Vapaaehtoisvoimin tieteen hyväksi – rengastajat ovat kihlanneet lintuja jo 100 vuotta

31.1.2013 07:00:00 EET | Helsingin yliopisto | Tiedote

Jaa

Suomalaisia lintuja on rengastettu jo 100 vuotta. Vapaaehtoiset ovat tänä aikana tuottaneet merkittävän määrän aineistoa tieteen ja tutkimuksen käyttöön. Aineistoa on hyödynnetty niin lintujen muuttoreittien kuin talvehtimisalueiden selvittämisessä. Lisäksi on saatu selville maallikkoa kiehtovia yksityiskohtia, kuten pisin muuttoreitti tai pitkäikäisin lintulaji. Ensimmäistä ennätystä pitää hallussaan kalatiira ja jälkimmäistä harmaalokki.

Huuhkaja-nuorukainen on juuri rengastettu (kuva: Laura Hiisivuori)

Valtaosa linnuistamme lähtee täältä pohjoisesta etelään talvea pakoon. Kansainvälisistä muuttajista saatiin tietoa vasta, kun kehitettiin lintujen rengastus. Maailman ensimmäisen yksilöllisellä tunnuksella varustetun renkaan sai nilkkaansa tanskalainen kottarainen vuonna 1899. Reilu kymmenen vuotta myöhemmin rengastamisesta innostuttiin myös Suomessa.

Maamme ensimmäinen rengastaja oli Helsingin yliopiston eläintieteen professori Johan Axel Palmén. Hän tilasi vuonna 1912 Saksasta nimellään ja osoitteellaan varustettuja renkaita, joita jakoi ystäväpiirilleen.

Oululainen talitiainen oli puolestaan ensimmäinen suomalainen lintu, jolla oli kunnia saada rengas jalkaansa sata vuotta sitten 2.2.1913. Vuodesta 1926 rengastustoimintaa on koordinoinut eläinmuseo, josta sittemmin tuli osa Helsingin yliopiston Luonnontieteellistä keskusmuseota Luomusta.

Muuttoreittien ja talvehtimisalueiden lisäksi rengastuksen avulla saadaan tietoa muun muassa lintujen iästä, kuolinsyistä, kotipaikka- ja puolisouskollisuudesta, vuosittaisista kannanmuutoksista ja lintuparven sosiaalisesta arvojärjestyksestä sekä yksilön elinpiirin laajuudesta. Tieto on merkittävää esimerkiksi suojelualueiden rajaamisessa, tuulipuistojen sijoitusratkaisuissa tai kaavoituspäätöksiä tehtäessä.

Suomessa rengastustyö on alusta asti perustunut vapaaehtoisuuteen. Maassamme on tällä hetkellä noin 630 rengastajaa. He ovat kaikki vapaaehtoisia, eivätkä saa tärkeästä työstään palkkaa tai muita korvauksia. Rengastajien pitkäjänteinen työ on tuottanut tulosta esimerkiksi merikotkakannan hienona toipumisena. Toisaalta rengastajien työ piirtää tärkeää kuvaa myös epäonnisemmista lajeista, kuten peltojemme komean kuovin rajusta alamäestä tai mehiläishaukan taantumisesta.

Lisätietoa:
Yli-intendentti Jari Valkama
LUOMUS
jari.valkama@helsinki.fi
p. 050-3182358

Suunnittelija Markus Piha
LUOMUS
markus.piha@helsinki.fi
p. 050-3182350

Rengastusfaktoja:

Rengastetuista

Suomessa on rengastettu yhteensä yli 10,5 miljoonaa lintua, joista on saatu 1,2 miljoonaa löytöilmoitusta
Eniten on rengastettu talitiaisia (982 000), kirjosieppoja (655 000) ja pajulintuja (608 000)
Eniten löytöilmoituksia on saatu harmaalokista (yli 82 000), talitiaisesta (46 000) ja haahkasta (36 000)
Rengaslöytöjen perusteella tiedetään lokkien olevan pitkäikäisimpiä lintulajejamme. Harmaa-, kala- ja selkälokki ovat eläneet yli 32 -vuotiaiksi.
Rengaslöydöt kertovat, että meikäläinen kalatiira on lentänyt vähintään kerran maapallon toiselle puolelle Australiaan yli 15 000 km päähän.
Nopein todennettu muuttoetappi oli suosirrillä, joka eteni huikeat 1022 kilometriä vuorokaudessa Luvialta Saksaan

Renkaista

Renkaita on Suomessa nykyisin 36 eri tyyppiä ja 26 eri läpimittaa. Linnun rengas painaa suhteessa saman verran kuin ihmisen rannekello.
Renkaassa on juokseva numerointi ja kirjaintunnus
Palautusosoite on kaiverrettu suomalaisiin renkaisiin latinankielisessä muodossaan. Renkaissa käytetään lyhenteitä MUSEUM ZOOLOG, HELSINKI, FINLAND tai MUS.ZOOL, HELSINKI, FINLAND tai MUS.Z.HKI, FINLAND.
Jos löytää rengastetun linnun, niin kuolleelta yksilöltä voi toimittaa koko renkaan Rengastustoimistoon, elävältä kirjata numerokoodin muistiin ja toimittaa sen samaan paikkaan. Tarkemmat ohjeet: www.luomus.fi/elaintiede/rengastus/loyto

Rengastajista

Suomessa on arviolta 630 rengastajaa
Rengastajat kokoontuvat tulevana viikonloppuna (2.-3.2.) juhlimaan 100-vuotista taivaltaan järjestyksessä jo 44. rengastajakokoukseen, joka pidetään Kulttuurikeskus Sofiassa Helsingin Vuosaaressa
Voidakseen ryhtyä rengastajaksi, tulee suorittaa hyväksytysti rengastajatentti. Lisätietoa: www.luomus.fi/elaintiede/rengastus/toiminta/rengastuslupa
Rengastusta varten tarvittavia lintujen pyyntilupia myöntävät ELY-keskukset luonnonsuojelulain piiriin kuuluville lajeille ja Suomen Riistakeskus metsästyslain alaisille lajeille
Lupa-asioita ja renkaita koordinoi Luomuksen rengastustoimisto

Lisätietoa huuhkajakuvista: Forumin huuhkaja-nuorukainen sai renkaan jalkaansa

Avainsanat

helsingin keskusmuseo luomus luonnontieteellinen yliopisto

Yhteyshenkilöt

Laura HiisivuoriTiedottaja, LUOMUS

Puh:+358 576 2960laura.hiisivuori@helsinki.fi

Kuvat

Forumin katolla pesineen huuhkajan poikanen rengastettiin keväällä 2011 (kuva: Laura Hiisivuori)

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto

Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS on Helsingin yliopiston erillislaitos, joka säilyttää ja ylläpitää luonnontieteellisiä kansalliskokoelmia sekä harjoittaa niihin liittyvää tutkimusta. Laajat kokoelmat koostuvat eläin-, kasvi-, sieni-, kivi- ja fossiilinäytteistä. Elävät kasvikokoelmat ovat vallanneet kaksi kasvitieteellistä puutarhaa. Luomuksen kokoelmiin pääsee tutustumaan yleisökohteissamme: Helsingin ydinkeskustan tuntumassa sijaitsevassa Luonnontieteellisessä museossa sekä Kaisaniemen ja Kumpulan kasvitieteellisissä puutarhoissa. Osa geologisista ja paleontologisista näytteistämme on esillä yliopistomuseon yhteydessä toimivassa Mineraalikabinetissa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Missä ovat pääkaupunkiseudun monimuotoisimmat ja saavutettavimmat viheralueet?9.5.2025 06:50:00 EEST | Tiedote

Tuoreen tutkimuksen tulokset osoittavat, että viheralueet, jotka ovat tärkeitä luonnon monimuotoisuuden kannalta, eivät aina ole samoja kuin ne, jotka ovat tärkeitä saavutettavuuden kannalta. Uudet menetelmät auttavat tunnistamaan viheralueiden merkittävyyden eri näkökulmista.

Preeria laajeni ja kutistui – uusi tutkimus paljastaa muinaisen ilmastonmuutoksen syyt8.5.2025 07:57:06 EEST | Tiedote

Pohjois-Amerikan pitkä kuivuuskausi heti jääkauden jälkeen on ollut tiedossa jo pitkään. Uusi tutkimus osoittaa, että ankaran ilmaston aiheutti maapallon kiertoradan muutos.

Helsingin yliopisto palkitsi neljä ansiokasta väitöskirjaa6.5.2025 20:00:00 EEST | Tiedote

Mattia Cordiolin, Paavo Huotarin, Ita Puuseppin ja Ina Satokankaan väitöskirjat käsittelivät biopankkeja, Vanhaa Testamenttia, koululaisten matematiikan taitojen kehitystä ja luonnon monimuotoisuutta.

KUTSU 7.-9.5.2025: Kansainväliseen vammaistutkimuksen konferenssiin 700 osallistujaa6.5.2025 10:37:32 EEST | Kutsu

Nordic Network on Disability Research (NNDR), Helsingin yliopisto, Suomen vammaistutkimuksen seura sekä Kehitysvammaliitto järjestävät kansainvälisen vammaistutkimuksen konferenssin 7.–9. toukokuuta Helsingin yliopistossa (Fabianinkatu 33 ja yliopistonkatu 3).

Ovatko maataloudessa käytettävät kasvinsuojeluaineet uhka myös ympäröivälle luonnolle?5.5.2025 12:29:02 EEST | Tiedote

Helsingin yliopiston tutkimus osoitti, että kasvinsuojeluaineilla voi olla negatiivisia vaikutuksia maatalousympäristöissä eläviin lajeihin, jotka eivät ole aineiden varsinaisia kohteita. Vaikutukset kuitenkin vaihtelivat suuresti riippuen testatusta kasvinsuojeluaineesta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme