Erika Winquist kertoo.

Makeran rahoittaman tutkimuksen tulokset julkaistaan tänään 26.5. klo 13 Helsingin Säätytalolla pidettävässä seminaarissa ”Ilmasto- ja energiapolitiikan tulevaisuuden vaihtoehdot ja vaikutukset maatalouteen”. Median edustajat ovat tervetulleita tilaisuuteen.