Kalatalouden tuet kaksinkertaistuneet EU-aikana
EU:n yhteinen kalastuspolitiikka ohjaa ja rahoittaa kalatalouden kehittämistä koko unionin alueella. Suomi on laatinut sen puitteissa oman elinkeinokalatalouden rakenneohjelmansa, josta tuetaan kalataloutta noin 15 miljoonalla eurolla vuodessa. Tukien määrä kaksinkertaistui EU-jäsenyyden myötä. Toisaalta yhteinen kalastuspolitiikka rajoittaa kalastuslaivaston kokoa, mihin ei ole Suomessa tarvetta, toisin kuin useissa muissa EU-maissa. Useimpien kalalajien pyyntiä olisi Suomessa mahdollista lisätä.
Kalatalouden alkutuotannon ongelmat ovat pääosin kansallista alkuperää ja kansallisilla toimilla poistettavissa. Ammattikalastajien pääsyä yksityisille vesialueille tulisi helpottaa. Kalankasvatusta voitaisiin lisätä ohjaamalla uusia laitoksia paremmin kalankasvatukseen sopiville alueille. Alkutuotantoa lisäämällä turvattaisiin myös kalanjalostusalan työpaikkoja.
Kalatalouden kehittämisessä painotetaan liikaa tukipolitiikkaa muihin mahdollisiin toimenpiteisiin nähden. Tukea on ollut runsaasti käytössä, ja suurin osa siitä on kohdistunut alkutuotannon ulkopuolelle eli kalanjalostukseen ja tukkukauppaan. Monet suurimpia tukia saaneista jalostus- ja tukkuyrityksistä ovat hyvin kannattavia ja pystyisivät toimimaan myös täysin markkinavetoisesti. Jalostusalalle onkin muodostunut ylikapasiteettia ja tämä on johtanut joidenkin tuettujen kalanjalostusyksiköiden sulkemiseen.
Yhteiskunnan lohesta saaman hyödyn maksimoimiseksi lohenkalastusta tulisi hyödyntää enemmän osana matkailuelinkeinoa. Lohenkalastuksesta tulisi tehdä luvanvaraista, jotta lohiresurssit jakautuisivat tarkoituksenmukaisemmin ammatti- ja virkistyskalastajille. Näin voitaisiin myös vähentää lohen sivutoimista rannikkokalastusta, joka haittaa sekä ammattikalastajien toimeentuloa että kalastusmatkailun kehittämistä.
Ammattikalastajien saaliin arvo on Suomessa vuosittain noin 25–30 miljoonaa euroa ja kalanjalostuksen tuotannon arvo hieman yli sata miljoonaa euroa. Elinkeinokalatalous työllistää yhteensä noin kolme tuhatta henkilöä. Vapaa-ajankalastusta harrastaa lähes kaksi miljoonaa suomalaista. Kalaa kulutetaan asukasta kohti noin 14 kiloa vuodessa, ja tästä noin 8,5 kiloa tuodaan ulkomailta.
Lisätietoja:
Johtava toiminnantarkastaja Ville Vehkasalo, p. (09) 432 5814
Ylijohtaja Vesa Jatkola, p. (09) 432 5704
Tarkastuskertomus 155/2007: Kalatalouden kehittäminen
Tietoja julkaisijasta
Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) on eduskunnan yhteydessä toimiva ylin kansallinen tarkastusviranomainen, joka tarkastaa valtion taloudenhoitoa ja omaisuuden hallintaa sekä valvoo puolue- ja vaalirahoitusta. Tarkastustyöllä virasto varmistaa, että valtion varoja käytetään eduskunnan päättämiin kohteisiin lakia noudattaen ja järkevästi.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta VTV Valtiontalouden tarkastusvirasto
Ett starkare myndighetssamarbete vore nödvändigt för att göra handläggningen av brottmål smidigare19.6.2025 07:00:00 EEST | Pressmeddelande
Handläggningen av brottmål har förlängts hos alla myndigheter i kedjan och förvaltningen har försökt göra processen smidigare på många sätt. En effektiv utveckling skulle förutsätta ett verkningsfullt myndighetssamarbete, som saknas för närvarande.
Vahvempi viranomaisyhteistyö olisi tarpeen rikosasioiden käsittelyn sujuvoittamiseksi19.6.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Rikosasioiden käsittely on pidentynyt kaikissa ketjun viranomaisissa, ja hallinto on monin keinoin yrittänyt sujuvoittaa prosessia. Tuloksellinen kehittäminen edellyttäisi vaikuttavaa viranomaisyhteistyötä, joka nykyisellään puuttuu.
I välfärdsområdesvalet lämnade 88 procent och i kommunalvalet 85 procent in sin redovisning av valfinansieringen i tid17.6.2025 09:14:22 EEST | Pressmeddelande
628 välfärdsområdespolitiker och 2397 kommunpolitiker lämnade inte in sin redovisning av valfinansieringen inom den utsatta tiden.
Aluevaaleissa 88 prosenttia ja kuntavaaleissa 85 prosenttia palautti vaalirahoitusilmoituksensa ajoissa17.6.2025 09:14:22 EEST | Tiedote
628 hyvinvointialueiden poliitikkoa ja 2397 kuntapoliitikkoa ei palauttanut vaalirahoitusilmoitustaan määräaikaan mennessä.
Den kontinuerliga skuldsättningen är särskilt oroväckande i den nuvarande säkerhetsmiljön9.6.2025 09:01:00 EEST | Pressmeddelande
Statens revisionsverk publicerade våren 2025 en bedömning utförd av den finanspolitiska övervakningen om utvecklingen av de offentliga finanserna och om skötseln av finanserna.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme