HSL:n alennus- ja vapaaliput säilyvät lähes ennallaan

”HSL:n jäsenkuntien näkemysten mukaan HSL:n vastuu ulottuu joukkoliikenteen järjestämisvastuuta laajemmalle. Kuntien tahto on, että HSL huolehtii omalta osaltaan lasten ja nuorten, lapsiperheiden, vähävaraisten, ikäihmisten sekä liikuntarajoitteisten liikkumisen edistämisestä ja syrjäytymisen ehkäisystä”,  HSL:n Matkustajapalvelut-osaston johtaja Pirkko Lento sanoo.

Kunnissa lausunnoilla olleen HSL:n virkamiesesityksen lähtökohtana oli, että HSL tukee erityisryhmien liikkumista ensisijaisesti edistämällä joukkoliikenteen esteettömyyttä ja saavutettavuutta. Esityksen mukaan joukkoliikenteessä mahdolliset lisäalennukset, vapaaliput tai oikeus matkustaa ilman lippua perustuisivat jatkossa vain liikennepoliittisiin linjauksiin ja liikenneturvallisuuteen. Kunnat kuitenkin katsoivat lausunnoissaan, ettei alennus- ja vapaalippuja saavia ryhmiä voida vähentää.

Eläkeläisten ja liikuntarajoitteisten alennusliput säilyvät ja alennusprosentit yhtenäistetään niin, että kaikkien alennus on 50 prosenttia aikuisten lippujen hinnasta. Sokeilla, sotainvalideilla ja rintamaveteraaneilla on jatkossakin oikeus vapaalippuun. Pientä lasta vaunuissa tai rattaissa kuljettavien oikeus matkustaa ilman lippua säilyy. Myös pyörätuolilla liikkuvat voivat edelleen matkustaa ilman lippua.

Lisäksi uudessa taksa- ja lippujärjestelmässä tulee käyttöön seniorilippu 70 vuotta täyttäneille HSL-kuntien asukkaille. Se on kaikkina päivinä klo 9-14 alkavilla matkoilla kelpaava arvolippu, jonka hinta on 50 prosenttia aikuisen arvolipun hinnasta. HSL:n hallitus päätti seniorilipun käyttöönotosta joulukuussa 2013. Hallitus päätti tuolloin myös korottaa lastenlipun yläikärajaa vuodella niin, että lipulla voivat matkustaa 7-17 -vuotiaat.

Nyt hyväksytyt alennus- ja vapaalippujen myöntämisperusteet tulevat voimaan Helsingin seudun uudessa taksa- ja lippujärjestelmässä. Vyöhykemalli eli kaarimalli mahdollistaa seudun tariffijärjestelmän laajentamisen riippumatta kunta- ja hallintorakenteista. Kaarimalli voidaan ottaa käyttöön teknisen järjestelmäuudistuksen ja matkakorttien vaihdon jälkeen aikaisintaan vuonna 2017.

HSL:n hallitus päättää lippujen hinnoista sekä alennusprosentista vuosittain talousarvion yhteydessä.

Lippujen hintoihin korotuspaineita

HSL:n jäsenkunnat subventoivat vahvasti etenkin kuntalaisille myytäviä aikuisten kausilippuja. Vuonna 2015 kuntien tuki joukkoliikenteen lippujen hintoihin on yhteensä noin 230,5 miljoonaa euroa.  Erityisryhmien alennus- ja vapaalipuista aiheutuva lisäsubventio on nykyisin noin 30,8 milj. euroa vuodessa. Summasta valtaosa, 27,6 milj. euroa, kohdentuu opiskelijoille.

Uudessa vyöhykemallissa kuntien tuki lippujen hintoihin kasvaa, koska monilla käyttäjillä lippujen hinnat alenevat nykytasoon verrattuna. HSL arvioi vyöhykemalliin siirtymisen lisäävän jäsenkuntien maksuosuuksia yhteensä noin 11 milj. euroa, kun otetaan huomioon nyt hyväksytyt muutokset eläkeläisten ja liikuntarajoitteisten alennuslippuihin.

HSL rahoittaa toimintansa pääosin lipputuloilla ja kuntien maksamilla kuntaosuuksilla. Jäsenkunnat ovat linjanneet, että kuntaosuudet saavat olla enintään 50 prosenttia menoista. Käytännössä lipputuloilla on siten katettava noin puolet menoista. Lähivuosina lippujen hintoihin tuovat korotuspaineita joukkoliikenteen suuret infrahankkeet kuten Kehärata ja Länsimetro, joiden kustannukset kohdennetaan niiden valmistuttua HSL:n kautta jäsenkunnille.