Maa- ja Metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry

Kotimainen varhaisperuna ehti juhannuspöytään

Jaa
Kevään viileästä säästä huolimatta kotimaiset uudet perunat ehtivät keskikesän juhlaan. Varhaisperunat ovat keskenkasvuisia ja heikkokuorisia perunoita, joiden kuori lähtee kevyesti hieraisemalla. Tämäntyyppistä varhaisperunaa käytetään alkukesästä ruokapöytien herkkuna vain pohjoisilla leveysasteilla. Varhaisperunaksi viljellään lajikkeita, jotka kestävät kevään kylmiä säitä ja pystyvät tuottamaan satoa mahdollisimman varhain alkukesästä. Varhaisperuna on varsinaista terveysruokaa. Rasvaa siinä on vain 0,2 g/100 g ja tärkkelystä vähemmän kuin talven perunoissa.

− Viileys on hidastanut varhaisperunoiden alkukehitystä ja toistuvat sateet ovat vaikeuttaneet perunan nostoa. Haasteista huolimatta kotimaista varhaisperunaa saadaan juhannuksena, kertoo MTK:n peruna-asiamies Antti Lavonen.

Timo on edelleen suosituin varhaislajike

Hankkijan Timo on pitkään ollut ykköslajike varhaistuotannossa. Se kestää hyvin kylmää ja tuottaa satoa alkukesästä. Sen rinnalla tuotetaan Siikliä, joka yleensä valmistuu heinäkuun puolella. Sen makua arvostavat monet varhaisperunan ystävät. Solist on lajikkeena noussut viime vuosien aikana samoihin viljelyaloihin kuin Siikli. Muita varhaisperunalajikkeita ovat Carrera, Annabelle, Rikea ja Arielle. Uutuutena tuotantoon on tulossa kotimainen Borealin lajike Jussi, josta ensimmäisiä maistiaisia päästää nauttimaan tänä kesänä.

Lounais-Suomessa tuotetaan yli puolet varhaisperunasta

Viime vuosina varhaisperunaa on tuotettu yhteensä vajaat 800 hehtaaria noin 450 maatilalla. Päätuotantoalue on Varsinais-Suomi, jossa viljellään kaksi kolmannesta Suomen varhaisperunasta. Varsinais-Suomessa sijaitsevat Naantali, Parainen, Laitila ja Uusikaupunki ovat suurimmat tuotantokunnat Suomessa. Loppuala jakautuu tasaisemmin koko maahan.

Varhaisperuna on terveysruokaa

Rasvaa varhaisperunassa on vain 0,2 g/100 g. Keskenkasvuisessa perunassa on vähemmän tärkkelystä kuin talven perunoissa. Energiaa 100 g varhaisperunassa on vain 78 kcal, kun esimerkiksi keitetyssä riisissä energiamäärä on lähes kaksinkertainen. Varhaisperunassa on ripaus sokeria, joka antaa perunaan omaleimaista makeutta. Varhaisperunan voi hyvällä mielellä syödä kuorineen, jolloin kuoressa ja sen alla oleva C-vitamiini ja varhaisperunan maku säilyvät.

Varhaisperunoiden keittäminen on helppoa

− Varhaisperunan oikea keittotapa tuntuu olevan asia, jossa on paljon henkilökohtaisia mieltymyksiä, kertoo Lavonen.

− Tässä yksi toimivaksi todettu ohje: Perunat pestään puhtaiksi. Vesi kuumennetaan kiehuvaksi, lisätään maun mukaan suolaa ja tilliä. Perunat pannaan kiehuvaan veteen, joka juuri ja juuri peittää perunat. Jos perunat ovat erikokoisia, pannaan pienimmät veteen viimeisenä. Peruna keitetään kannen alla. Kiehumisen aikana perunoiden kypsyysastetta kokeillaan esim. hammastikulla tai pienellä haarukalla. Vesi kaadetaan pois, kun perunat ovat vielä hiukan kovia. Perunoiden päälle lisätään pyyhe tai talouspaperia, suljetaan kansi uudelleen ja pannaan kattila vielä hellan jälkilämpöön. Liina tai paperi imee perunoista höyrystyvän kosteuden ja perunat jälkikypsyvät sopivan pehmeiksi. Päälle voi ripotella tilliä.

Alkukesän keskenkasvuista ja heikkokuorista varhaisperunaa valmistetaan herkkuruoaksi vain pohjoisilla leveysasteilla, Euroopassa Pohjoismaissa ja Brittein saarilla. Keski-Euroopassa uuden sadon perunallakin halutaan olevan vahva kuori. 

Lisätietoja: peruna-asiamies Antti Lavonen, 040 558 0512

Perunasuupalat uusista perunoista:  http://keittokirja.kasvikset.fi/WebRoot/1035464/X_Reseptisivu.aspx?id=1079768

Varhaisperuna-kasvispannu: http://keittokirja.kasvikset.fi/WebRoot/1035464/X_Reseptisivu.aspx?id=1169847 

Avainsanat

Tietoja julkaisijasta

Maa- ja Metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry
Maa- ja Metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry
Simonkatu 6
00100 HELSINKI

020 4131http://www.mtk.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Maa- ja Metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry

Luontoarvomarkkinat: yhteinen tahtotila on – nyt tarvitaan tekoja15.5.2025 15:04:32 EEST | Tiedote

MTK ja Sitra kokosivat yhteen alan keskeiset asiantuntijat, toimijat ja päättäjät keskustelemaan vapaaehtoisten luontoarvomarkkinoiden käynnistämisestä Suomessa. Helsingissä viime viikolla järjestetty Luontoarvofoorumi osoitti, että kiinnostus ja yhteinen tahto luontoarvomarkkinoiden rakentamiselle ovat olemassa – nyt tarvitaan käytännön kokeiluja, selkeitä pelisääntöjä ja alkuvaiheen rahoitusta.

Byrokratian purku on tärkeää, mutta maatalouspolitiikka tarvitsee myös rahoituksen14.5.2025 16:04:29 EEST | Tiedote

MTK pitää tärkeänä EU-komission halua purkaa maatalouselinkeinon hallinnollista taakkaa. Maatalouskomissaari Hansenin keskiviikkona esittelemät toimet pitävät sisällään muun muassa kevennyksiä ja joustoja viljelyn ympäristövaatimuksiin ja tilavalvontoihin. Jäsenmaiden valta päättää politiikan täytäntöönpanosta kasvaisi tulevaisuudessa. Komissio haluaa myös vähentää tilanteita, joissa viljelijä joutuu toistuvasti toimittamaan tilaltaan samat tiedot viranomaisille.

MTK:n puheenjohtajan tehtävään jo neljä hakijaa14.5.2025 08:59:10 EEST | Tiedote

Juha Marttilan ilmoitettua, ettei hän ei enää asetu ehdolle puheenjohtajan tehtävävään MTK:n valtuuskunta nimesi työryhmän valmistelemaan uuden puheenjohtajan valintaa. Tähän mennessä työryhmälle ehdokkuudestaan ovat ilmoittaneet maa- ja metsätalousyrittäjä, MTK:n johtokunnan jäsen, maailman tuottajajärjestön WFO:n hallituksen jäsen Kati Partanen, sekä maanviljelijä, MTK:n valtuuskunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Eerikki Viljanen. Lisäksi puheenjohtajakisaan on ilmoittautunut kaksi ehdokasta, jotka eivät halua vielä tässä vaiheessa nimeään julkisuuteen.

MTK ja Sahateollisuus toivat metsien ilmastohyödyt näkyviin Brysselissä – paine LULUCF-päätösten muuttamiseen kasvaa25.4.2025 10:16:33 EEST | Tiedote

Maankäyttösektorin päästöjä koskevaa LULUCF-säädöstä arvioidaan komission työohjelman mukaan tänä vuonna. MTK ja Sahateollisuus perustelivat aktiivista metsien hoitoja ja käyttöä sekä kilpailukykyisen sahateollisuuden merkitystä Brysselissä torstaina pidetyssä seminaarissa. ”Komission on tunnustettava tosiasiat ja todettava, että metsien hiilinieluihin perustuvalta politiikalta on pudonnut pohja pois”, vaati MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye